Siirry sisältöön

Runous mielenterveyden voimavarana

Runot auttavat käsittelemään oman elämän kipukohtia: surua, sairautta tai lapsuuden muistoja. Runojen lukeminen tai kirjoittaminen voi paitsi tukea vaikeassa elämäntilanteessa, myös tuoda paljon iloa.
Runoilija Jukka Jalonen nyrkkeilysalilla

Psykologi Mia Öblomin mukaan runouden avulla ihminen voi jäsennellä omaa vointiaan selkeämpään muotoon. Runous voi edesauttaa omien tunteiden ja tärkeiden arvojen tavoittamista.

”Runoja lukemalla ja kirjoittamalla voi työstää itselle tärkeää teemaa kuten surua.”

– Runoja lukemalla ja kirjoittamalla voi työstää jotakin itselleen tärkeää teemaa, kuten surua, sairautta tai lapsuuden muistoja, Öblom sanoo.

Runoissa merkityksellistä on kuvakieli ja rytmiikka. Näiden avulla runoja voi tulkita tai kirjoittaa itselleen mielekkäällä tavalla.

– Runous on yleensä suhteellisen tiivistä, symbolista ja aistikokemuksia herättelevää tekstiä. Tämä voi edistää omien tunteiden tunnistamista ja kokemista, Öblom kertoo.

Runoilija Jukka Jalosen mielestä kaiken kulttuurin täytyy olla aitoa ja inhimillistä, jotta se vahvistaa mielenterveyttä.

Runoilija Jukka Jalosella on kirjoja myös nyrkkeilysalilla. Kuva: Viivi Virtanen

– Kauniit sanat eivät pelkästään riitä, jos ne eivät ole totta. Runoissa turhanpäiväisiä riimejä tärkeämpää on se, että ne koskettavat. Parasta terapiaa onkin, kun löytää runoista jotain omakohtaista. Jotain toivoa ja enkelten siipien havinaa, Jalonen kuvailee kauniisti.

”Parasta terapiaa on kun löytää runoista jotain omakohtaista.”

Jalosen mielestä sekä runot että muu merkittävä taide, joilla on sanoja syvempi merkitys voivat saada pahimmatkin lukot aukeamaan.

Runot synnyttävät uusia tapoja tuntea

Runoilija Leena Sainio on sitä mieltä, että runoja kirjoittamalla kielen avulla pääsee syvemmälle ja löytää uusia tapoja omien tunteiden ja kokemusten kertomiseen. Kirjoitusprosessin aikana syntyy uusia kielikuvia. Tätä kautta avautuu uusia ulottuvuuksia omien tunteiden sanoittamiselle.

Runoilija Leena Sainio on rohkaistunut runojen myötä. Kuva: Viivi Virtanen

– Esimerkiksi ahdistunut, syrjäytynyt ja koulukiusattu voi rohkaistua runojen avulla. Pöytälaatikkoonkin kirjoittaminen tuo kokemuksen, että saa jonkin asian itsestään ulos. Jos vielä rohkaistuu lähteä esittämään runojaan muille, niin se vahvistaa kuulluksi ja nähdyksi tulemista, Sainio analysoi.

Sainion mielestä runot voivat kaiken kaikkiaan synnyttää syviä tunteita ja vuorovaikutusta.

– Joku lukee minun tekemääni tekstiä tai minä luen toisen tekemää tekstiä, josta saan jotain itselleni.

Sainion runot ovat rohkaisevia ja kannustavia. Hän kirjoittaa kokemuksen vankalla rintaäänellä. Jalosen runoissa taas rakkaus ja elämänvoima voittavat kaiken pahan jälkeen. Varjoista näkee valon paljon selkeämmin. Eräs Jalosen runo kuvaa hyvin elämänvoimaa ”Pieni sana, suuri merkitys, korvia huimaa, vaikutus täyttää ikuisuuden”.

Runoista tukea mielenterveystyöhön

Sainio ja Jalonen ovat kumpikin julkaisseet runokirjat mielenterveyden teemoista. Runoteos Elämöi oli Jalosen ensimmäinen runokirja. Sen tuotto menee kokonaisuudessan MIELI ry:n mielenterveystyöhön. Sainio julkaisi yhdessä Jonna Nummelan kanssa toimittaman runoantologian Susipaimen. Kirjaan on koottu kaiken tasoisten runoilijoiden tekstejä mielenterveydestä. Teos on suunnattu erityisesti nuorille aikuisille.

