Espoon hyvinvointistrategiaa toteutetaan Mielenterveyden ensiapu -koulutusten avulla

Espoon kaupungin Hyvinvoiva Espoo -ohjelmassa mielenterveyden edistämisessä käytetään Mielenterveyden ensiapu -koulutuksia.

MTEA-koulutuksessa keskustellaan ja tehdään ryhmätöitä.
Mielenterveyden ensiapu -koulutuksessa keskustellaan ja tehdään ryhmätöitä.

Espoon kaupungilla ohjelmaa vetää Riikka Puusniekka.

"Mielenterveyden yhteydessä puhutaan usein ongelmista ja sairauksista, hoidosta, varhaisesta tunnistamisesta ja palveluihin pääsystä. Kun ohjelman kautta avautui mahdollisuus vaikuttaa, halusimme aktiivisesti nostaa esiin edistävän mielenterveyden näkökulmaa", kertoo Puusniekka.

"Tavoitteena Espoossakin on, että ihmiset voisivat ottaa enemmän koppia omasta hyvinvoinnistaan ja terveytensä edistämisestä, ja kaupunki toimii mahdollistajana. Hyvinvoinnin ohjelma rakennettiin tämän buustaamiseksi."

Mielenterveys on noussut esiin myös kunnille lakisääteisessä hyvinvointikertomuksessa. Hyvinvointikertomus on kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelun, seurannan, arvioinnin ja raportoinnin työväline.

Viisi keinoa parempaan elämään

Hyvinvoiva Espoo -ohjelman omistaja on perusturvajohtaja Juha Metsonen. Hän toivoi, että ohjelma nostaisi esiin viittä keinoa elää paremmin ja pidempään.

Britanniasta lähtöisin oleva malli ”Five ways to wellbeing” avaa tutkimustietoon pohjaten keskeisiä keinoja niin hyvinvoinnin edistämisessä. Keinot ovat yhteisöllisyys, liikkuminen, läsnäolo nykyhetkessä, uuden oppiminen ja hyvän laittaminen kiertämään.

Viiden keinon kautta on myös hyvinvoinnin edistämisen konkretisointi oman kaupungin väelle onnistunut. Ihmiset eri hallinnon aloilta ovat saattaneet ensin sanoa, ettei hyvinvoinnin edistäminen kuulu heille, mutta viisi keinoa ovat auttaneet näkemään, että se kuuluukin olennaisesti omalle alueelle.

Mielenterveyden asioiden äärelle on tarpeellista pysähtyä

Kun Hyvinvoiva Espoo -ohjelman toimintaa suunniteltiin, yhdeksi konkreettiseksi työkaluksi löytyi Mielenterveysseurasta Mielenterveyden ensiapu eli MTEA-koulutukset.

Ensimmäiset MTEA-koulutukset järjestettiin Espoossa keväällä ja kesällä 2018, ja jatkoa on seurannut 2019. Osallistujia on ollut yli sata kaupungin eri sektoreilta: varhaiskasvatuksesta ja opetuksesta, työsuojelusta, kulttuuripuolelta ja maahanmuuttajapalveluista.

MTEA-ohjaajakoulutuksen kävi 24 kaupungin työntekijää, jotka ovat vetäneet omia koulutuksiaan esimerkiksi aikuissosiaalityön asiakkaiden ja maahanmuuttajapalveluiden arabiankielisten naisten parissa.

Lisäksi on perustettu MTEA-ohjaajien verkosto, jonka jäsenet jakavat kokemuksia, osaamista ja opetusmateriaaleja puolivuosittaisissa tapaamisissa.

Riikka Puusniekka kouluttautui itsekin ohjaajaksi, ja veti hiljattain MTEA-koulutuksen, joihin osallistui kaupungin lisäksi kumppanitoimijoita järjestöistä, seurakunnasta, vanhuspalveluista.

"Koulutuksista on tullut positiivista palautetta. Ihmiset ovat kokeneet tarpeelliseksi pysähtyä mielenterveyden asioiden äärelle. Esimerkiksi mielenterveyshäiriöiden yleisyys on ollut monelle yllättävää tietoa."

"Menetelmistä on koettu antoisiksi erityisesti tarinat, toiminnalliset jutut, vuorovaikutteisuus ja keskustelut.  Ohjaamisessa kysytään kuitenkin tarkkuutta siinä, mihin asti antaa keskustelun mennä, jos joku ottaa paljon tilaa tai alkaa avautua omista asioistaan."

Sisällöt tarvitsevat kohderyhmälähtöistä tuunausta

Jokainen MTEA-koulutus on osallistujiensa näköinen, ja osallistujien tarpeet jossain määrin erilaiset.

Espoossa on pohdittu, millaisia mielenterveyden sisältöjä kannattaa tarjota eri hallinnonalojen ammattilaisille, joilla mahdollisesti on jo kohtalaisesti tietoa aiheesta. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset tarvitsevat Mielenterveyden ensiapu -koulutuksista eri asioita kuin sosiaalitoimen asiakkaat.

Perussisällöt ovat edellyttäneet siten kohderyhmälähtöistä räätälöintiä, syventämistä ja täydentämistä, mikä on ohjaajalle aina iso ponnistus.

"Koulutuksessa tulee aika vähän hyödynnettyä itse Mielenterveyden ensiavun kirjaa, joka on sivumäärältään suppea ja osin aika pintapuolisesti kirjoitettu. Sisällöissä voisi olla lisää mielenterveyden edistämisen keinoja, välineitä ja syvempää otetta", Puusniekka peräänkuuluttaa.

"Varmasti kannattaa kehittää eri versioita sekä sähköisiä aineistoja, jotka pelittävät eri ryhmien kanssa. Näin koulutuksen leviäminen kompastu siihen, että se on jäykkä. Samoin olisi hyvä muistaa, että joillekin kirjan kustannus voi muodostaa kynnyksen osallistua koulutukseen."

Mielenterveyden edistämisen ajattelu on saamassa Espoossa jatkoa uusien aluevaltauksien muodossa.

"Ajatuksena olisi kehittää kuntatoimijoille Hyvän mielen kunta -laatumerkki kriteereineen ja työkaluineen. Haluamme, että Espoo toimisi merkin pilottina, testauskenttänä ja arjen kommentaattorina", kaavailee Puusniekka.

TEKSTI: ELLEN TUOMAALA
KUVA: PASI LEINO