Kuukausi vaihdossa New Yorkissa - Onnellisuusraportti puhututti

MIELI ry:n viestintäjohtaja Eila Ruuskanen-Himma tutustui mielenterveyden edistämiseen New Yorkissa.

Askelsin New Yorkin maaperälle, kun Maailman onnellisuusraportti (The World Happiness Report) oli juuri ilmestynyt. Kukat olivat vasta alkaneet kukkia suurkaupungin puistoissa. EU tuki kokemusten vaihtoa kolmen maan yliopiston ja oman työpaikkani kesken.

Olin saapunut maailman onnellisimmista maasta. Minua pyydettiin kertomaan New Yorkin yliopiston sosiaalialan opiskelijoille (NYU Social Silver School) Suomesta ja onnellisuusraportista.

Konkretisoidakseni lähtökohtia näytin kuvaa perheestäni. Jokainen viidestä lapsesta oli opiskellut ilmaiseksi. He ovat jo aikuisia ja kolme heistä sai äitiys- tai vanhempainvapaan tukea. Isoäidillekin kunta oli juuri myöntänyt kuukausittaisen tuen palvelukodin paikkaa varten. Sairauksien hoitaminen on Suomessa käytännössä lähes ilmaista. 

World Happiness Report selvittää ensisijaisesti yhteiskunnan rakenteellisia tekijöitä onnellisuuden taustalla, kuten bruttokansantuotetta, terveyttä ja eliniän odotetta, sosiaalisia suhteita, vapautta, luottamusta hallintoa kohtaan ja anteliaisuutta. Raportti ottaa huomioon hallitusten ajaman politiikan. Jos kysyttäisiin huippufiiliksiä juuri nyt, Paraguay, Panama tai Guatemala kirisi kai edelle - ja Suomi jäisi keskikastiin. 

Yhdysvalloissa iso elämänmuutos voi viedä kenet tahansa kodittomaksi. Asunnottomuus on iso ongelma. Niin on myös Opioidien liikakäyttö. Kaikilla ei ole varaa maksaa vakuutusmaksuja ja huolehtia terveydestään. Koulutus maksaa paljon. Perhe voi joutua korvaamaan esimerkiksi kahden lapsensa yliopisto-opinnoista joka vuosi yhden keskivertosuomalaisen vuosipalkan verran. 

Iso muutos elämänpolulla voi suistaa arjen ja tulevaisuuden raiteiltaan. Suomen ykkössija kuvaa talouden ja hoivan turvaverkon tasoa. Jos minulle tai perheelleni käy jotain, yhteiskunta ottaa koppia ja kannattelee vaikean vaiheen yli. Tätä emme aina osaa ajatella, kun kaikki on hyvin, mutta tämä tunne luo turvallisuutta ja auttaa eteenpäin. 

Koulutuksen ja sairaanhoidon maksuttomuus turvaa jokaisen lapsen oikeutta opiskeluun varallisuudesta riippumatta. Verotus on Suomessa kova, mutta niin on myös yhteiskunnan palveluaste.

Ongelmien periytyminen sukupolvien yli on kuitenkin surullinen ongelma kummassakin maassa. Jos perheessä on päihde- tai mielenterveyshäiriöitä, lapsi ja perhe pysyy todennäköisesti haavoittuvassa asemassa, myös tulevaisuudessa. Kansainvälisesti tarkasteltuna mielenterveyden häiriöitä on joka toisella jossain elämänsä vaiheessa. Näitä tekijöitä onnellisuusraportti ei suoraan ota huomioon. On myös paljon juurettomia. 

Sykkivä New York on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen esimerkki ja innovaatio siitä, miten kaupunki on tarttunut mielenterveyden edistämiseen ja ongelmissa puuttumiseen. Marraskuussa 2015 käynnistynyt ThriveNyc -ohjelma sai alkunsa kaupungin aloitteesta, ja pormestarin puolison Chirlane McGrayn sitoutuneesta työskentelystä aloitteen puolesta. ThriveNyc  sisältää 54 hanketta ja yhteistyötä yli hallinnon sektoreiden. Lontoo ja moni muu kaupunki kerää nyt parhaat Thrive-opit ThriveNycistä.

Suomessakin tuttua Mielenterveyden ensiapu -koulutusta on järjestetty yli 1,6 miljoonalle yhdysvaltalaiselle. Osallistuin yhdelle kursseista Manhattanilla paikallisten kanssa. New Yorkissa on käytössä mielenterveyden häiriöihin keskittyvä kansalaiskoulutus, josta Suomessa käytämme nimitystä Mielenterveyden ensiapu 2.

Minua kiinnosti ThriveNycin vaikuttamisen opit sekä sen alahankkeet, kuten varhaisen tuen lisääminen eri asiakasryhmille, tunnetaitojen opetus kouluissa, haavoittuvassa asemassa olevien perheiden tukeminen sekä ammattilaisille järjestetty koulutus mielenterveydestä.

Kahdeksan miljoonan asukkaan metropolissa tapasin henkilöitä ThriveNycistä vastaavasta paikallisesta terveystoimesta (Department of Health & Mental Hygiene), ammattilaisten koulutushankkeesta (Mental Health Service Corps), mielenterveyden ensiapu koulutuksen järjestäjästä (The National Council for Behavioral Health), isosta kriisiapua tarjoavasta järjestöstä (The Mental Health Association of Westchester) ja Suomen pysyvästä edustusta YK:ssa (Permanent Mission of Finland to the United Nations) sekä keskustelin yliopiston asiantuntijoiden kanssa.

Suomalaisen mielenterveystyön vientituote näyttäytyi kirkkaana. Se on, että mielenterveys nähdään terveytenä ja voimavarana, jota voi vahvistaa, myös kuormittavia elämäntilanteita varten. Osaamista voi vahvistaa kehittämällä tunne-, tietoisuus, vuorovaikutus ja ongelmanratkaisutaitoja ja kykyä hakea apua.

MIELI ry on vuosia kouluttanut näissä taidoissa suurta yleisöä ja ammattilaisia. Koulutussisältöjä on jopa useille kielille. 

Kävellessäni Keskuspuiston läheisyydessä koditon New Yorkin asukas pyysi minulta rahaa. Katsoin kadulla istuvaa miestä sanoin: ”Ei kiitos.” Mies hymyili ja sanoi: ”Kiitos joka tapauksessa hymystä.”

Miten tärkeää jokaiselle meillä on tulla nähdyksi. Mielenterveys on yksilön, yhteisön ja yhteiskunnan jatkuvaa vuorovaikutusta. 

Eila Ruuskanen-Himma vieraili New Yorkissa 7.4.-8.5.2019. MIELI ry on mukana EU:n rahoittamassa CRISP-vaihto-ohjelmassa (Citizenship, Recovery, and Inclusive Society Partnership ), jossa Yhdysvaltain, Saksan, Skotlannin ja Suomen kesken vaihdetaan kokemuksia mielenterveyden edistämisestä kussakin yhteiskunnassa.

Lue lisää