Suojatekijät vahvistavat, riskitekijät heikentävät mielenterveyttä

Mielenterveyttä vahvistetaan lisäämällä suojatekijöitä ja vähentämällä riskitekijöitä. Jokainen voi itsekin osaltaan vaikuttaa niihin arjen valinnoilla.

Suurin osa riski- ja suojatekijöistä liittyy elämän eri osa-alueisiin. Hyvää  mielenterveyttä voidaan tukea ja vahvistaa mielenterveyden ulkopuolelta, esimerkiksi elinympäristöä,  koulumaailmaa tai taloudellista perusturvaa ja palveluita parantamalla.

Riski- ja suojatekijät voidaan jakaa sisäisiin ja ulkoisiin. Yksilöllisten tekijöiden lisäksi yhteisölliset ja rakenteelliset tekijät vaikuttavat mielenterveyteen.

Suojaavat tekijät puskuroivat riskejä vastaan

Suojatekijät toimivat puskurina kuormittavia olosuhteita vastaan. Mitä enemmän niitä ihmisellä on, sitä paremmin hän tutkimusten mukaan selviytyy elämän karikoista. Sitä enemmän hänellä on myös resilienssiä, eli selviytymiskykyä.

Suojaavat tekijät tukevat mielenterveyttä monin tavoin. Ne vähentävät  riskeille altistumista. Esimerkiksi vanhemmuuden tuki vahvistaa samalla lasten myönteistä kasvua ja kehitystä.

Suojatekijät myös kompensoivat tai vähentävät riskitekijöiden vaikutusta. Ne voivat esimerkiksi ehkäistä mielenterveyden häiriön puhkeamista tai pienentää muuten mielenterveyden heikentymistä vaikeissa tilanteissa. Esimerkiksi auttamalla lasta    säilyttämään vanhempien erotessa hänen entiset sosiaaliset suhteensa, kuten vanhan koulun ja luokkakaverit, lapsen elämään tuodaan jatkuvuutta ja turvallisuutta.

Riskitekijät kuormittavat mielenterveyttä

Mielenterveyden riskitekijät ovat olemassa ennen mielenterveyden ongelmaa tai häiriöitä. Ne voivat johtua yksilöstä itsestään, perheestä, yhteisöstä, elinympäristöstä tai laajemmin koko yhteiskunnasta, tai näiden yhdistelmästä. Ne voivat olla lyhyt- tai pitkäkestoisia. Erityisen haitallista on riskitekijöiden kasautuminen.

Esimerkiksi traumaattiset kokemukset, köyhyys, asunnottomuus ja väkivalta ovat mielenterveyden riskitekijöitä. Omasta terveydestä huolehtiminen on hankalaa, jos ei ole rahaa edes ruokaan.

Mielenterveys- ja päihdeongelmien riskitekijät ovat usein yhteisiä: niihin vaikuttamalla voidaan vähentää monenlaisten ongelmien syntymistä ja kehittymistä.

Selviytymistä ja sopeutumiskykyä voi vahvistaa, vaikka olisi riskejä

Mielenterveydessä pelkkä riskien korostaminen on liian kapea lähestymistapa. Riski on negatiivinen käsite ja jonkun asettaminen ”riskiryhmään” voi olla leimaavaa. Riskit ovat aina suhteellisia ja vain osa niistä toteutuu. Joillekin riskeille on vaihtoehtoja, joillekin ei.

Vaikka ihmisellä olisi riskejä, selviytymis- ja sopeutumiskykyä voidaan lisätä vahvistamalla ihmisen itsetuntoa ja omiin kykyihin luottamista eri keinoin ja menetelmin. Esimerkiksi koti voidaan järjestää asunnottomuuden katkaisemiseksi sosiaalityön keinoin, tai uuden asian opiskelemisen voi  aloittaa missä iässä tahansa.

Käytettävissä olevat monet mahdollisuudet ovat vahva suojaava tekijä. Jos ihmisellä on monia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia selviytyä vaikeasta tilanteesta, lopputulos on parempi kuin jos mahdollisuuksia on vain yksi.

Vaikutukset voivat ulottua sukupolvien yli

Sekä riski- että suojatekijöiden vaikutus voi ulottua sukupolvien yli. Tällöin puhutaan ylisukupolvisuudesta.

Parhaimmillaan suojatekijät ovat voimavara: tiedot, taidot ja huolenpito siirtyvät sukupolvesta toiseen luoden hyvinvoinnin pääomaa. Suojaavia käytäntöjä ovat esimerkiksi se, että perhe tapaa toisiaan säännöllisesti, vuorovaikutus on avointa, riidat sovitaan ja apua tarvitsevista huolehditaan.

Mielenterveyden ylisukupolvisia riskitekijöitä taas ovat esimerkiksi väkivalta, perhesalaisuudet ja puhumattomuus, päihdeongelmat, traumaattiset, käsittelemättömät kokemukset ja huono-osaisuus. Perheen lyhytaikaiset kriisit ja vaikeudet eivät tarkoita automaattisesti laajempia hyvinvoinnin  ongelmia tai syrjäytymistä.

Huono-osaisuuden ylisukupolvisuus ei ole pelkästään yksittäisten perheiden asia, vaan kyse on laajemmasta ongelmasta. Siihen vaikuttavat monet yhteiskunnalliset tekijät kuten esimerkiksi saatavilla olevat mielenterveys- ja sosiaalipalvelut sekä mahdollisuuksien  tasa-arvon toteutuminen esimerkiksi koulutuksessa.