Mielenterveyttä vahvistava työyhteisö

Työ vie päivittäin leijonanosan työtä tekevien elämästä ja ajasta. Työyhteisön ilmapiiri ja yhteistyön tekemisen tavat eivät ole merkityksetön asia. Turvallinen, ennakoitava, avoin ja keskusteleva työyhteisö tukee työyhteisön jokaisen jäsenen mielenterveyttä.

Useat tekevät töitä osana jonkinlaista organisaatiota tai työyhteisöä. Myös yksin työskentelevät tekevät töitä asiakkaille ja osallistuvat erilaisiin sosiaalisiin verkostoihin työn puitteissa. Verkostot ja asiakkuudet voivat käytännössä tarkoittaa jollekin työyhteisöä, vaikka kyse ei olisi yhdestä ja samasta organisaatiosta.

Työntekijän muu elämä vaikuttaa taustalla

Työyhteisössä vuorovaikutuksessa keskenään ovat enemmän tai vähemmän erilaiset ihmiset, jotka saapuvat päivittäin samalle fyysiselle työpaikalle tai virtuaaliareenalle yhteisen tavoitteen äärellä: he haluavat saada töitä tehtyä. Jokainen työyhteisön jäsen tarjoaa toisten ja työpaikan käyttöön, tehtävän työn välittämänä omaa ammatillista osaamistaan ja vahvuuksiaan. Tästä koostuu näkyvä osa työyhteisöä, kollegiaalista vuorovaikutusta ja työpaikan ihmissuhteita.

Vaikka työyhteisössä ihmiset viettävät paljon aikaa yhdessä, työkavereista jää psykologisessa mielessä paljon pinnan alle. Emme tunne heidän yksityiselämän taustaansa ja henkilöhistoriaa, haaveita ja toiveitaan, oppimistarpeitaan tai haavoittuvuuksiaan: emme tiedä välttämättä mitään siitä, mitä vaikkapa vaisulla ja hiljaisella kollegalla on menossa yksityiselämässään.

Vaikka yksityiselämän asiat eivät välttämättä nouse suoraan esiin, niistä voi saada viitteitä työnteon lomassa. Työyhteisö tarjoaa myös paikan, jossa ihmiset voivat halutessaan tutustua syvemmin, esimerkiksi solmia ystävyyksiä. Yksityiselämän vähemmän näkyvillä puolilla on kuitenkin vaikutuksia työyhteisöön ja yhteistyön tekemisen tapoihin.

Tunteet tarttuvat

Työyhteisön ilmapiiri koostuu työntekijöiden tunteista, joilla on taipumus tarttua ihmisestä toiseen, niin hyvässä kuin pahassa. Tunneilmapiiri ei ole vähäinen asia, vaan sillä on vaikututusta koko työyhteisön hyvinvointiin, työn sujuvuuteen ja organisaation tuloksiin asti.

Toimintakulttuuri, normit, johtaminen, palkitseminen ja työtavat määrittävät paljon sitä, miten työyhteisössä toimitaan yhdessä. Mutta näihin kaikkiin yhdistyy tunteita ja vuorovaikutusta, ja esimerkiksi kohtaamis- ja vuorovaikutustaidoilla on suuri merkitys työyhteisön toimivuuden kannalta.
 
Toimivaan työyhteisöön mahtuu erilaisia näkemyksiä, ristiriitojakin, eikä tämä vielä tarkoita ilmapiirin kärjistymistä tai tulehtumista. Ristiriitojen esiin tuominen voi olla osa hyvää vuorovaikutusta, kunhan eri näkemykset saavat tilaa ja niistä kyetään keskustelemaan.

Jokainen työyhteisön jäsen rakentaa omalta osaltaan työyhteisön ilmapiiriä päivittäisellä toiminnallaan ja käyttäytymisellään. Työtekijälle kuuluu vastuu toiminnastaan, ei pelkästään työtavoitteiden toteuttamisessa, vaan myös työyhteisön osana ja ilmapiirin rakentajana.

