Koulukiusaaminen vaikuttaa pitkälle aikuisuuteen

Uutiset

Kriisityössä näkee, mikä ajaa ihmisiä hädän partaalle. Kertomuksista piirtyy esiin yhteiskunnallisia ilmiöitä, joihin puuttumalla säästettäisiin paljon inhimillistä kärsimystä. Koulukiusaaminen vaikuttaa vielä aikuisiän kriisien taustalla, sanoo kriisikeskustoimintojen johtaja Outi Ruishalme Suomen Mielenterveysseurasta.

Koulukiusaamista olisi parempi kutsua kouluväkivallaksi, koska kysymys on henkisestä ja fyysisestä väkivallasta. Tilanne voi olla nuoren kannalta toivoton, jos se jatkuu pitkään ulkopuolisten puuttumatta. Yhteydenotot Mannerheimin Lastensuojeluliiton lasten ja nuorten puhelimeen kertovat, että koulukiusaamisen uhrit eivät koe saavansa apua koulussa.

– On hälyttävää, että nuoria varten luotu auttamisjärjestelmä – kuten koulukuraattorit ja koulupsykologit – tuntuu puhelimeen soittavista nuorista vieraalta. Tätä olisi syytä pohtia perusteellisesti, sanoo Outi Ruishalme.

Koulukiusaaminen jättää pysyvän jäljen ihmiseen ja vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen.

– Monen Mielenterveysseuran kriisikeskuksesta apua hakevan taustalla on koulukiusaamista. Nuori ei ole pystynyt käsittelemään rankkoja kokemuksiaan, vaan on sinnitellyt eteenpäin. Tällainen kuormitus vähentää psyykkistä sietokykyä, jolloin on vaikeampi pärjätä muiden vastoinkäymisten kohdatessa.

Apua voi olla haastavaa saada myöhemmin aikuisiälläkin. Terveydenhuollossa tarjottava tuki vaihtelee alueellisesti resurssien mukaan.

– Erityisesti pääkaupunkiseudulla on vaikea saada apua ilman diagnoosia. Joskus edes diagnoosi ei takaa terapiaan pääsyä. Varhainen auttaminen on järjestöille sopiva rooli, mutta lisäksi pitäisi olla tarjolla väylä julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon piiriin. Jos ihminen on huolissaan itsestään, niin ei pitäisi viivytellä ja antaa asioiden vaikeutua.

Yhteisöllisyyttä tulisi edistää

Auttaminen on myös yksinäisyyden ehkäisemistä. Yhteisöllisyys luo mielen hyvinvointia ja positiivista virettä elämään. Silloin ongelmista selviäminen on helpompaa. Yhteisöllisyyttä voidaan tukea konkreettisilla päätöksillä.

– Koulujen tulisi olla yhteisöjä, eikä vain paikkoja, jossa käydään oppimassa ja kilpailemassa parhaista arvosanoista. Nuorten olisi hyvä kasvaa ympäristössä, jossa he vaalisivat yhteishenkeä ja opiskelisivat näin myös elämää varten.

Yhteiskunnallinen muutos edellyttää ongelmiin havahtumista. Arto Halosen 27.marraskuuta ensi-iltansa saava dokumenttielokuva Valkoinen raivo on pysäyttävä puheenvuoro, jonka toivotaan herättävän keskustelua koulukiusaamisesta ja avunsaamisen helpottamisesta.

– Olemme huomanneet kriisityössä, että koulukiusaaminen on todella monen aikuisen ongelmien taustalla. Siksi Valkoinen raivo on niin tärkeä elokuva ja haluamme olla yhteistyökumppanina sitä tukemassa.

Takaisin

Yhteystiedot

Outi Ruishalme
Johtaja, kriisikeskustoiminnot
Kriisityö

+358 40 542 6164Maistraatinportti 4 A, 4. krs, 00240 Helsinki