Hetki kerrallaan vai pahan päivän varalle?

Urpo Manninen, 79, oppi nuorena varautumaan pahan päivän varalle. Pinja Perttunen, 21, uskoo asioiden järjestyvän ja pyrkii elämään hetkessä. Kaksi eri-ikäistä kertoo suhtautumisestaan tulevaan.

Urpo Manninen, 79, oppi nuorena varautumaan pahan päivän varalle. Pinja Perttunen, 21, uskoo asioiden järjestyvän ja pyrkii elämään hetkessä. Kaksi eri-ikäistä kertoo suhtautumisestaan tulevaan.

Urpo Manninen: ”Ei vara venettä kaada”

"Onko vielä nykyajan nuorilla sellainen alitajuinen jäänne, joka meillä vanhemmilla ihmisillä on tietoisena asenteena? Sitä ei opetettu, vaan se opittiin omilta vanhemmilta heidän puheitaan ja tekojaan tarkkailemalla. Se oli reaalielämään sopeutumista.

Me ennen talvisotaa syntyneet kasvoimme aivan erilaisessa kulttuurissa kuin tämän yhteiskunnan lapset ja nuoret. Se oli vielä samanlaista aikaa, jonka kasvattamia olivat vanhempammekin, eli toimeentulo oli lähinnä omissa käsissä ja yhteiskunnan sosiaalinen tuki oli harvinaista.

Jos te uskallatte itseänne ja tuntojanne tutkiskella, niin kyllä se sieltä alitajunnan lokeroista varmasti löytyy: "Ei vara venettä kaada." Sanonta kuvastaa sitä mitä yritän tuoda esille. Varautuminen esimerkiksi talveen on luonnon eläimille tyypillinen reaktio. Alkuihmisen geeniperimä ohjaa nykyään tarkistamaan, että jääkaapissa on tavanomainen latinki sisältönä.

Minulle ja muille vanhuksille saattaa pienissä arkisissa asioissa vilahtaa kuin varjona ajatus, että olisiko hyvä jättää hieman pahan päivän varalle. Jopa yksikseni kahvinkeitintä ladatessa varaan sitä aina toisellekin mukille, vaikka itse juon vain yhden. Se on vierasvaraa, vaikka vieraista ei olisi tietoakaan.

Siis jonkinlainen vastaisen varalle varautuminen piilee edelleen, vaikkakin harmittomana alitajuntaan painuneena ominaisuutena. Nykyinen maailmamme on onneksemme – terrori-iskuista huolimatta – poistanut henkilökohtaisen sotaan varautumisen tarpeen.

Voi olla, että kaikesta huolehtivaksi kehittynyt yhteiskuntamme on sammuttanut nuoremmilta tyystin varautumisen asenteen. Oletan varautumisen liittyvän myös ihmisen tietoisuuteen omasta rajallisesta elämästään, joka kannustaa etsimään henkisiä eväitä, joilla ehkä voisi helpottaa poistumistaan tästä ajasta."

Pinja Perttunen: ”On helpompi elää tässä ja nyt”

"Mitä, jos ottaisin oppia surffareilta? Tarkkailisin tilannetta, bongaisin hyvän aallon ja antaisin mennä. En huolehtisi seuraavasta aallosta, vaan nauttisin täysillä tämän aallon kyydistä.

Elin pitkään ”sitten, kun” -elämää. Sitten, kun olen valmistunut koulusta, käyn vähintään kerran kuussa taidenäyttelyssä. Sitten, kun olen täyttänyt 25 vuotta juoksen maratonin. Sitten kun olen eläkkeellä, haluan matkustaa maailman ympäri. Elin koko ajan huomista ja seuraavaa kesää – onnettomana. Eräänä päivänä kuitenkin havahduin: mitä jos ajattelisin ja ennen kaikkea eläisin ”nyt kun”? Kun tästä elämästä ei ikinä tiedä, on helpompi elää tässä ja nyt.

Eläminen päivä kerrallaan on vapauttanut suuret määrät energiaa ja lisännyt onnellisuutta. Pienet, arkiset asiat ovat saaneet isomman merkityksen. Tämänkin viikon kohokohtia on ollut rauhassa nautitut aamukahvit ennen kiirehtimistä kouluun.

Nykyajan yhteiskunta on jatkuvassa muutoksessa. Välillä tuntuu, ettei mikään riitä, kun pitäisi olla aina kehittymässä, muuttumassa ja sopeutumassa taas uuteen ympäristöön. Jatkuva varpailla oleminen ja seuraavan hetken miettiminen on kuluttavaa. Miten varaudun tulevaisuuteen, kun kukaan ei tiedä millainen se on? Joku voi varautua pahimpaan, mutta ehkä viisainta olisi varautua oikealla asenteella: mitä tahansa kohtaankin, selviän siitä.

Toisaalta hyvinvointi yhteiskuntamme antaa yksilölle erilaista vapautta kuin ennenkin: on helpompi olla rohkea ja lähteä toteuttamaan unelmia, kun tietää, että tarvittaessa apua ja tukea saa aina. Kuitenkaan yhteiskunta ei pysty korvaamaan niitä tärkeimpiä, läheisiä ihmisiä ja heistä kannattaa pitää tulevaisuuden varalta huolta. Hädässä ystävä on tunnettu ja tunnetaan.

Kun pitää mielen avoimena, voi elämän aalloilla vaihtaa suuntaa toiseen kevyesti. Millaiset aallot seuraavana päivänä on, sitä ei kukaan tiedä. Sen sijaan kannattaa uskoa, että huominen on parempi ja lopulta asiat aina järjestyvät."

Lue lisää