Itsen tuntijaksi: 5 vinkkiä minätietoisuuteen ja minäviesteihin

Se, miten ihminen kuuntelee ajatuksiaan ja tunteitaan ja asennoituu itseään kohtaan, on ensiarvoisen tärkeää hänen omalle hyvinvoinnilleen. Samalla se muodostaa perustan vuorovaikutustaidoille, sille, miten kuuntelemme ja kohtaamme toisia.

Jos emme tunne omia ajatuksiamme, tunteitamme ja tarpeitamme, tai ilmaise niitä toisille, on vaikeaa tunnistaa toistenkaan tunteita ja tarpeita. Siksi samalla kun puhutaan toisten kohtaamisesta, on puhuttava myös itsensä kohtaamisesta.

Kuinka voisimme kuunnella ja kohdella itseämme paremmin?

1. Pysähdy ihmettelemään itseäsi

Osoita ystävällistä kiinnostusta ja uteliaisuutta sitä tyyppiä kohtaan, joka peilistä vastaan katselee, mutta mene hieman peilikuvaa syvemmälle.

Omat syvemmät toiveet, tarpeet ja tunteet jäävät itseltämme helposti hämärän peittoon. Jos elämä on vilkasta ja kiireistä, voi olla vaikeaa kuulla itseään, tai erottaa omaa osuuttaan yhteisestä kommunikaatiosta.

Kiireisen ihmisen itsetuntemus ei kuitenkaan ole välttämättä lähtökohtaisesti huonommalla tolalla kuin sellaisen, jolla on paljon aikaa. Myös ihminen, jonka kalenteri on tyhjä, voi tarvita itsensä ääreen pysähtymistä ja oman itsensä pohtimista.

On kuitenkin helpompi yrittää kuulla omaa ääntään, jos siihen mahtuu ajoittaista pysähtymistä ja rauhoittumista. Aina ei tarvita pitkää vetäytymistä, vaan pienikin pohtimishetki voi palvella tarkoitusta. Jos taas on tarvetta pohtia itseään ja oma elämäänsä enemmänkin, kannattaa yrittää järjestää pohtimishetkiä säännöllisesti. Siinä auttaa kalenteriin varta vasten merkattu aika.

Ihminen tulee tietoisemmaksi oman mielen liikkeistä ja omista ajatuksistaan, kun hän pukee ne sanoiksi. Siksi puhumisesta ja kirjoittamisesta on iso apu.

Ota aikaa ja pohdi kysymyksiä, joihin vastaaminen kirjoittamalla tai juttelemalla läheisen ihmisen kanssa auttavat kuulemaan itseä:

  • Mitä tunnen ja ajattelen sisimmässäni juuri nyt?
  • Mitä haluaisin eniten nyt ja tulevaisuudessa? Mikä auttaa minua pääsemään sitä kohti?
  • Millaisia tunteita minussa on herännyt viime aikoina? Mistä ne mahtavat johtua? Miksi olen suhtautunut asioihin tai ihmisiin sillä tavalla, kuten olen?
  • Miksihän ajattelen päässäni pyörivästä asiasta kuten ajattelen?
  • Mitkä ovat heikkoja kohtiani? Entä vahvuuksiani?
  • Tarvitsenko pohdintakaveria siihen, että tutustuisin paremmin itseeni, vai pystynkö tutustumaan itseksenikin?

2. Pane merkille sisäinen puheesi ja sen sävy

Ihmisen mieli on jatkuvassa liikkeessä ja päänsisäinen pöhinä jatkuvaa. Mielessä pyörii päivittäin jopa kymmeniätuhansia ajatuksia, ja joinain päivinä monenlaisia tunteita. Liikenne ei lakkaa täysin öisinkään, jolloin nähdään unia.

Ajatusten sävyyn heijastuu se, miten ihminen asennoituu itseään kohtaan ja kohtelee itseään. Tämä ilmenee muun muassa sisäisenä puheena, oman toiminnan ohjaamisena ja arjen valintoina sekä vuorovaikutuksen tapoina toisten kanssa.

Sisäisen puheen sävy vaikuttaa valtavasti siihen, kuinka koemme asiat ja toiset ihmiset jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa, ja kuinka käyttäydymme ja toimimme. Sillä, onko puhe kielteistä vaiko myönteistä ja hyväksyvää, on ratkaiseva merkitys kuuntelemisen ja kohtaamisen taitojen kannalta, niin itsen kuin toisten. Siksi siihen kannattaa kiinnittää huomiota, esimerkiksi pohtimalla:

  • Mihin sävyyn puhun useimmiten itselleni? Onko sävy kielteinen vaiko kannustava ja tyytyväinen?
  • Nouseeko tietynlaista sisäistä puhetta tietyissä tilanteissa? Huomaanko sille syitä?
  • Tarvitsenko jonkun, jonka kanssa voisin puhua sisäisen puheeni tavasta, vai riittääkö se, että pohdin asiaa itsekseni?
  • Haluanko sisäiseen puheeseeni muutosta? Jos, niin miten pääsisin eteenpäin? Asetanko itselleni sen suhteen tavoitteet, joita voin seurata?
     

3. Huomioi, kuinka kohtelet itseäsi.

Sisäinen puhe siirtyy usein toimintaan ja näkyy itsen kohtelemisen tapoina. Hyväksyvä sisäinen puhe yhdistyy useammin pyrkimykseen huolehtia omista tarpeista tai oman äänen sivuuttaminen niiden laiminlyömiseen.

