Miten voimme varautua henkisesti, jos koronapandemian toinen aalto iskee?

Erikoisen ja raskaan kevään jälkeen saimme nauttia vapaammasta kesästä, ja useimmat saivat lomailla ja elpyä kevään kuormituksesta. Tällä hetkellä voimme yhdessä vaikuttaa toiminnallamme taudin leviämiseen, jotta toista aaltoa ei syksyllä nähtäisi tai se jäisi mahdollisimman pieneksi. THL:n ohjeistukset taudilta suojautumiseksi onkin hyvä palauttaa mieleen.

Samaan aikaan on hyvä pysähtyä pohtimaan, miten mahdolliseen toiseen aaltoon voisi henkisesti varautua. Ajatus pimenevästä syksystä ja eristäytymisestä jälleen koteihin tuntuu yksinkertaisesti pahalta. Mitä voimme tehdä?

Henkinen kriisinkestävyys on osa mielenterveystaitoja ja sitä voi kehittää. Yksi keino on pysähtyä hetkeksi ja kirjata ylös niitä asioita, jotka auttoivat ja helpottivat oloa viime keväänä tai aiemmin vastoinkäymisiä kohdatessa. Pohdi valmiiksi itsellesi toimivia keinoja purkaa ahdistusta ja pahaa oloa. Pohdi myös, mitä voit tehdä toisten hyväksi, sillä usein toisten auttaminen helpottaa myös omaa oloa. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen on nyt myös ensiarvoisen tärkeää.

Koronakriisi koskettaa eri ihmisiä eri tavoin, mutta yhdessä ja yhteisönä tukalasta tilanteesta voidaan selvitä. Se tarkoittaa myötätuntoa ja armollisuutta niin itseä kuin muita kohtaan, huolen pitämistä läheisistä, huolten jakamista toistemme kanssa, konkreettista auttamista ja avun vastaanottamista sekä ohjeistusten mukaan toimimista.

Vaikka elämä taas tiivistyisi pieneksi ja monet huolet niin terveyteen, talouteen kuin moneen muuhun asiaan liittyen vaivaisivat, tilanne ei jatku ikuisesti. Ikävät tunteet tulevat, mutta ne myös menevät. Oman pahan olon kanssa ei tarvitse jäädä yksin, vaan kannattaa uskaltaa kääntyä toisten puoleen – tarjoten myös toiselle mahdollisuuden purkaa omia tuntoja.

Monet kansalaisjärjestöt tarjoavat myös matalan kynnyksen keskusteluapua maksutta. Esimerkiksi Kriisipuhelin päivystää vuorokauden ympäri numerossa 09 2525 0111. Sekasin-chat ja Tukinet antavat keskusteluapua chatin välityksellä. Myös kriisikeskuksista voi varata keskusteluajan kriisityöntekijälle. Verkkosivuilta löytyvät MIELI ry:n kriisiauttamisen tarkemmat tiedot.   

Kamppailu koronapandemiaa vastaan ja epävarmaan tilanteeseen sopeutuminen vaatii meiltä nyt mielenterveystaitoja, joita voi ja kannattaa kehittää silloin, kun ei vielä ole kriisitilanne.

Reija Tuomisalo
SOS-kriisikeskuksen päällikkö, Helsinki
MIELI Suomen Mielenterveys ry

 


Yhteystiedot

Reija Tuomisalo
SOS-kriisikeskuksen päällikkö

+358 40 555 8491Maistraatinportti 4 A, 4. krs, 00240 Helsinki