Siirry sisältöön

Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä muutokset mielialassa esiintyvät kohonneen mielialan jaksoina, masennusjaksoina ja niiden erilaisina yhdistelminä. Yleensä sairausjaksot erottuvat siten, että niiden hallitsevana piirteenä on joko maanisuus tai masentuneisuus. Jos saman sairausjakson aikana kummatkin piirteet ovat läsnä, on kyse sekamuotoisesta sairausjaksosta. Jaksojen välillä henkilö voi olla täysin oireeton, mutta saattaa myös kärsiä lievemmistä masennus- tai muista oireista.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjaksot eivät eroa oirekuvaltaan tavallisista masennustiloista. Tästä johtuen voi käydä niin, että henkilöllä ei tunnisteta mielialojen vaihtelua, vaan ajatellaan kysymyksen olevan masennuksesta.

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla on taipumusta kärsiä alkoholi- tai muusta päihdeongelmasta poikkeuksellisen usein. Runsas päihteidenkäyttö voi voimistaa sekä mania- että masennusjaksoja.

Ma­nia­jak­so­lla mie­lia­la ko­ho­aa lii­al­li­ses­ti tai muut­tuu kiih­ty­neek­si

Maanisen jakson aikana kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivän käyttäytyminen on silmiinpistävän aktiivista. Hän voi esimerkiksi olla huomattavan energinen ja puhelias, saada suuria ideoita ja nukkua poikkeuksellisen vähän. Hän voi tuntea erittäin voimakasta ja epärealistista hyvää oloa useita viikkoja ja jopa kuukausia.

Maniajaksoja leimaa usein harkintakyvyn puute. Häiriöstä kärsivä saattaa tehdä asioita, jotka tuottavat hänelle itselleen ja hänen läheisilleen runsaasti vaikeuksia. Hän voi esimerkiksi sotkea raha-asiansa täysin tai käyttäytyä seksuaalisesti riskialttiisti. Seurauksena voi olla ongelmia perheen, työn ja poliisin kanssa.

Maaninen käyttäytyminen ei välttämättä ole iloista, vaan varsinkin nuorella ihmisellä mania saattaa näkyä aggressiivisena kiihtymyksenä. Useimmiten maanista jaksoa elävät eivät koe, että mikään olisi vialla, eivätkä he siten halua ottaa vastaan apua.

Ma­sen­nus­jak­so­lla ko­etaan usein syyl­li­syy­den ja ar­vot­to­muu­den tun­tei­ta

Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivät eivät useinkaan hakeudu hoitoon ensimmäisten oireiden ilmaantuessa. Hoitoon hakeutumisen syy on tavallisesti pitkäkestoinen ja vaikea masennusjakso.

Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyvät masennusjaksot ovat maanisia jaksoja yleisempiä. Masennusjaksot ovat hyvin samantapaisia kuin vakavasta masennuksesta kärsivän ihmisen masennustilat. Masennusjakson aikana kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivä kokee syvää väsymystä ja keskittymiskyvyn puutetta, myös unihäiriöt ovat tavallisia.

Häiriöstä kärsivän mielessä voi liikkua arvottomuuden ja syyllisyyden tunteita ja ajatuksia kuolemasta. Maanisten jaksojen seurauksena voi olla vaikeuksia taloudellisten asioiden ja ihmissuhteiden kanssa ja nämä pahentavat entisestään kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivälle erittäin tyypillisiä syyllisyyden tunteita.

Se­ka­muo­toi­set jak­sot si­säl­tä­vät se­kä ma­sen­nus­ta et­tä ma­ni­aa

Sairausjaksot voivat olla myös sekamuotoisia, jolloin niissä esiintyy yhtä aikaa sekä masennusta että maniaa. Sekamuotoinen jakso voi olla erityisen tuskallinen, koska sairastuneen ajatustoiminta on hyvin kiihtynyttä, mutta ajatukset masentuneita. Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivällä voi olla aistiharhoja tai harhaluuloja, jotka eivät kuitenkaan ole laadultaan ja selkeydeltään samanlaisia kuin skitsofreniaa sairastavalla.

Tyy­pin II kak­si­suun­tai­ses­sa mie­lia­la­häi­riös­sä ma­nia­jak­sot ovat lie­vem­piä

Tyypin II kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä maniajaksot ovat tasaisempia niin sanottuja hypomaanisia kausia. Hypomaaninen jakso ei ole niin vakava, että se aiheuttaisi merkittäviä vaikeuksia työssä tai sosiaalisissa suhteissa. Kakkostyypin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivät hakeutuvat usein hoitoon vain masennusjaksojen aikana ja siksi häiriö saattaa jäädä kokonaan tunnistamatta.

Kaksisuuntaista mielialahäiriötä hoidetaan yleensä mielialaa tasaavilla lääkkeillä, niin sanotuilla toisen polven antipsykooteilla, ahdistusta ja unettomuutta lievittävillä lääkkeillä sekä häiriön masennusjaksojen aikana masennuslääkkeillä.

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa keskeistä on tukea sairastunutta ymmärtämään ja hyväksymään alttiutensa toistuviin kohonneen mielialan ja masennuksen jaksoihin. Lääkehoito on keskeinen osa hoitoa ja asianmukainen lääkehoito estää toistuvia sairausjaksoja.

Kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön voi liittyä kielteinen suhtautuminen lääkitykseen, etenkin kohonneen mielialan jakson aikana tai sen alkaessa. Syynä saattavat olla esimerkiksi sairaudentunnon puuttuminen maniavaiheessa, haluttomuus hyväksyä häiriötä todeksi, lääkkeen aiheuttamat sivuvaikutukset tai tiedon puute lääkehoidon mahdollisuuksista häiriön lievittämisessä ja oireiden estämisessä. Tärkeää on saavuttaa luottamuksellinen hoitosuhde.

Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä lääkehoito saattaa kestää vuosien ajan niin sanottuna ylläpitohoitona. Ainoastaan siinä tapauksessa, että häiriön oireet ovat hyvin lieviä ja häiriötä sairastava osaa hallita niitä hyvin, jatkuva lääkitys ei välttämättä ole tarpeen. Toinen mahdollisuus on estolääkitys, jos sairastunut on oppinut tunnistamaan alkavan maniavaiheen.

Eri sairausjaksoja ennakoivat oireet on hyvä oppia tunnistamaan, jolloin hallinnan tunne lisääntyy ja häiriön kanssa voi elää mahdollisimman hyvää elämää. Sairausjaksojen ehkäisemiseksi on tärkeää välttää liiallista stressiä sekä unenpuutetta.

Lisätietoa ja auttavia tahoja