Pyri siis huomaamaan, kuinka kohtelet itseäsi tavallisessa arjessa. Jos huomaat kohtelevasi itseäsi esimerkiksi niin, että siitä tulee pohjimmiltaan huono olo, pysähdy pohtimaan kysymyksiä:

  • Miltä tuntuu kun käyttäydyn itseäni kohtaan tietyllä tavalla?
  • Millaisesta itseni kohtelusta minulle tulee hyvä, millaisesta huono olo?
  • Pystynkö tunnistamaan, miksi kohtelen itseäni tietyissä tilanteissa tietyllä tavalla?
  • Mitä minun kannattaisi muuttaa itseni kohtelussa? Mitä siinä tarvitaan?

4. Mieti minäviestejäsi.

Minätaidot muodostavat sosiaalisten taitojen perustan. Niihin liittyvän sanallisen ja sanattoman ilmaisun kannalta tärkeää on, kuinka ihminen kykenee tunnistamaan ja ilmaisemaan omia kokemuksiaan itselleen ja toisille ihmisille. Niitä viestitään toisille minäviesteillä. Itsestä ja suoraan omasta kokemuksesta käsin puhuminen helpottaa monia keskustelutilanteita.

Minäviestejä on erilaisia. Niiden avulla voi esimerkiksi ottaa kantaa, ennakoida, selittää omaa kokemusta ja omaa näkökulmaa tai tarttua ongelmaan myönteisesti eli keskittyä puhumaan ensisijaisemmin suoraan ongelman ratkaisusta kuin ongelmasta. Myös kielteisiä asioita, kuten hankalia asioita tai tunteita on toimivampaa purkaa minäviestein, eli oman kokemuksen kautta ilmaistuna.

Selkeät minäviestit eli itsestä kertovat viestit auttavat toisia ymmärtämään puhujaa ja tämän sisäistä maailmaa paremmin. 

Minäviestien ilmaisemisen tapoja keskustelutilanteissa voi pohtia esimerkiksi seuraavasti:

  • Osaanko puhua puolestani eli ilmaista toiveitani ja tarpeitani toisille?
  • Kykenenkö avaamaan toisille myös syitä ja perusteluita tunteilleni, käytökselleni, toiminnalleni tai mielipiteilleni?
  • Osaanko keskustelutilanteissa ilmaista ajatuksiani avoimesti, mutta hiljentyä sitten kuuntelemaan toisia?
  • Millaisia erilaisia sosiaalisia rooleja minulla on? Miten eri rooleissa käyttäydyn? Miten avoin voin olla missäkin tilanteessa?
  • Kerronko kokemuksistani, ajatuksistani ja ideoistani niin, että ne enimmäkseen liittyvät kuhunkin keskusteluun ja vievät sitä eteenpäin?  Avaanko myös uusia keskusteluja uusista aiheista?
  • Missä voin ilmaista tunteitani spontaanisti, missä minun on säädeltävä tunteitani?
  • Millaisia tunteita on mielestäni hyvä ilmaista vapaasti, millaisten tunteiden ilmaisua on mielestäni hyvä säädellä?
  • Pystynkö ilmaisemaan tunteitani toisille niin, että he kykenevät vastaanottamaan ja ymmärtämään niitä? Vai onko minun harjoiteltava tunteiden ilmaisua?
     

5. Paremmaksi itsen ohjaamisessa

Omien päämäärien, niin arkisten kuin pidemmän tähtäimen tavoitteiden tavoittelussa tarvitaan itsen ohjaamista ja johtamista. Siinäkin tarvitaan ensin kykyä hahmottaa omaa sisäistä maailmaa.

Ensin on tarpeen tunnistaa ja jäsentää ajatuksiaan, tunteitaan ja tarpeitaan, ennen kuin voi suunnata oma toimintaansa tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan kykyä olla juoksematta jokaisen heräävän impulssin perässä, ja kykyä keskittyä työskentelyyn. Usein tarvitaan myös kykyä sanoa ei ja rajata pois sellaista, joka ei vie meitä oikeaan suuntaan. Turhan pois rajaamissa tarvitaan kykyä neuvotella itsensä ja / tai toisten kanssa.

Paremmaksi itsensä ohjaajaksi kehittymisessä voi pohtia:

  • Toteutanko omia toiveitani, tarpeitani ja tavoitteitani? Vai toteutanko enemmänkin jonkun toisen toiveita?
  • Elänko itselleni merkityksellistä elämää?
  • Osaanko vetää rajat ja sanoa tarvittaessa “ei” niin itselleni kuin toisille?
  • Osaanko keskittyä käsillä olevaan tehtävään ja ohjata itseäni oikeaan suuntaan? Mikä auttaisi minua siinä?

Lähde
Talvio Markus ja Klemola, Ulla: Toimiva vuorovaikutus. PS-kustannus 2017.

TEKSTI: ELLEN TUOMAALA

Har­joi­tuk­sia it­sen­sä kuun­te­le­mi­seen

Tältä löydät harjoituksia, jotka auttavat itsesi kuuntelemisessa ja rentoutumisessa.

Kirjoitus on osa Vihreää valoa kuuntelemiselle -kampanjaa Maailman mielenterveyspäivän 10.10.2020 yhteydessä

Lue lisää: