Kuinka vahvistaa hyvinvointia työssä?

Kuinka voit työssä?

Hyvän mielenterveyden ja työhyvinvoinnin edellytyksiä rakennetaan arjessa. Aika ajoin on hyvä pysähtyä ja kiinnittää huomiota siihen, miten hyvin itse voi työssään.

Hyvinvoinnista työssä kertovat eri asiat, esimerkiksi se, että töihin on kiva mennä ja työnteko on mielekästä. Työyhteisön jäsenet tuntevat olonsa turvalliseksi, tulevat enimmäkseen toimeen keskenään sekä työskentelevät tehokkaasti yhteisten päämäärien edistämiseksi. Jos työpaikalla voi hyvin, työ antaa energiaa ja voimavaroja myös työn ulkopuoliseen elämään.

Työntekijä voi vaikuttaa omalta osaltaan itse työhyvinvointiinsa. Se, että työnteko on sujuvaa, lisää hyvinvointia. Mutta koska sujuvakin työnteko kuormittaa, sen vastapainoksi tarvitaan mahdollisuuksia palautua, niin työpäivän aikana kuin työn ulkopuolella. Työn lomassa jaksamista ylläpitävät tauot, ja pienetkin hengähdystauot, niin kutsutut mikrotauot palvelevat palautumista.

Työn ulkopuolella keinoja työstä palautumiseen on monenlaisia, ja eri ihmisille sopivat erilaiset tavat. Esimerkiksi kavereiden tapaaminen ja ulkoilu rentouttavat useimpia.

Työntekijä voi vaikuttaa myös työyhteisönsä ilmapiiriin. Esimerkiksi reiluus, kohteliaisuus, aktiivinen muiden auttaminen sekä osallistuminen ja kiinnostuminen muiden työstä ovat  tapoja, joilla työntekijä voi parantaa yhteisönsä ilmapiiriä ja me-henkeä. Ilmapiiri puolestaan vahvistaa työntekijän hyvinvointia.

Työn imussa työntekijä nauttii, pakonomainen työskentely kuormittaa

Työn imu tarkoittaa sitä, että työtehtävät tempaavat mukaansa kiinnostavalla ja merkityksellisellä tavalla. Työn imua kokeva työntekijä saa mielekkäitä, mutta tarpeeksi haastavia ja vaihtelevia työtehtäviä, joissa hän pääsee käyttämään osaamistaan tehokkaasti. Ihminen nauttii työnteosta, eikä välttämättä edes huomaa ajan kulua.

Kuormittavasta työholismista taas kertoo se, että työntekijä työskentelee pakonomaisesti muun elämän kustannuksella, eikä voi henkisesti irrottautua työstään edes vapaa-ajalla. Työntekijällä on keskivertoa enemmän stressi- ja uupumusoireilua ja tyytymättömyyttä elämään. Työn imussa työskentelevä taas on keskivertoa onnellisempi ja työkykyisempi.

Kuormittumista ehkäisee se, että kykenee tunnistamaan ympäristön ja yhteiskunnan vaatimuksia omassa toiminnassaan. Suorittaminen voi johtaa työntekijän oman jaksamisen äärirajoille, ja pahimmillan uupumiseen asti. Oman jaksamisen hälytysmerkkejä ovat muun muassa se, että työ täyttää ajatukset myös työn ulkopuolella, eikä työstä palaudu riittävästi.

Lue, miten Rosa Meriläinen selvisi työuupumuksestaan

Miten työhyvinvointia voi edistää työpaikalla?

Työntekijän lisäksi esihenkilöiden ja koko työyhteisön on hyvä pohtia keinoja, joilla työhyvinvointiin on mahdollista vaikuttaa.

Hyvinvointia ja mielenterveyttä edistävä työpaikka järjestää esimerkiksi kehityskeskusteluja henkilöstölleen, jotta jokainen voisi saada oman äänensä kuuluviin ja olla vaikuttamassa työpaikan käytäntöihin ja toimintaan. Työhyvinvointia lisää myös esimerkiksi hyvin järjestetty ja onnistunut työhön perehdyttäminen.

Mielenterveyttä vahvistavat myös työpaikan myönteinen työilmapiiri sekä kannustava, toisiinsa luottava ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutunut työyhteisö. Avoin ilmapiiri helpottaa avun pyytämistä tarvittaessa, mikä tukee työntekoa. Sujuva tiedonkulku palvelee työntekoa ja auttaa välttämään epäselvyyksiä.

Palveleva johtaminen vahvistaa mielenterveyttä ja hyvinvointia työpaikalla. Palveleva johtaminen on johtamisen tapa, joka edistää työntekijöiden jatkuvaa kehittymistä ja heidän mahdollisuuksiensa toteutumista. Palveleva johtaja keskustelee ja kannustaa työntekijää tekemään parhaansa. Hän on lahjomaton ja rehellinen alaisiaan kohtaan ja toimii oikeudenmukaisesti. Hän kykenee arvioimaan ja muuttamaan omaa toimintaansa tarvittaessa sekä tunnistamaan omat vahvuutensa ja puutteensa.

Lue lisää

Muualla verkossa

Tietoinen istuminen, Oiva-hyvinvointiohjelman harjoituksia voi tehtä myös työpäivän aikana, ja antaa itselleen pienen aivopaussin (oivamieli.fi)

Kirjallisuutta

Hakanen, J. (2011). Työn imu. Helsinki: Työterveyslaitoksen julkaisuja.

Kortteinen, M. (1992). Kunnian kenttä. Suomalainen palkkatyö kulttuurisena muotona. Hämeenlinna: Karisto.

Manka, M.-L., Hakala, L., Nuutinen S. & Harju, R. (2010). TYÖN ILOA JA IMUA – työhyvinvoinnin ratkaisuja pientyöpaikoille. Tampere: Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Tampereen yliopisto.

Rikala, S. (2013). Työssä uupuvat naiset ja masennus. Tampere: Suomen Yliopistopaino.