Kuule ja näe nuori!

Kuka sinä olet?

Nuoren kohtaamisessa myönteisen tunnistamisen prosessi voidaan jakaa kolmeen osaan - tutustuminen, tunnustaminen ja tukeminen. Jokaisessa päivittäisessä kohtaamisessa voidaan näiden vaiheiden kautta vahvistaa kaikkea hyvää ja ainutkertaista jota nuoressa on.

Tutustuminen

”Mulle tuli kerran oppilas vastaanotolle ja istuu röhnötti tuolilla ja sano mulle että ei kiinnosta. Oli yhteisvalinta tulossa ja sen piti päättää mitä se haluis, et oli pakko, kun nyt on pakko johonkin hakea, mikään ei kiinnosta, ei kiinnosta toi, ei kiinnosta tää, ja se hämmennys tuli siinä ku mä sanoin et ihan loistavaa, tä on mahtava tilanne, sä tiedät nyt kaikki mitä sä et halua, et meil on niin hyvä tilanne lähtee tästä eteenpäin. Ja se oli mieletön se muutos ihan siinä fyysisessä ryhdin otossa sille, se kohtaaminen et se onkin jotenkin positiivista, lähetään siitä et nyt meillä on jotain jota rakentaa eteenpäin.” – Nuorisotoimen asiantuntija

Tutustuminen on prosessin ensimmäinen ja tärkein vaihe. Kun se onnistuu, yhteinen työskentely on mielekästä ja eteenpäin suuntautuvaa. Onnistuneessa tutustumisessa ollaan kiinnostuneita, miten nuori näkee itsensä ja kuullaan myös ne pinnan alla olevat asiat. Silloin nuori on mukana toiminnassa tasavertaisesti ja hänen kokemuksensa ovat yhtä tärkeitä, kuin ammattilaisen näkemykset. Avoimuuden, uteliaisuuden ja empatian avulla astutaan nuoren maailmaan ja tarkastellaan sitä hänen kokemusmaailmastaan käsin.

Tutustuttaessa kannattaa keskittyä nuoren potentiaaliin, vahvuuksiin ja onnistumisiin. Ns. “Riskilinssin läpi” tarkastelun voi unohtaa kokonaan, sillä myönteisten asioiden näkeminen vahvistaa nuoren sosiaalista pärjäävyyttä ja kiinnittymistä yhteisöihin ja yhteiskuntaan.

Myönteisen tunnistamisen tutustumisvaiheessa nuori pohtii seuraavia kysymyksiä: Uskallanko luottaa ja näyttää todellisen minän ja asiat jotka ovat minulle tärkeitä? Minkälaisena haluan kohdata tämän ihmisen? Käyttääkö tämä ihminen avoimuuttani ja haavoittuvuuttani minua vastaan? Uskallanko olla minä?

Ammattilaisen tulisi tässä kohtaa pohtia ja selvittää vastauksia esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: Miten nuori haluaa minun hänet näkevän? Millä asioilla ja ihmisillä on erityistä merkitystä nuorelle juuri nyt? Mitkä asiat ovat jättäneet jälkensä nuoren ajatteluun ja toimijuuteen?

Tunnustaminen

”Se poika ei ollu kiinnostunut mistään muusta ku syvänmeren sukeltamisesta. Kaikki meni huonosti koulussa ja se oli epäsosiaalinen, käyttäyty huonosti. Ja se mitä se teki iltaisin: meni kylpyammeeseen ja laitto siinä sukellustamineet päälle. Se oli sen elementti. Et sitte ku se löysi sen ja sitä kannustettiin – joku liikanohjaaja tajus sen – niin se liikahti siit eteenpäin. Ja nyt se on sukeltanu 30 vuotta ja tehny varmaan 500 dokumenttia kaiken maailman meriltä. Et se oli siinä. Et se tunnustaminen on se elementti joka vie sit eteenpäin.” – Sosiaalityön asiantuntija

Tunnustamisessa ajatuksena on löytää ratkaisuja nuoren haasteisiin voimavaralähtöisesti, nuoren vahvuuksia tukemalla – huomata nuoressa kaikki se hyvä mikä hänessä on ja vahvistaa sitä. Tunnustamisessa luodaan vuorovaikutusta erilaisten, mutta samanarvoisten ihmisten välille.

Tunnustamisvaiheessa nuori pohtii seuraavia: Nyt kun tiedät, kuka olen, kelpaanko yhä? Vaikka et olekaan kaikesta samaa mieltä, tai et hyväksy kaikkia tekojani, saanko silti olla minä? Pysytkö silti rinnalla? Vai yritätkö muuttaa minua?

