SOK:n työhyvinvoinnista vastaava Sanna-Mari Myllynen: "Mielenterveys on elämäntilanneasia, johtamisasia ja yhteiskunnallinen kehitysasia"

Työhyvinvoinnista vastaava johtaja Sanna-Mari Myllynen oli käynnistämässä mielenterveystyötä SOK:lla vuonna 2017. Nyt S-ryhmässä on Suomen edistyksellisin työelämän mielenterveyden tukimalli.

S-ryhmän ja työeläkeyhtiö Elon strategiaseminaarissa oli herätty kasvavaan ilmiöön, mielenterveyssyistä johtuvan työkyvyttömyyseläköitymiseen lisääntymiseen Suomessa.
”Olimme nähneet, että sairauspoissaolot mielenterveyssyistä olivat nousseet jonkin verran, mutta ei vielä viime vuoden korkeisiin lukemiin. S-ryhmän trendit seurasivat Suomen lukuja.”

”Kyseessä oli vanha asia. Alle 40-vuotiaiden mielenterveysperustaiset työkyvyttömyyseläkkeet olivat nousussa jo 2000-luvun alusta. Samoihin aikoihin osallistuin seminaariin, jossa puhuttiin nuorten miesten syrjäytymisestä.”

Mielenterveyden tukimalli suositukseksi koko S-ryhmälle

S-ryhmä päätti käynnistää Nuori Mieli Työssä -ohjelman kumppaneiden kanssa, yhtenä kumppanina MIELI ry, silloinen Suomen Mielenterveysseura.

”Saimme ymmärrystä, apua ja mallia työllemme keskustelukierroksella työelämäasiantuntijoiden, muun muassa Työterveyslaitoksen, Elon, Terveystalon sekä ammattiin opiskelevien järjestö Saku ry:n kanssa.”

Nuori Mieli Työssä -projekti päättyi 2019.  Siitä jäi käyttöön työkaluja, esimerkiksi esimiesten kouluttaminen mielenterveysasioissa, mikä tuli osaksi uutta mielenterveyden tukimallia. Mielenterveyden tukimalli on nyt suositus koko S-ryhmälle.

SOK tuotti ja pilotoi mallin S-ryhmän henkilöstötyön tueksi. SOK:lla on kokeiltu mallia kokonaisuudessaan, osassa alueosuuskaupoista siitä on otettu käyttöön osia. Esimiesten koulutuksen ohella malliin kuuluvat työn muokkauksen periaatteet ja käytännöt, työterveyshuollon uudet innovaatiot mielen chatti ja videovälitteinen sparri, sekä lyhytpsykoterapia.

”Terveystalon mielen chattiin saa yhteyden jatkuvasti, myös iltaisin ja viikonloppuisin, ilman työterveyshuollon merkintää. Suurin arvo on ensimmäisen yhteydenoton kynnyksen madaltaminen”, Sanna-Mari Myllynen kertoo.

Mielen sparri on kolmesta viiteen kerran videoyhteys psykoterapeuttiin. Chatin terveydenhoitaja tai sparrin psykoterapeutti ohjaa ihmisen tarvittaessa työterveyshuoltoon ja lääkärin vastaanotolle.

”Pointti on tarjota ihmisille mahdollisuus toipua työssä”

Työn muokkauksen periaatteet ovat käytössä nyt koko S-ryhmässä.

”Työn muokkauksessa on työterveyshuolto mukana, ja kaikilla on siihen mahdollisuus. Jos työntekijä ilmoittaa mielenterveysongelmaan liittyvästä sairauspoissaolosta, esimies soittaa hänelle 24 tunnin sisällä. Yhdessä työkykyasiantuntijan kanssa sovitaan kahden viikon sisään työkykyneuvottelu siitä, miten ja milloin työhön paluu on mahdollista.”

Esimiehille järjestetään lisäksi mielenterveydestä keskustelutilaisuuksia, joissa lääkäri ja työpsykologi ovat mukana.

