Resilienssi auttaa selviytymään

Resilienssi on psyykkistä selviytymiskykyä ja joustavuutta. Se auttaa joustamaan, selviytymöön ja palautumaan haasteista ja vaikeista tilanteista, sekä tukee uudelleen orientoitumista muutoksissa.

Resilienssi on osa terveyttä ja mielenterveyttä. Mitä suurempi resilienssi, sitä parempi on koettu terveys.

Resilienssi on sitkeyttä, myönteisyyttä, tulevaisuudenuskoa ja kykyä hoksata omia vaikutusmahdollisuuksia myös vastoinkäymisissä ja haastavissa tilanteissa.

Ihmisen kyky selviytyä ja löytää sopeutumiskeinoja rakentuu jo kasvuympäristöstä lähtien, ja muokkautuu myöhemmissä elinolosuhteissa. Resilienssiä rakentavat samat suoja- ja riskitekijät, jotka rakentavat myös mielenterveyttä.

Selviytymiseen tai lannistumiseen vaikuttaa osaltaan eri tekijöistä koostuva kokonaiskuormitus. Mutta sen sijaan, että kamelin selän katkaisisi se viimeinen oljenkorsi, resilienssi auttaa myös hahmottamaan omaa jaksamista, vähentämään kuormitusta, rajaamaan ja sanomaan “ei”.
 

Kuinka resilienssiä voi kehittää?

Resilienssi koostuu psyykkisistä ominaisuuksista, toiminta- ja ajattelutavoista, joita voi kehittää jokaisessa ikävaiheessa:

  • Pystyvyys ja luottamus. Ihminen luottaa itseensä ja ympäristöönsä sekä uskoo kykyynsä saada asioita aikaiseksi.
  • Realistinen optimismi. Henkilö kykenee tarkastelemaan kutakin tilannetta samaan aikaan myönteisesti ja realistisesti. Hän ei pyri kerralla kokonaistavoitteeseen, vaan pilkkoo  sen pienempiin osiin.
  • Impulssien hallinta. Ihminen kykenee keskittymään johonkin asiaan  ja sulkemaan pois mielestä turhat ärsykkeet, niin että toiminta vie asioita eteenpäin.
  • Kyky ymmärtää syy-seuraussuhteita. Henkilö kykenee tarkkailemaan tilanteita kokonaisvaltaisesti ja ulkopuolisesta  näkökulmasta. Näin hän pystyy tekemään yhteenvetoja ja löytämään ratkaisuja.
  • Kyky rajata. Ihminen kykenee huolehtimaan omista rajoistaan ja sanomaan tarvittaessa “ei”.
  • Kyky säädellä tunteita haastavissa tilanteissa. Toimintakyky säilyy voimakkaistakin vaikeista tunteista huolimatta. Ihminen ei mene lukkoon tai paniikkiin, vaan pystyy säilyttämään siinä määrin mielenrauhaansa, että kykenee käyttämään selviytymiskykyjään ja toimimaan.
  • Uteliaisuus ja altistuminen uusille asioille. Ihminen on utelias  ja rohkea kokeilemaan uusia asioita, mikä auttaa henkilökohtaista ja ammatillista kasvua.
  • Empaattisuus. Henkilö kykenee asettumaan toisten asemaan  ja tunnetiloihin sekä ymmärtämään muita.

Itsetuntemus auttaa vahvistamaan resilienssiä, samoin se, että arjen hallinnan taidot kuten uni, lepo ja palautuminen sekä arjen rytmi ovat kunnossa.

Tutkimusten mukaan selviytymiskykyä tukee esimerkiksi se, että osaa auttaa muita, eli toisten tukeminen vaikkapa vapaaehtoistyön muodossa vahvistaa resilienssiä.

Pohdi, tunnista, harjoittele, seuraa

Jos tunnistat itsessäsi kehittämistarpeen, mieti jokapäiväisiä tilanteita, joissa pystyisit harjoittelemaan kyseistä asiaa. Mieltä on mahdollista treenata kuten fyysistä taitoa, mutta toimintavan oppiminen vaatii runsaasti toistoja.

Toistojen myötä aivot muokkaantuvat harjoitteiden antamaan suuntaan. Kun toimintamallista tulee tapa, se muuttaa omia tottumuksia mukavaan suuntaan myös muilla elämän osa-alueilla.

Jos esimerkiksi kohtaat vaikeuksia,  pysähdy miettimään, millaisin voimavaroin olet aiemmin selviytynyt, voisitko soveltaa osin aiempia selviytymiskeinojasi, ja mitä uusia keinoja kannattaisi ottaa käyttöön.

Jos huomaat, että sinulla on taipumus nähdä paineen alla helposti vain kielteisiä asioita, yritä alkaa määrätietoisesti nähdä erilaisissa arkisissa tilanteissa jotain hyvää, kaunista tai mukavaa. Mitä hyvää voit huomata, josta kannattaisi tuntea kiitollisuutta? Ota tavaksi kirjata myönteiset huomiot joka päivä paperille, puhelimen muistiin tai koneesi tiedostoon.