Ammattilaiselle pohtimisen paikkoja ovat mm. seuraavat: Vaikka olen eri mieltä, pystynkö kunnioittamaan ja tukemaan nuorta ja hänen valintojaan? Näenkö ja tuenko niitä vahvuuksia, joita nuori haluaa minun tukevan? Rohkaisenko nuorta olemaan ”hän”?

Tukeminen

”Koulukiusattu yksinäinen poika käy paljon nuorisotalolla ja spontaanisti auttelee ohjaajia. Kiinnittyy ohjaajiin, mutta ei niinkään muihin nuoriin. Kuitenkin nuorisotalo on pojalle merkittävä paikka ja yhteisö, jonka jäsen hän haluaa olla. Nuoriso-ohjaajat pyytävät poikaa mukaan apuohjaajaksi erilaisiin juttuihin. Poika haluaa mukaan. Apuohjaajaroolin kautta hän alkaa luoda suhteita myös muihin nuoriin. Ohjaajien luottamus poikaan tuottaa sen, että muutkin nuoret näkevät pojan uudella tavalla, toisenlaisesta roolista käsin.” – Nuorisotoimen asiantuntija

”Että vaikka muuten nuoren kanssa just selvitettäs velkaongelmia ja toimeentulohakemuksia, mutta sit jos sillä on joku tämmönen vahvuus mitä se vois hyödyntää […] siis se että on mahollisuus oikeesti saada itellensä joku positiivinen rooli osana tätä paikkaa, vaikka oliskin tullu alun perin jonkun ongelman kautta.” – Nuorisotyön asiantuntija

Myönteisen tunnistamisen tukemisvaiheessa on avainasemassa nuorten omien ajatusten ja näkökulmien tavoittaminen, jotta löydetään ne tuen muodot joita nuori kaipaa, eikä ne joita me aikuiset ajattelemme nuoren kaipaavan.

Kun nuori kokee, että hän tulee nähdyksi ja kuulluksi itselleen hyvällä tavalla, hän uskaltaa myös rakentaa luottamusta ja ottaa tukea vastaan. Nuoren tukeminen onnistuu, kun työntekijä antaa ennakkoluulottomasti merkityksen nuoren arvostamille asioille. Kaiken ytimessä on nuoren kuuleminen ja näkökulmat – olivat ne sitten sopusoinnussa tai ristiriidassa nuoreen kohdistuviin odotuksiin nähden. Nuoren toimijuuden tukeminen rohkaisee nuorta myös muissa ympäristöissä ja yhteisöissä toimimisessa.

Tukemisvaiheessa ammattilaisen on hyvä kiinnittää huomiota mm. seuraaviin kysymyksiin: Kohtaanko nuoren oman elämänsä asiantuntijana? Olenhan rinnalla, enkä yläpuolella? Minkälainen toiminta tukee nuoren vahvuuksia?

Halutko oppia lisää? Katso video myönteisestä tunnistamisesta

Myönteinen Tunnistaminen on Tampereen yliopiston Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmän (SPARG) yhdessä kentän ammattilaisten kanssa kehitetty työote lasten ja nuorten kohtaamiseen ja tukemiseen. Myönteinen tunnistaminen lähtee ajatuksesta ”kuka minä olen” (ainutlaatuinen, arvokas ihminen), ei ”mikä minä olen” (18 –vuotias syrjäytynyt nuori).

Kuva myönteisestä tunnistamisesta: Myönteinen tunnistaminen

Tekstin lainaukset: Häkli, J., Kallio, K-P. & Korkiamäki, R. (toim.). Myönteinen tunnistaminen. Nuorisotutkimusverkosto.

Lähteet ja lisätietoa:

Kantonen, H. (toim.). 2020. Myönteisiä matkaeväitä: Sosiaalisen vahvistamisen ryhmätoimintojen ohjaajan opas. XAMK - Kaakkois-suomen ammattikorkeakoulu. Verkkojulkaisu

Häkli, J., Kallio, K-P. & Korkiamäki, R. (toim.). Myönteinen tunnistaminen. Nuorisotutkimusverkosto. Verkkojulkaisuja 90. Verkkojulkaisu

TEKSTI:
Katri Peräaho
Asiantuntijakoordinaattori
Osaamiskeskus INTO
MIELI ry

Harjoita omia kuuntelutaitojasi

Katso tehtävät nuorten parissa toimivan aikuisen omien kuuntelutaitojen harjoitteluun.

Lue lisää:

 

Kirjoitus on osa Vihreää valoa kuuntelemiselle -kampanjaa Maailman mielenterveyspäivän 10.10.2020 yhteydessä.

Yhteystiedot

Katri Peräaho
Asiantuntijakoordinaattori. Nuorisoalan Osaamiskeskustoiminta
Mielenterveyden edistäminen kohdennetussa nuorisotyössä

+358 40 480 1432Maistraatinportti 4 A, 7. krs, 00240 Helsinki