”Mielenterveyden pulmatilanteissa ei auta niiden pelkääminen. Tärkeää on, että kynnys avun hakemiselle säilyy matalana. Jos sairauspoissaolot pitkittyvät, ne kroonistuvat", muistuttaa Myllynen.

"Vaikka oireilua ei voi täysin poistaa, pointti on tarjota ihmisille mahdollisuus toipua työssä, työn muokkauksen avulla.” 

SOK:lla sairauspoissaolot mielenterveyssyistä puolittuivat

Tukimalli on tuottanut tulosta. Vuoden 2019 poissaolot mielenterveyssyistä vähentyivät edelliseen vuoteen verrattuna niissä S-ryhmän yrityksissä, joissa sitä pilotoitiin, muun muassa SOK:lla, Keskimaalla, S-pankissa ja Suurseudun alueosuuskaupassa. SOK:lla poissaolot puolittuivat jo ensimmäisen puolen vuoden aikana, kun pitkät sairauspoissaolot vähenivät ja töihin palaaminen muokatun työn kautta lisääntyi.

Nyt suurimpia haasteita tukimallin toteuttamiselle eri puolilla Suomea asettaa lyhytterapian vaatiman ammattitaitoisen henkilökunnan puute. Tarpeeseen on kuitenkin herätty.

Keskeistä on esimiesten kouluttaminen, ja siihen halutaan panostaa.
”Ilmapiiriin vaikuttaa se, että kun lisätään esimiesten ymmärrystä mielenterveysasioista ja inhimillisyydestä, he kokevat itsensä kyvykkäämmiksi. Ja vaikka he edelleen kokisivat avuttomuutta, he tuntevat prosessin, josta saavat tukea”, sanoo Sanna-Mari Myllynen.

Yksi tai kaksi asiaa ei riitä, tarvitaan koko setti

Se, miten mielenterveyttä ja sen ongelmia on tavattu Suomessa lähestyä, on ollut Sanna-Mari Myllysen mielestä yksisilmäistä.

Työelämän mielenterveysongelmissa on kyse monimutkaisesta vyyhdistä, eikä mikään osapuoli ei voi yksin hoitaa asiaa kuntoon. Tarvitaan paitsi esimiehen, myös työntekijän omaa aktiivisuutta, työterveyshuollon asiantuntemusta, sekä organisaation rakenteita ja tukea.

”Meidänkin hankkeessa suurin näkyvyys on tullut lyhytterapialle, vaikka se on vain yksi tekijä monen muun joukossa.”

Mitä useamman tahon yhteistyötä mielenterveysongelmien selättämiseksi tarvitaan, sitä raskaammaksi toimeen tarttuminen koetaan. Myös julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön rakentaminen on vaikeaa.

”Mielenterveysongelmia voi verrata muihin monimutkaisiin haasteisiin, kuten sote-uudistukseen tai ilmastonmuutokseen. Niiden kanssa odotetaan mieluummin niin pitkään, että ongelmat kasvavat kohtuuttomiksi.

”Ei auta, että tehdään yksi tai kaksi asiaa, vaan tarvitaan koko setti."

”Tärkein oppi on ollut, että mielenterveyshäiriöt ovat systeeminen asia. Mielenterveys on johtamisasia, työolosuhdeasia, elämäntilanneasia sekä yhteiskunnallinen kehitysasia.”

S-ryhmän mielenterveyden tukimallin elementit

  • Johdon ja esimiesten koulutus mielenterveyden, työn ja johtamisen yhteydestä
  • Esimiesten koulutus puheeksi ottamisesta ja varhaisesta tuesta mielen oireilussa tai jaksamisessa
  • Yhteistyön tiivistäminen esimiesten ja työpsykologien välillä, sekä työterveyshuollon kanssa
  • Muokatun työn periaatteet ja käytännöt mielenterveyden tukena
  • Lyhytterapia ja uudet digitaaliset työkalut mielen chatti ja sparri

Lue lisää

Marketpäällikkö Kaisa Strandvall: ”Vastaan työntekijöiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta”

TEKSTI: ELLEN TUOMAALA
KUVA: S-RYHMÄ