Johtaja näyttää esimerkkiä

Johtamisella ja viestinnällä on suuri vaikutus työyhteisön toimivuuteen ja ilmapiiriin. Johtaja näyttää ilmapiirin luojana esimerkkiä vuorovaikutuksessa.  Työntekijöiden oikeudenmukainen kohtelu ja tasa-arvoinen kanssakäyminen ovat toimivan yhteishengen lähtökohtia. Johtajan tehtävänä on paitsi edistää avoimuutta ja vuorovaikutusta, myös innostaa.

Lähijohtamisessa säännöllinen keskustelu, kannustava työote ja rakentava palaute ovat toimivan työnteon lähtökohtia, samoin työntekijän kokemus vaikutusmahdollisuuksista ja kuulluksi tulemisesta. Nämä rakentavat työntekijälle turvallisuudentunnetta, mitä hän tarvitsee, että voi osallistua osaltaan myönteisen työilmapiirin rakentamiseen.

Työyhteisön sujuvaa toimintaa ja yhteishenkeä palvelevat sovitut pelisäännöt, esimerkiksi tavoitettavuudesta tai oikeudesta keskittyä yksittäisiin tehtäviin, sekä selkeät toimenkuvat. Työyhteisön tasapaino ja hyvinvointi näkyvät esimerkiksi siinä, että jokainen tietää roolinsa ja kokee oman työnsä olevan merkityksellinen osa työyhteisön yhteistä perustehtävää.

Yhteishengen rakentaminen pähkinänkuoressa

  • Myönteinen työilmapiiri, josta löytyy kannustusta, luottamusta ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ylläpitää osaltaan jokaisen työntekijän mielenterveyttä. Jokainen vaikuttaa omalta osaltaan ilmapiiriin, jossa työkavereiden huomioiminen on keskeistä. Työnteon onnistumisten esiin nostaminen kuuluu kannustavaan henkeen.
  • Avoin keskustelukulttuuri ja vaikeuksien hyväksyminen osaksi elämää helpottaa avun pyytämistä tarvittaessa ja tukee työntekoa. Silloin on helpompi tukea myös, mikäli joku työyhteisöstä kohtaa kriisin.
  • Psykologinen turvallisuus, eli mahdollisuus esittää kriittisiä näkemyksiä ilman pelkoa nolatuksi tai rangaistuksi tulemisesta on sekin mielenterveyttä edistävän työpaikan tunnuspiirre.
  • Hyvinvoivan työyhteisön jäsenet tuntevat olonsa turvalliseksi, tulevat enimmäkseen toimeen keskenään sekä työskentelevät järjestelmällisesti yhteisten päämäärien edistämiseksi.
  • Selkeät vastuut ja oikeudenmukainen johtaminen ovat hyvän työilmapiirin kivijalka. Jokaisella on oikeus tulla kuulluksi ja työkavereiden luottaa reiluun kohteluun.
  • Missään yhteisössä ei todennäköisesti voida välttyä ristiriidoilta, mutta erityisesti konfliktitilanteissa tarvitaan asiallista käyttäytymistä ja pyrkimystä ratkaista niitä keskustelemalla.
  • Turvallisuutta luo toimintaohje epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumisesta.
  • Sujuva tiedonkulku, selkeät, yhdessä sovitut kalenteri- ja palaverikäytännöt ja säännöllinen vuorovaikutus monessa eri kanavassa palvelee työntekoa ja auttaa välttämään epäselvyyksiä. Perusasioiden sujuminen vähentää ristiriitoja ja lisää osaltaan yhteishenkeä.
  • Yhteishenkeä voidaan vahvistaa paitsi lisäämällä työn sujuvuutta, myös epävirallisemmalla yhdessäololla kuten yhdessä sovituilla tauoilla ja virkistyshetkillä.
  • Joillain työpaikoilla yhteishenkeä näkyväksi tekevät sovitut suositukset ja ohjeet työtovereiden huomioimiseksi eli työpaikan käytöskoodi.