Siirry sisältöön

Työyhteisössä vuorovaikuttavat taustoiltaan, temperamentiltaan ja osaamiseltaan erilaiset ihmiset. Vuorovaikutus tapahtuu työn puitteissa ja sen varaan rakentuvat työpaikan ihmissuhteet. Erilaisuus asettaa omat haasteensa vuorovaikutukselle ja ilmapiirille.

Rakennustyömaan henkilökuntaa kahvitauolla
Myönteinen työilmapiiri ylläpitää osaltaan jokaisen työntekijän mielenterveyttä. Kuva: Unsplash.

Joh­ta­ja näyt­tää esi­merk­kiä

Työpaikan johtamisella ja lähijohtamisella sekä avoimella viestinnällä on vaikutusta työyhteisön toimivuuteen ja ilmapiiriin. Johtaja näyttää avoimen ilmapiirin luomisessa esimerkkiä omilla vuorovaikutustavoillaan. Avainasemassa on työntekijöiden oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen kohtelu. Työntekijät tarvitsevat myös mahdollisuutta tulla kuulluksi itseään, työtään ja lähikollegoitaan koskevissa asioissa. Johtaja osaa paitsi organisoida toimintaa, myös innostaa toimimaan yhteisten tavoitteiden puolesta.

Työntekijöiden kuulluksi tulemista ja osallisuuden kokemusta vahvistavat esimerkiksi

  • säännölliset, ennalta sovitut tapaamiset one-to-one ja tiimin kesken,
  • oikeudenmukainen ja avoin palkitsemis- ja rekrytointikulttuuri,
  • kannustava työote ja rakentava, asiakeskeinen palaute,
  • vaikutusmahdollisuudet omaa työtä koskevissa asioissa.

Tun­teet tart­tu­vat

Työyhteisön ilmapiiri koostuu työntekijöiden tunteista, joilla on taipumus tarttua ihmisestä toiseen, niin hyvässä kuin pahassa. Myös työpaikan toimintakulttuuri, normit, johtaminen, palkitseminen ja työtavat vaikuttavat ilmapiiriin.

Toimivaan työyhteisöön mahtuu erilaisia näkemyksiä, ristiriitojakin. Tämä ei vielä tarkoita ilmapiirin kärjistymistä tai tulehtumista. Ristiriitojen esiin tuominen voi olla osa hyvää vuorovaikutusta, kunhan eri näkemykset saavat tilaa ja niistä kyetään keskustelemaan.

Ilmapiiri voi vaihdella jossain määrin päivästä toiseen, ja esimerkiksi ennakoimattomat muutostilanteet voivat nostaa esiin tunnereaktioita. Vaikka toimivassa työyhteisössä on tilaa monenlaisille tunteille, sitä luonnehtii enimmäkseen myönteinen meininki.

Jokainen työyhteisön jäsen rakentaa omalta osaltaan työyhteisön ilmapiiriä päivittäisellä toiminnallaan ja käyttäytymisellään. Työtekijälle kuuluu vastuu toiminnastaan, ei pelkästään työtavoitteiden toteuttamisessa, vaan myös työyhteisön osana ja ilmapiirin rakentajana.

Työyhteisön sujuvaa toimintaa ja yhteishenkeä, sekä työntekijöiden turvallisuuden tunnetta palvelevat työnpaikan

  • sovitut, määritellyt toimenkuvat ja jokaisen toimijan selkeä käsitys roolistaan,
  • työntekijöiden kokemus oman työn merkityksellisyydestä osana työyhteisön yhteistä perustehtävää,
  • yhteisesti sovitut pelisäännöt, esimerkiksi tavoitettavuudesta tai oikeudesta keskittyä yksittäisiin tehtäviin,
  • sujuvaa työntekoa palvelevat arjen käytännöt, jotka välitetään perehdytyksessä uusille työntekijöille.

Kiin­nos­tu kol­le­gois­ta

Jokaisen työntekijän elämä koostuu yksityis- ja työelämän kokonaisuudesta, jota kutsutaan kokonaiseksi elämäksi. Vaikka ihmiset viettävät paljon aikaa yhdessä työpaikalla, työkavereista voi jäädä psykologisessa mielessä paljon pinnan alle. Emme välttämättä opi tuntemaan heitä ihmisinä. Emme tiedä välttämättä siitä, mitä vaikkapa vaisulla ja hiljaisella kollegalla on menossa yksityiselämässään. Jokaisen yksityiselämä kuitenkin heijastuu eri tavoin työminään.

Työyhteisö tarjoaa kuitenkin myös paikan, jossa ihmiset voivat halutessaan tutustua syvemmin. Myös kysymällä mutkattomasti ja arkisesti kuulumisia työkavereilta voi luoda kiinnostuksen ja välittämisen ilmapiiriä ja oppia tuntemaan ja ymmärtämään kollegoitaan paremmin. Myös vaikeammista asioista puhumiselle voi avautua tätä kautta väyliä.

Yh­teis­hen­gen ra­ken­ta­mi­nen päh­ki­nän­kuo­res­sa

  • Myönteinen työilmapiiri, josta löytyy kannustusta, luottamusta ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ylläpitää osaltaan jokaisen työntekijän mielenterveyttä. Kannustavaan henkeen kuuluu esimerkiksi työnteon onnistumisten esiin nostaminen, aina arkisista pienistä onnistumisista suurempiin menestystarinoihin.
  • Jokainen vaikuttaa omalta osaltaan ilmapiiriin, jossa työkavereiden huomioiminen on keskeistä.
  • Avoin keskustelukulttuuri ja vaikeuksien hyväksyminen osaksi elämää helpottaa avun pyytämistä tarvittaessa ja tukee työntekoa. Silloin on helpompi tukea myös, mikäli joku työyhteisöstä kohtaa kriisin.
  • Psykologinen turvallisuus, eli mahdollisuus esittää myös kriittisiä näkemyksiä ilman pelkoa nolatuksi tai rangaistuksi tulemisesta on mielenterveyttä edistävän työpaikan tunnuspiirre.
  • Hyvinvoivan työyhteisön jäsenet tuntevat olonsa turvalliseksi, tulevat enimmäkseen toimeen keskenään sekä työskentelevät järjestelmällisesti yhteisten päämäärien edistämiseksi.
  • Selkeät vastuut ja oikeudenmukainen johtaminen ovat hyvän työilmapiirin kivijalka.
  • Jokaisella on oikeus tulla kuulluksi ja työkavereiden luottaa reiluun kohteluun.
  • Missään yhteisössä ei todennäköisesti voida välttyä ristiriidoilta, mutta erityisesti konfliktitilanteissa tarvitaan asiallista käyttäytymistä ja pyrkimystä ratkaista niitä keskustelemalla.
  • Toimintaohje epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumisesta luo turvallisuutta.
  • Sujuva tiedonkulku, selkeät, yhdessä sovitut kalenteri- ja palaverikäytännöt ja säännöllinen vuorovaikutus monessa eri kanavassa palvelee työntekoa ja auttaa välttämään epäselvyyksiä. Perusasioiden sujuminen vähentää ristiriitoja ja lisää osaltaan yhteishenkeä.
  • Yhteishenkeä voidaan vahvistaa paitsi lisäämällä työn sujuvuutta, myös epävirallisemmalla yhdessäololla kuten yhdessä sovituilla tauoilla ja virkistyshetkillä.
  • Yhteishenkeä vahvistavat sovitut ja kaikkien tiedossa olevat suositukset ja ohjeet työtovereiden huomioimiseksi eli työpaikan käytöskoodi.