Maahanmuuttajien mielenterveydestä on myös tärkeä puhua

Maahanmuuttajille tulisi tarjota tukea ja apua myös mielenterveyteen liittyvissä asioissa alkuvaiheen vastaanotosta alkaen.

Syyrian sodan aiheuttama hätä ja kärsimys ovat olleet osaltaan kiihdyttämässä keskustelua pakolaisten vastaanotosta myös Suomessa. Syyrian tilanne on aiheuttanut laajan humanitäärisen kriisin ja miljoonat ihmiset ovat joutuneet jättämään kotimaansa. Hätä ei ole ainoastaan vain Syyriassa, vaan monissa muissakin maissa ihmiset elävät sodan ja kaaoksen keskellä. Etenkin Syyrian tilanne on kuitenkin nostanut keskustelua kuntien halusta ottaa vastaan pakolaisia ja tässä yhteydessä on noussut esiin kysymys, minkälaisia pakolaisia halutaan ottaa vastaan.

 "Me kutsuimme työvoimaa ja meille tuli ihmisiä", lausui Sveitsiläinen kirjailija Max Frisch (1911 - 1991), kun kuusikymmentäluvulla puhuttiin vierastyöläisten maahanmuutosta. Maahanmuuttajat ovat ihmisiä, joilla on jokaiselle oma elämäntarinansa.

Pakolaisuus tarkoittaa jo nimensä mukaisesti pakoa jostain: on lähdetty olosuhteista, joihin ei voi palata.

Monet ovat kokeneet traumaattisia kokemuksia, väkivaltaa, läheisten menettämistä sekä joutuneet jättämään taakseen koko elämänsä. Pakolaisleireille pääsy ei sekään vielä tuo turvaa, vaan olosuhteet leireillä ovat usein kurjat ja levottomat. Kaikki nämä voivat olla osa niiden ihmisten historiaa, jotka lopulta tulevat pakolaisina Suomeen.

Uuteen yhteiskuntaan ja kulttuuriin sopeutuminen ovat myös suuria haasteita.

Tutut ja turvalliset asiat, kuten oma äidinkieli, kulttuuri, sosiaaliset normit ja verkostot puuttuvat ja vastassa voi olla hyvin erilainen maailma.

Lisäksi moni suree taakse jääneitä tai menetettyjä läheisiään ja oma pelastuminen voi aiheuttaa syyllisyyden tunteita. Useat ovat kokeneet kauheuksia ja traumaattiset kokemukset voivat aiheuttaa erilaisia psyykkisiä oireita.

Pakolaisten vastaanotossa tulisi huomioida jokaisen yksilöllinen tausta sekä mahdolliset traumaattiset kokemukset ja niiden vaikutus mielenterveyteen.

Vaikka maahantulon alkuvaihe voi sujua hyvin ja niin sanotun ”kuherruskuukauden” aikana sopeutuminen tuntuu onnistuvan, voivat traumaattiset muistot aktivoitua myöhemmin.

Kun mieli voi huonosti, voivat myös uuden kulttuurin tuomat haasteet kuten kielen oppiminen tuntua ylitsepääsemättömiltä esteiltä ja sopeutuminen on vaikeaa. Sosiaalisten verkostojen puuttuessa yhteisön ja perheen tuki puuttuvat ja ihminen voi kärsiä yksinäisyydestä.

On siis tärkeää puhua siitä, minkälaisia pakolaisia vastaanotetaan, mutta näkökulman pitäisi olla mielenterveyden näkökulmasta. Heti alkuvaiheen vastaanotossa tulisi huolehtia siitä, että he saavat riittävästi monipuolista tukea ja ohjausta. Kaikkien tuen tarve ei ole katettavissa vain perustarpeiden täyttämisellä, vaan tarvitaan esimerkiksi pitkäaikaista psykologista tukea traumojen käsittelyyn. Lisäksi kuntien tulisi jo etukäteen pohtia keinoja, kuinka osallisuutta kunkin kunnan sekä myös yhteiskuntaan toimintaan voisi tukea ja näin ehkäistä yksinäisyyttä ja syrjäytymistä.

Mielenterveyttä tukemalla on mahdollista edistää myös kotoutumista niin, että ihmiset pääsevät osaksi yhteiskuntaa sekä sen aktiivisiksi toimijoiksi.

Suvi Piironen
Asiantuntija
Suomen Mielenterveysseura / SOS-kriisikeskus

Lue lisää