Lausunto Oikeusministeriölle rikosuhrimaksusta

Tähän artikkeliin liittyvät aiheet

Saat ilmoituksen sähköpostiisi mielenkiintoisista artikkeleista, kun kirjoitat sähköpostiosoitteesi alle.

Uutiset

Oikeusministeriölle
Viite: 1/62/2013

Lausunto luonnoksesta laiksi rikosuhrimaksusta

Suomen Mielenterveysseura pitää lakiehdotusta rikosuhrimaksun käyttöön otosta tervetulleena uudistuksena. Rikosuhrimaksu on tarpeen, jotta Suomi pystyy toteuttamaan EU:n rikosuhridirektiivin edellyttämät palvelut. Suomen Mielenterveysseura kannattaa rikosuhrimaksun käyttöönottoa ja rikoksen uhreille tarjotun palvelun rahoituksen järjestämistä rikosuhrimaksun kautta.  On viimein aika saattaa rikosuhripalvelujen rahoitus vakiintuneelle tolalle ja turvata palvelujen saatavuus.

Rikosuhripalvelut ovat tärkeitä rikosten uhreille ja omaisille. Rikoksen uhriksi joutuminen on useimmille iso kriisi, joka järkyttää perusturvallisuutta ja voi pahimmillaan uhata pysyvästikin uhrin ja /tai hänen omaisensa toimintakykyä ja mielenterveyttä. Suomen Mielenterveysseuran kriisikeskusverkosto tekee tiivistä yhteistyötä Rikosuhripäivystyksen kanssa. Rikoksen uhri saattaa ensin hakeutua kriisiavun piiriin ja sieltä osataan ohjata Rikosuhripäivystykseen ja päinvastoin.

Rikosuhripäivystys on toiminut 20 vuotta suurimpana uhripalvelujen tuottajana.  Nykyisessä rahoitusmallissa rahoituksen vuosittainen hakeminen kuluttaa kohtuuttomasti niukkoja resursseja ja rahoituksen epävakaisuus vaikeuttaa toimintaa. Sen sijaan, että Rikosuhripäivystyksen palkatut toimihenkilöt voisivat käyttää voimavaransa rikosten uhrien uhripalvelujen organisoimiseen ja toteuttamiseen, resursseja kuluu rahoituksen etsimiseen ja hakemiseen valtakunnallisesti ja alueellisesti. On tärkeää, että rikosuhripalvelujen rahoitus järjestetään vakiintuneelle pohjalle siten, että rahoitusvastuuta ei ole jaettu eri organisaatioiden tehtäväksi. Nykyinen tilanne, jossa eri organisaatioiden erilainen näkemys rahoitusvastuusta on aiheuttanut jatkuvaa epävarmuutta ja varautumista työsuhteiden katkaisemiseen tai määräaikaisen lisähenkilöstön etsimiseen, on kestämätön.

Rikosuhripäivystystä toteutetaan koulutettujen vapaaehtoisten ja palkatun ammattihenkilöstön yhteistyönä.  Vaativan vapaaehtoistoiminnan organisointi ja ylläpito edellyttää riittävää määrää palkattua henkilöstöä, joka pystyy kouluttamaan, ohjaamaan ja tukemaan vapaaehtoistoimijoita, joiden kysyntä mm. MARAK-toiminnan myötä on lisääntymässä.

Rikosuhripalveluihin ohjaaminen vaatii jatkuvaa tiedottamista. Yhä edelleen monet rikoksen uhrit eivät saa tietoa olemassa olevista uhripalveluista ja jäävät ilman palvelua. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla, jossa asuu varsin suuri osa Suomen väestöstä, palvelujen kysyntä on jatkuvasti lisääntynyt, mutta resurssit eivät.   

Suomen Mielenterveysseuran mielestä rikosuhrimaksu on toimiva ratkaisu rikosuhripalvelun rahoittamiseen.  Rikosuhripalvelujen rahoitus tulee vakiinnuttaa. Vakiintuneiden uhripalvelujen rahoitusvastuuta ei pidä jakaa eri toimijoiden vastuiksi, mutta kehittämishankkeiden rahoitus voisi edelleen sopia RAY:n rahoitettavaksi. Lakiehdotukseen sisältyvät esitykset maksun porrastuksesta (lievemmistä rikoksista tuomituille maksu on pienempi, maksua ei määrätä alaikäiselle) ovat niin ikään kannatettavia.

Helsingissä 14.10.2014
         
Marita Ruohonen

Toiminnanjohtaja
Suomen Mielenterveysseura    

Outi Ruishalme             
SOS-kriisikeskuksen johtaja
Suomen Mielenterveysseura
 

Takaisin