Järjestöt tarjoavat ammatillista matalan kynnyksen anonyymiä kriisiapua

Monet kolmannen sektorin järjestötoimijat tuottavat apua vaikeisiin tilanteisiin ja äkillisiin kriiseihin koordinoidusti ja jatkuvasti. Järjestöissä toimii merkittävä määrä ammattilaisia ja koulutettuja vapaaehtoisia ammattilaisten tukemina ja ohjaamina.

Kuntien ja kaupunkien sosiaali- ja kriisipäivystysten vastuulla on järjestää akuutti kriisiapu tilanteissa, jotka vaativat välittömiä sosiaaliviranomaisten toimenpiteitä, mutta on paljon avun tarvetta, johon järjestöt vastaavat normaali- ja poikkeusoloissa. Ihmiset hakevat kriisiapua esimerkiksi kärjistyneisiin perhetilanteisiin, traumaattisten tapahtumien jälkeen ja usein myös itsetuhoisiin ajatuksiin. Tänä vuonna tukea on tarvittu koronaepidemian aiheuttamiin moniin kuormitustilanteisiin sekä uusimpana Vastaamon tietomurron uhrien auttamiseen.

Kansallisissa tai muuten laajoissa kriisitilanteissa tarvitaan nopeasti aktivoitavissa olevia ja pitkäjänteisesti kehitettyjä kriisiauttamisen muotoja, kuten Vastaamon tietomurto osoitti. Tällöin kannattaa hyödyntää jo olemassa olevia rakenteita ja vahvistaa niitä avun tarjoamiseksi. Ei ole tarkoituksenmukaista luoda nopeasti uusia hallinnoitavia palveluja ja ikään kuin kilpailevia toimintoja, joita ihmisten on usein vaikea löytää ja jolloin resursseja myös hukataan.

Esimerkiksi mielenterveysjärjestö MIELI ry on 50 vuoden ajan tuottanut kriisiapua. Matalan kynnyksen keskusteluapua tarjotaan Kriisipuhelimessa (auki vuorokauden ympäri), 22 kriisikeskuksen vastaanotoilla, vertaistukiryhmissä, verkkokriisityön chateissa ja keskustelukanavissa. MIELI ry:n kriisiauttamisen parissa kohdataan noin 100 000 asiakasta vuosittain. Asioida voi nimettömänä eikä asiakasrekisteriä ole, kaikki tiedot hävitetään käyntien jälkeen. Tapaamiset voidaan toteuttaa myös puhelimitse tai videovälitteisesti. Auttajina toimivat ammattilaiset tai huolellisesti koulutetut vapaaehtoiset. He saavat säännöllistä työnohjausta ja täydentävää koulutusta auttamistyöhön.

Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tarjoama keskustelumuotoinen kriisiapu on paitsi inhimillisesti ottaen merkittävää myös kustannustehokasta. Se toimii puskurina julkiseen terveydenhuoltoon ja säästää julkisten varojen käyttöä, kun tilanteet eivät pahene ja siten vaadi järeämpää ja kalliimpaa hoitoa. Esimerkiksi yksi keskustelu Kriisipuhelimessa voi auttaa vaikeassa tilanteessa niin, että päivystävien viranomaisten apua ei tilanteessa enää tarvita.

Reija Tuomisalo
SOS-kriisikeskuksen päällikkö, Helsinki

MIELI Suomen Mielenterveys ry


Yhteystiedot

Reija Tuomisalo
SOS-kriisikeskuksen päällikkö

+358 40 555 8491Maistraatinportti 4 A, 4. krs, 00240 Helsinki