– Koska nuorilla ja nuorilla aikuisilla on paljon ahdistusta, niin runokokoelmasta voi saada vertaistukea. Se on myös vierellä kulkija, Sainio sanoo. Jokaisesta myydystä kirjasta menee yksi euro MIELI ry:n vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen. Kirjan takakannesta löytyy MIELI ry:n kriisipuhelinnumero.

Itsensä haastamista ja luovuutta

Jaloselle runojen kirjoittaminen on terapiaa ja itsensä haastamista. Hän pyrkii aktiivisesti tekemään havaintoja arkielämästä ja löytämään niiden kautta hyvää merkitseviä sanoja.

– Teksteissäni on aina onnellinen loppu. Omat ajatukseni eivät ole negatiivisia, mutta se että maailma elää tällä hetkellä epätodessa ja ajaa täysillä seinään, altistaa vahvimmankin. Kun runoni vielä koskettavat toisia, niin se merkitsee minulle erittäin paljon.

Luovuus on puolestaan auttanut Sainiota rohkaistumaan ja tekemään itseä kiinnostavia asioita.  Enää hän ei mieti, mitä muut hänestä ajattelevat.

– Olen antanut itselleni luvan olla luova. Aikaisemmin olen ollut kauhean kiltti ja ottanut liikaa vastuuta.

Sainion mielestä rohkeuden voi löytää siten, että päättää yksinkertaisesti kirjoittaa vaikeasta kokemuksesta ja tunteesta. Se auttaa kohtaamaan itsensä ja pohtimaan itseään.

– Runoja kirjoittaessa voi valita ne sanat, joilla haluaa asioita ilmaista. Itse kirjoitan ironisesti. Käsittelen vaikeita aiheita huumorin avulla. Sanojen avulla voi säädellä omaa kokemusta, Sainio korostaa.

Voimaannuttavalle ja terapeuttiselle runolle ei ole tiettyä reseptiä. Kaikki riippuu jokaisen omasta kokemuksesta ja näkökannasta. Jokainen runo on tärkeä ja koskettava omalla tavallaan. Öblomin sanoin runouden lajeja ja tyylejä on monia, ja sen vuoksi runojen vaikutukset ovat myös yksilötasolla ja ryhmätasolla erilaisia.

Jokainen runo on tärkeä ja koskettava omalla tavallaan

– Jos kokee haluavansa työskennellä runojen ja kaunokirjallisuuden parissa terapeuttisesti, voi hakeutua kirjallisuusterapeutin vastaanotolle tai osallistua kirjallisuusterapeuttiseen ryhmätoimintaan, Öblom vinkkaa.

Leena Sainio julkaisi ensimmäisen runokirjansa Särmää serenadissa vuonna 2019. Runoja hän on kirjoittanut aktiivisesti viimeiset kymmenen vuotta. Jukka Jalonen on kirjoittanut kaikkiaan yli 3000 runoa.

Runous mielen hyvinvoinnin tukena

Kulttuurin ja luovuuden vaikutukset mielen hyvinvointiin ovat monille arjessa tuttu asia. Myös tutkimusten perusteella on todettu kulttuuriosallistumisen yhteys hyvään koettuun terveyteen, pidempään elinajanodotteeseen, hoitoon ja parantumiseen. Se edistää positiivista mielenterveyttä ja vähentää negatiivisia tunteita.

Monille runous, runojen kirjoittaminen ja lukeminen edistävät mielenterveyttä. Runot voivat olla tukena vaikeassa elämäntilanteessa ja tuottaa iloa. Runojen kirjoittaminen ja lukeminen on parhaimmillaan hyvin voimaannuttavaa. Runojen avulla voi ilmaista ja käsitellä vaikeitakin tunteita. Rohkeus kasvaa, kun uskaltaa kirjoittaa vaikeistakin tunteista ja asioista.


Mental Health Art Week 2022 eli MHAW

MHAW 2022 viikon teema on toivo ja rohkeus. Tapahtumaviikko on osa MIELI ry:n 125-vuotis juhlavuotta, jonka pääviesti on “mielenterveys kuuluu kaikille.” 

Sivua muokattu 20.5.2022


Sisältö liittyy seuraaviin aihealueisiin: