Lausunto Opetus- ja kulttuuriministeriölle perusopetuksen tavoitteista ja tuntijaon uudistamisesta

Uutiset

Tulevaisuuden perusopetus -valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako

Työryhmän ehdotuksen lähtökohtana oli vahvistaa erityisesti koulutuksellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista perusopetuksessa koko maan alueella. Esitys tukee myös hallituksen tavoitetta nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä niin, että Suomi sijoittuu OECD -maiden kärkijoukkoon keskeisissä osaamisvertailuissa sekä koulupudokkaiden vähyydessä. Lisäksi  pyritään estämään koulujen eriytymistä.

Koulutuksellinen tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus koko maan alueella ovat tärkeitä lapsen ja perheiden hyvinvointia tukevia tekijöitä. Tavoitteiden asettelussa on tiedostettu sekä yhteiskunnallisen polarisoitumisen riskit että tähän vaikuttaminen koulutuspoliittisilla päätöksillä. Tulevaisuuden perusopetus -valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijakoesitys sisältää merkityksellisiä ja erittäin tärkeitä yhteiskunnan hyvinvointia rakentavia päätöksiä.

Nuorten syrjäytyminen on ajankohtainen kysymys. Perusopetuksen tavoitteilla ja tuntijaolla on merkitystä syrjäytymisen ehkäisyssä, koska lähes kaikki lapset ja nuoret ovat perusopetuksen piirissä. Perusopetuksen tuleekin tarjota kaikille lapsille ja nuorille koko maan alueella riittävän yhdenvertaista, lapsen ja nuoren kasvua, mielen hyvinvointia, itsetuntoa ja vahvuuksia tukevaa opetusta. Oppimisen haasteiden varhainen huomaaminen ja oikeanlaisen tuen antaminen ovat tärkeitä lapsen ja nuoren oppimisen innokkuuden ja itsetunnon säilyttämiseksi. Oppilasta kannustava ja itsetuntoa vahvistava tuki, opetuksen antajien pedagogiset taidot ja joustava moniammatillinen yhteistyö koulun toimijoiden ja kodin kanssa ovat tärkeitä erilaisten oppijoiden saattamisessa perusopetuksen kautta jatko-opintoihin ja työelämään.

Lapsen ja nuoren hyvinvointia ja mielenterveyttä vahvistava näkökulma ja sitä tukevat toimintaperiaatteet on tärkeää nostaa selkeästi esille perusopetuksen valtakunnallisissa tavoitteissa. Terveyteen, hyvinvointiin, arvokasvatukseen, yhteisöllisyyteen ja turvalliseen kasvuun panostaminen luovat perustaa kaikelle oppimiselle ja edellä mainittujen hallituksen tavoitteiden toteutumiselle. Mielenterveys on resurssi, jonka keräämiseen ja käyttämiseen tarvitsemme taitoja. Näiden taitojen harjoittelemiseksi ja vahvistamiseksi lapsi tarvitsee elämäänsä aikaa ja aikuisia, joilla on osaamista tukea lasta ja nuorta. Perusopetus kokonaisuudessaan on oikea paikka lapsille ja nuorille harjoitella ja vahvistaa mielenterveyden voimavaroja alkuopetuksesta alkaen koko perusopetuksen ajan.

Mielenterveysseuran pitkäkestoinen yhteistyö koulujen kanssa osoittaa, että koulu ympäristönä on merkittävä lapsen ja nuoren kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Mielenterveyden voimavaralähtöinen opettaminen ja oppiminen sekä hyvinvointia tukeva moniammatillinen yhteistyö koulun ja lähiympäristön toimijoiden kesken rakentavat yhteiskunnan hyvinvoinnin perustaa.

Perusopetuksen tavoitteiden ja tuntijakoesityksen perustana tulee olla lapsen ja nuoren hyvinvointi ja mielenterveys, jolloin on mahdollista viedä rakenteisiin mielenterveyttä edistävä voimavaralähtöinen ajattelu ja toiminta.

Terveystieto-oppiaineen kehittämistyöhön on resurssoitu taloudellisesti valtion ja kunnan tasolla sekä yliopistoissa, kun opettajat ovat aloittaneet täydennyskoulutuksen ja pätevöityneet terveystiedon opettajiksi. Ehdotuksessa arvioidaan viisaasti jo tehtyä työtä ja on säilytetty terveystiedon opetus kolmena vuosiviikkotuntina vuosiluokilla 7-9.

Terveystiedon opetuksen kolme vuosiviikkotuntia antavat mahdollisuuden edelleen kehittää ja vahvistaa oppiainetta nuoren mielen hyvinvointia, tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä arjen hyvinvointia tukevaksi. Tämä opetussisältöjen painotus tulee ottaa huomioon, kun valmistellaan terveystiedon opetussuunnitelman tavoitteita, sisältöjä sekä hyvän osaamisen kriteereitä tulevaan opetussuunnitelmaan.

Epäkohtana ehdotuksessa on se, että vuosiluokille 1-6 ei ole suunnattu oppiainetta, jonka sisältöinä olisi mielen hyvinvoinnin taitojen harjoitteleminen, tunne- ja sosiaalisten taitojen kehittäminen, arjen hyvinvoinnin taitojen edistäminen ja osaamisen vahvistaminen. Tutkimustiedon mukaan varsinkin varhain annetulla vuorovaikutus- ja tunnetaidon opetuksella voidaan vaikuttaa myöhempään mielenterveyteen. Tässä mielessä ala-aste tarjoaa mahdollisuuden ikkunan vaikuttaa suotuisasti mielenterveyden kehitykseen. Ehdotuksessa ympäristö- ja luonnontieto-oppiaine sisältää myös terveystiedon opetuksen. Ympäristö- ja luonnontieto-oppiaineen opetussuunnitelmaan 1-6. luokille ja sen tavoitteisiin, sisältöihin ja hyvän osaamisen kriteereihin tulee selkeästi ja ikätason mukaisesti etenevä lapsen mielen hyvinvointia, tunne- ja sosiaalisia taitoja tukevan osaamisen vahvistaminen. Nykyisessä opetussuunnitelman perusteissa (2004) terveystieto on ollut 1-6. luokilla integroidusti mukana ympäristö- ja luonnontiedossa, biologiassa, maantiedossa, fysiikassa ja kemiassa. Siksi mielen hyvinvointia tukeva osaaminen on jalkautunut heikosti osaksi alakoulujen opetusta. Kaikilla oppilailla on oikeus koko perusopetuksen ajan saada ikätasonsa mukaista opetusta terveydestä ja mielen hyvinvoinnin tiedoista ja taidoista ja mahdollisuuksia harjoitella näitä taitoja yhdessä muiden kanssa.

Ehdotuksessa nostetaan esille muun muassa oppilaan ohjaaminen vastuullisuuteen, osallisuuteen, suvaitsevaisuuteen, kunnioittamiseen, luottamukseen ja yhteistyöhön.

Esityksessä ei kuitenkaan mainita ryhmäytymisen ja ryhmän rakentumisen merkitystä näiden edellä mainittujen tavoitteiden toteuttamisessa. Ryhmäytymiseen ja ryhmän rakentumiseen liittyvät pedagogiset taidot on tärkeää kirjata osaksi opettajan osaamisen kehittämistä. Ryhmäytymiseen liittyvien taitojen käyttäminen opetuksessa tukee lapsen ja nuoren terveyttä ja hyvinvointia sekä vahvistaa koko ryhmän opiskelutaitoja.

Ehdotuksessa nostetaan esille oppiaineiden välisen yhteistyön vahvistaminen, yhteiskunnallinen kasvatus, arvokasvatus sekä taito- ja taideaineiden vahvistaminen. Perusopetuksen valtakunnallisiin tavoitteisiin on tärkeää kirjata tavoitteet ja sisällöt näille kehittämisalueille sekä niiden toteutumisen arvioinnille. Näiden teemojen vahvistaminen tukee koulussa hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.

Ehdotuksessa on jäänyt vähälle huomiolle kodin ja koulun välisen yhteistyön vahvistaminen. Perusopetuksen valtakunnallisiin tavoitteisiin on tärkeää kirjata auki yhteistyön kehittäminen ja vahvistaminen kodin, koulun ja oppilashuollon kanssa. Myönteistä ehdotuksessa on maininta yhteistyön vahvistamisesta muiden toimijoiden, esimerkiksi järjestöjen ja nuorisotoimen kanssa.

Ehdotuksen tuntijaossa vahvistetaan liikunnan, taito- ja taideaineiden opetusta ja luovaa toimintaa. Tärkeää on vielä varmistaa ehdotettujen lisätuntien kohdentuminen oppilaan kannalta niin, että oppilaalla on mahdollisuus saada näihin aineisiin liittyviä onnistumisen elämyksiä, luovuutta ja ilmaisua vahvistavia kokemuksia koko perusopetuksen ajan.

Toisaalta ehdotuksessa epäkohtana on, että kädentaitoihin liittyvä valinnaisuus heikkenee ja esimerkiksi arjen taitoja, yhdessä tekemistä ja ryhmässä toimimista tukeva kotitalousopetus voi menettää valinnaisuutta.

Kaikki edellä mainitut kädentaito- ja taideaineet ovat merkityksellisiä ja tärkeitä nuorelle niiden toiminnallisuuden, onnistumisen kokemusten, jopa oppilaan ammattihaaveiden vahvistumisen kannalta. Lisäksi ne antavat vastapainoa teoreettisten aineiden opiskelussa. Tällaiset oppiaineet tukevat nuoren kasvua ja mielen hyvinvointia.

Ehdotuksen tuntijaossa on esitys kaikille yhteisestä aihekokonaisuudesta vuosiluokille 7-9. Ehdotus on perusteltu, koska nykyisen opetussuunnitelman mukainen laaja aihekokonaisuuksien määrä ja oppiaineiden välinen yhteistyö toteutuu selvityksen mukaan heikosti. Uusi ehdotus tukee oppiainerajat ylittäviä yhteistyömuotoja, luo mahdollisuuksia luokanohjaajan opetustuokioiden kehittämiselle perusopetuksessa sekä yhteiskunnan toimijoiden, esimerkiksi järjestöjen ja nuorisotoimen, yhteistyön vahvistumiselle.

Opetusmenetelmällisen osaamisen kehittämistä ja monipuolistamista on edelleen tärkeää vahvistaa. Näin esimerkiksi toiminnallisia ja draamapedagogisia menetelmiä voidaan käyttää eri oppiaineiden opetuksessa ja tällaisten menetelmien käyttöä tulee vahvistaa opetuksessa. Ehdotuksessa nostetaan esille myös opetushenkilöstön jatko- ja täydennyskoulutus, johon tulee varata taloudellisesta resurssia riittävän pitkän ajan, jotta ehdotuksen uudistukset toteutuvat opetustyössä. Turvalliset toiminnalliset, keskustelevat ja draamapedagogiset menetelmät opetuksessa tukevat lapsen ja nuoren itsetuntoa, hyvinvointia ja mielenterveyttä. Monipuoliset opetusmenetelmät, taito- ja taideaineet sekä valinnaisuus vaikuttavat suotuisasti jokaisen oppilaan kasvuun, itsetuntoon ja opiskelumotivaatioon, erityisesti myös poikien kohdalla.

Lähitulevaisuuden yhteiskunnallisia taloudellisia resursseja arvioiden, työryhmän ehdotus siitä, että uusia oppiaineita ei perusteta, vaan kehitetään olemassa olevilla oppiaineilla opetusta, on kannatettavaa. Alkuopetuksessa on kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, että pienet koululaiset eivät jää yksin iltapäiviksi tai aamulla lyhyiden koulupäivien vuoksi.  Perusopetuslain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan vahvistaminen kuntatasolla on tärkeää. Lisäksi maksuttomien harrastusten mahdollisuus kouluympäristön iltapäivätoiminnassa on tärkeää arvioida ja löytää siihen ratkaisuehdotuksia, jotka tukevat lapsia ja perheitä. Lapsen turvallisen koulupäivän ja iltapäivätoiminnan toteutuminen ensimmäisinä kouluvuosina luovat perustaa lapsen mielenterveydelle.

Lausunnon keskeinen sisältö

Lapsen ja nuoren hyvinvointia ja mielenterveyttä vahvistava näkökulma ja sitä tukevat toimintaperiaatteet on tärkeää nostaa selkeästi esille perusopetuksen valtakunnallisissa tavoitteissa. Terveyteen, hyvinvointiin, arvokasvatukseen, yhteisöllisyyteen ja turvalliseen kasvuun panostaminen luovat perustaa kaikelle oppimiselle ja edellä mainittujen hallituksen tavoitteiden toteutumiselle. Mielenterveys on resurssi, jonka keräämiseen ja käyttämiseen tarvitsemme taitoja. Näiden taitojen harjoittelemiseksi ja vahvistamiseksi lapsi tarvitsee elämäänsä aikaa ja aikuisia, joilla on osaamista tukea lasta ja nuorta. Perusopetus kokonaisuudessaan on oikea paikka lapsille ja nuorille harjoitella ja vahvistaa mielenterveyden voimavaroja alkuopetuksesta alkaen koko perusopetuksen ajan.

Kaikilla oppilailla on oikeus koko perusopetuksen ajan saada ikätasonsa mukaista opetusta terveydestä ja mielen hyvinvoinnin tiedoista ja taidoista osana terveystiedon opetusta sekä mahdollisuuksia harjoitella taitoja yhdessä muiden kanssa.

Perusopetuksen valtakunnallisiin tavoitteisiin on tärkeää kirjata auki yhteistyön kehittäminen ja vahvistaminen kodin, koulun ja oppilashuollon kanssa. Myönteistä ehdotuksessa on maininta yhteistyön vahvistamisesta muiden toimijoiden, esimerkiksi järjestöjen ja nuorisotoimen kanssa.

Kädentaito- ja taideaineet ovat merkityksellisiä ja tärkeitä nuorelle niiden toiminnallisuuden, onnistumisen kokemusten, jopa oppilaan ammattihaaveiden vahvistumisen kannalta. Lisäksi ne antavat vastapainoa teoreettisten aineiden opiskelussa. Tällaiset oppiaineet tukevat nuoren kasvua ja mielen hyvinvointia.

Ehdotuksessa nostetaan esille myös opetushenkilöstön jatko- ja täydennyskoulutus, johon tulee varata taloudellisesta resurssia riittävän pitkän ajan, jotta ehdotuksen uudistukset toteutuvat opetustyössä. Esimerkiksi turvallisten toiminnallisten, keskustelevien ja draamapedagogisten menetelmien käyttö opetuksessa tukee lapsen ja nuoren itsetuntoa, hyvinvointia ja mielenterveyttä, mutta edellyttää opetushenkilöstöltä osaamista, jota täydennyskoulutuksella voidaan tukea.

Lapsen turvallisen koulupäivän ja iltapäivätoiminnan toteutuminen ensimmäisinä kouluvuosina luovat perustaa lapsen mielenterveydelle. Lakien ja asetusten tulee mahdollistaa turvallinen koulu-, aamu- ja iltapäivä jokaiselle lapselle.  

SUOMEN MIELENTERVEYSSEURA

                                      

Marita Ruohonen         Tarja Heiskanen

toiminnanjohtaja          viestintäjohtaja

Takaisin