Kunta mielenterveyden edistäjänä: Hyvän Mielen kunta 2021

Mieli ry:n kuntavaalitavoitteet

Mielenterveys tarkoittaa hyvinvointia, elämäniloa ja jaksamista arjessa. Mielenterveys ei siis ole kuluerä, vaan investointi. Se tuottaa tutkitusti siihen käytetyt eurot moninkertaisena takaisin. Kunta voi vaikuttaa asukkaidensa mielenterveyteen monin tavoin.

Koronavirus on muuttanut ihmisten päivittäistä elämää joka puolella Suomea ja maailmaa. Viime vuoden toukokuussa YK kehottikin kiinnittämään huomiota pandemian vakaviin mielenterveysvaikutuksiin. Meillä jokaisella on fyysisen terveyden lisäksi myös mielenterveys. 

Jo ennen koronaa suomalaisten mielenterveys oli jäänyt jälkeen fyysisestä terveydestä. Tällä on ollut valtavat taloudelliset vaikutukset: OECD:n mukaan heikentyneen mielenterveyden kustannukset Suomessa ovat noin 11 miljardia euroa vuodessa.

Mielenterveyden häiriöt eivät ole harvinaisia tai poikkeuksellisia. Joka toinen suomalainen sairastuu elämänsä aikana johonkin mielenterveyden häiriöön.

Kunnan on tärkeää vahvistaa mielenterveyttä monella tavalla

Terveydenhuollossa mielenterveyspalvelut ovat jääneet vaatimattomaan rooliin: kaikista terveydenhuoltoon käytetyistä rahoista alle 5 % suuntautuu mielenterveyspalveluihin. Apua joutuu usein odottamaan ja sen löytäminen vaatii voimavaroja.

Siksi kunnan on tärkeä tukea asukkaidensa mielenterveyttä myös muutenkin kuin terveydenhuollon kautta. Mielenterveyttä voi vahvistaa rakentamalla kannattelevaa, turvallista ja mielekästä arkea. Tässä kunta on avainasemassa.

Hyvä mielenterveys ei ainoastaan ehkäise mielenterveyden ongelmia tai sairastumista, vaan luo hyvinvointia, voimavaroja ja lisää elämänlaatua. Jokaisella suomalaisella on oikeus hyvään mielenterveyteen.

Lapsia, nuoria ja perheitä tuettava

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on korostanut, että lasten ja nuorten hyvinvointiin on kiinnitettävä nyt erityistä huomiota. Lapsuudella on tutkitusti suuri vaikutus myöhempään elämänkaareen ja koko mielenterveyden rakentumiseen.

Lapsia ja perheitä ei onnistuttu riittävästi tukemaan 90-luvun laman aikana. Tällä on ollut kauaskantoiset mielenterveysvaikutukset. Nyt on tärkeää varmistaa, ettei samanlainen kehitys toistu.

Hyvän Mielen kunta: elinvoimaa, hyvinvointia ja työkykyä

Hyvän mielen kunta on lähestymistapa, joka auttaa kuntaa vahvistamaan mielenterveyttä. Asukkaiden hyvä mielenterveys vahvistaa kunnan elinvoimaisuutta ja kuntalaisten edellytyksiä hyvään elämään. Mielenterveys on yksilön, perheiden, yhteisöjen ja yhteiskunnan pääomaa, joka rakentaa kestävää sosiaalista ja taloudellista kehitystä. 

Hyvän Mielen kunta on mahdollista toteuttaa, kun 

  • Asukkaiden hyvä mielenterveys on kirjattu kunnan strategiseksi tavoitteeksi, jota hyvinvointikertomus ja –suunnitelma tukevat. Kunnan johto on sitoutunut edistämään asukkaiden mielenterveyttä. 
  • Kunta tekee päätöksen arvioida päätösten mielenterveysvaikutukset osana hyvinvointi- ja terveysvaikutusten ennakkoarviointia. Kunnan johto ja päättäjät sitoutuvat ottamaan mielenterveysvaikutukset huomioon päätöksiä tehdessään.  
     

Hyvän Mielen kunta syntyy sitoutumalla viiteen tavoitteeseen:

1. Hyvän Mielen koulu
Hyvän mielen koulussa kasvuympäristön päivittäinen toiminta rakentaa mielen hyvinvointia ja mielenterveystaitoja varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Hyvän mielen koulu tukee turvallista kasvua, oppimista ja osallisuutta sekä ehkäisee yksinäisyyttä, kiusaamista ja mielenterveyden ongelmia. 

  • Kunta kehittää varhaiskasvatuksen, peruskoulun ja toisen asteen oppilaitosten ammattilaisten mielenterveysosaamista ja –taitoja.  
     

2. Hyvän Mielen työpaikka
Työpaikan toimintakulttuuria kehittämällä voidaan vähentää työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä ja vahvistaa työn voimavaratekijöitä. Työpaikoilla voidaan tukea ihmisten mielenterveyttä erilaisissa elämäntilanteissa.  

Kunnat ovat merkittävä työnantaja: vuonna 2019 kuntien palveluksessa oli 422 000 työntekijää. Hyvä mielenterveys parantaa työn tuottavuutta ja tuloksellisuutta. Yli puolet työkyvyttömyyseläkkeistä ja noin kolmannes sairauspäivärahapäivistä johtuu mielenterveyden häiriöistä

  • Kunnan eri sektoreiden työpaikoilla työn riskitekijöihin puututaan ja voimavaratekijöitä vahvistetaan.
      
