Koronaviruksen aiheuttamaa huolta voi lievittää

Uutiset

Koronaviruksen leviäminen voi tuntua pelottavalta ja ahdistavalta. Tällä voi olla vaikutuksia ihmisten mielenterveyteen. Omaa tai läheisten pelkoa ja huolta voi lievittää käytännönläheisin keinoin.

Meri Larivaara
MIELI ry:n asiantuntijalääkäri Meri Larivaara.
 

Omaa tai läheisten pelkoa ja huolta voi lievittää käytännönläheisin keinoin:

1. Seuraa luotettavia tiedonlähteitä

Laadukas ja luotettava tieto helpottaa oloa. Huhut ja kauhukuvien jakaminen sen sijaan voivat laukaista ahdistusta.

Tarkempia ohjeita itsen ja muiden suojaamiseksi löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta.

2. Huolehdi hyvästä käsihygieniasta

Koronaviruksen ja muiden infektioiden leviämistä voidaan ehkäistä hyvällä käsihygienialla. Kädet pestään runsaalla vedellä ja pesunesteellä tai saippualla erityisesti ennen ruokailua ja sisälle tullessa, sekä aina wc-käynnin jälkeen tai kun olet niistänyt, yskinyt tai aivastanut. Kasvojen koskettelua, kättelyä ja tervehtiessä halaamista kannattaa välttää.

3. Pidä yhteyttä läheisiin ja hae tukea

Stressaavissa tilanteissa läheisten seura tukee ja rauhoittaa. Kannattaa siis pitää yhteyttä ystäviin ja perheenjäseniin. Riskiryhmiin kuuluvia on tärkeä suojella, mutta aikaa voi viettää yhdessä myös etäyhteyksien avulla.

4. Rauhoita mieltäsi

Ahdistusta ja huolta voi helpottaa noudattamalla tavallisia arkirutiineja. Säännöllinen ateriarytmi, liikunta ja tavalliset arkitoimet auttavat. Voit myös kokeilla rentoutus- tai mindfulness-harjoituksia sekä liikkumista luonnossa.

5. Ennakoi huolta

On luonnollista, että epidemiaan liittyvät uutiset huolestuttavat ja pelottavat. Huoli voi korostua, jos taustalla on jokin muu traumaattinen kokemus tai mielenterveyden häiriö. Myös alkoholin ja muiden päihteiden käyttö voivat voimistaa pahaa oloa. Jos huomaat, että uutisointi tai koronaviruksesta keskusteleminen pahentavat oloasi, hae tasapainoa. Kaikkea uutisointia ei kannata välttää, mutta voit rajoittaa uutisten seurantaa ja pelkoa lietsovia keskusteluja.

6. Keskustele lasten kanssa

Lapsilta on tärkeää kysyä, ovatko he kuulleet koronaviruksesta ja mitä he tietävät siitä. Lapsilta voi kysyä, mitä ajatuksia ja tunteita epidemia heissä herättää. Lapsia voi rauhoittaa ja tukea kertomalla, kuinka tartunnalta voi suojautua ja miten sairastuneita hoidetaan. Vieraat sanat, kuten ”epidemia” ja ”karanteeni”, kannattaa selittää lapsille ymmärrettävästi.

Tarkempia vinkkejä lasten kanssa keskustelemiseen löydät Unicefin ja Mannerheimin lastensuojeluliiton verkkosivuilta.

7. Suhtaudu myötätuntoisesti sairastuneisiin tai virukselle altistuneisiin

Kuka tahansa voi sairastua koronavirukseen. Jos tuttavapiirissäsi on sairastuneita tai virukselle altistuneita, heihin on hyvä suhtautua myötätuntoisesti. Heitä voi auttaa myös käytännössä esimerkiksi viemällä ruokaa kotiovelle tai pitämällä seuraa etäyhteyksien avulla. Ketään ei pitäisi syyllistää sairastumisesta tai taudille altistumisesta. On myös hyvä muistaa, että ihmiset voivat sairastua muihin virustauteihin kuin koronavirukseen.

8. Älä jää huolien kanssa yksin

Kriisipuhelin ja Sekasin-chat ovat matalan kynnyksen keskustelupalveluja. Ne ovat kattavasti auki, eikä yksin tarvitse jäädä murehtimaan, vaan apua on tarjolla. Lisätietoja.

Aikaisemmat samankaltaiset tilanteet, kuten vuonna 2003 SARSin leviäminen, ovat lisänneet esimerkiksi masennus- ja ahdistusoireilua ja psyykkistä jännittyneisyyttä.

Sairastuneet, virusaltistuksen vuoksi eristykseen joutuneet tai sairastuneita hoitavat ovat muita alttiimpia oireiluun ja voivat tarvita erityistä tukea. 

Samankaltaista tietoa löytyy verkosta myös ruotsiksi tai englanniksi:

 

TEKSTI:
Meri Larivaara, johtava asiantuntija, asiantuntijalääkäri
MIELI Suomen Mielenterveys ry

 

Takaisin

Yhteystiedot

Meri Larivaara
Johtava asiantuntija, asiantuntijalääkäri
Mielenterveyden edistäminen, vaikuttamistyö ja kansainvälinen yhteistyö

+358 44 534 0152Maistraatinportti 4 A, 7. krs, 00240 Helsinki