  • Mielenterveysosaaminen on osa kunnan esimiesten ja johtajien osaamistavoitteita. 
     

3. Mielenterveyden perusta rakennetaan lapsuudessa
Perheiden ja vanhemmuuden tukeminen on tutkitusti tehokasta mielenterveystyötä.

Kunnan erilaiset palvelut voivat edistää laajasti mielenterveyttä tukemalla perheiden arkea. Vaikeissa tilanteissa perheiden tulee saada monipuolista tukea ja ammattilaisten tehdä yhteistyötä toistensa kanssa.  

  • Kunnan palveluissa on käytössä vaikuttavia perheiden ja vanhemmuuden tuen menetelmiä mielenterveyden edistämiseksi ja vaikeassa tilanteessa olevien perheiden tukemiseksi. 
     
  • Kunnan ammattilaisilla on yhteinen ymmärrys mielenterveyden edistämisestä ja he tekevät moniammatillista yhteistyötä perheiden ja vanhempien tukemiseksi. 
     
  • Kunta sitoutuu rakentamaan suunnitelmallisesti mielenterveyttä edistäviä käytäntöjä ja toimintakulttuuria lasten ja nuorten kasvuympäristöissä.  
     

4. Hyvinvoivaa mieltä ei ole ilman viihtyisää ympäristöä
Kunnan tulee tehdä ilmaston kannalta kestäviä ratkaisuja ja edistää niitä tukevia rakenteita asuinympäristössään.

Luonnonvarojen kestävä käyttö, luonnonsuojelu ja viheralueet tukevat mielen hyvinvointia. Kiertotalous ja vähähiilinen liikkuminen ovat osa ilmastomuutoksen torjuntaa, joka edistää samalla kuntalaisten mielenterveyttä.    

  • Kunta edistää mielenterveyttä tarjoamalla joustavia mahdollisuuksia liikkumiseen lähiluonnossa. 
     
  • Kuntalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa kunnan ympäristöasioihin ja tehdä itse pieniä ympäristötekoja arjessaan.
     
  • Kunnan hyvä kaavoitus vahvistaa paikallisyhteisöä ja edistää yhteisöllisyyttä. 
     

5. Tehokas yhteistyö ja osaamisen hyödyntäminen
Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat kunnalle tärkeitä kumppaneita, joilla on monipuolista ymmärrystä kuntalaisten elämästä ja arjen haasteista. 

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä varhainen tuki elämän kriisitilanteissa ehkäisee mielenterveyden ongelmia, julkisten palveluiden tarvetta ja itsemurhia. Elinvoimainen järjestötoiminta sekä vapaaehtoistyö vahvistavat myös osallisuutta ja hyvinvointia.

  • Kunta tukee järjestölähtöistä toimintaa vahvistamalla rahoituskanavia ja kumppanuuksia sekä ottaa kehittämistyössä huomioon järjestöjen monimuotoisuuden. Pientenkin järjestöjen vaikutus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen voi olla merkittävä. 
     
  • Kunta luo ja vakiinnuttaa kunnan ja järjestöjen yhteistoimintamalleja, kuten yhteisiä ja säännöllisesti kokoontuvia foorumeita. 
     
  • Kunta tukee ja vahvistaa kunnan alueella järjestölähtöistä kriisiauttamista.  
     
  • Kunta laatii itsemurhien ehkäisyohjelman ehkäistäkseen kunnassa tapahtuvia itsemurhia.  
     
  • Kunta parantaa matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja palveluiden laatua ottamalla käyttöön terapiatakuun.  
     

Mielenterveydellä on ratkaiseva merkitys kunnan tulevaisuudelle ja menestymiselle. Elinvoimainen kunta tarvitsee hyvinvoivia ja arjessaan jaksavia kuntalaisia. Ei ole terveyttä ilman mielenterveyttä.

MIELI Suomen Mielenterveys ry on yleishyödyllinen valtakunnallinen kansanterveysjärjestö, johon kuuluu 55 paikallista jäsenjärjestöä. Perustamme työmme tutkittuun tietoon ja tuemme valtakunnallisen vuoteen 2030 ulottuvan mielenterveysstrategian toteutusta. MIELI ry tarjoaa kriisiapua puhelimessa, verkossa ja kasvokkain, ehkäisee itsemurhia sekä kehittää, toteuttaa ja levittää koulutus- ja toimintamalleja, työkaluja ja materiaalia mielenterveyden ja mielenterveystaitojen tueksi. Viime vuosina MIELI ry on kumppaniverkostoissaan kehittänyt myös muun muassa Hyvän mielen kunta ja Hyvän mielen työpaikka –kriteeristöjä tukemaan mielenterveysjohtamista eri sektoreilla.

Lue lisää:  

Mielekkyyttä kansalaisvaikuttajana

Uusi mielenterveysstrategia

Kunta mielenterveyden edistäjänä -esite (PDF)

Hyvän mielen kunta -tarkistuslista

Somemateriaalia Mieli ry:n jäsenjärjestöille kuntavaalivaikuttamiseen

Yhteystiedot

Kristian Wahlbeck
Kehitysjohtaja

+358 400 659 101Maistraatinportti 4 A, 7. krs, 00240 Helsinki

Meri Larivaara
Johtaja, asiantuntijalääkäri
Aikuisten mielenterveys

+358 44 534 0152Maistraatinportti 4 A, 7. krs, 00240 Helsinki