Stressin hallinta

Stressiä sisältyy ajoittain jokaisen elämään. Se ei ole lähtökohtaisesti jotain, josta on päästävä täysin eroon. Tärkeää on erottaa toisistaan energisoiva ja kuormittava stressi.

Aiemmin stressi nähtiin enimmäkseen kuormittavana, kielteisenä distressinä. Kun tutkittiin enemmän työn voimavaratekijöitä, stressillä havaittiin hyödyllinen tehtävä: tukeminen haastavissa tilanteissa, tavoitteiden saavuttamisessa ja arjessa selviytymisessä.

Tällainen stressi kannustaa yrittämään ja ponnistelemaan kohti tavoitteita. Kaikenlaisen ponnistelun vastapainoksi tarvitaan kuitenkin tauotusta ja palautumista.

Stressin tehtävänä on saada ihmisen voimavarat kokonaisvaltaisesti käyttöön. Siksi se nostaa vireystilaa, aktiivista virittymistä. Pitkittynyt stressi voi nostaa sydämen lyöntitiheyttä ja verenpainetta ja lisätä lihasjännitystä.

Stressitaso voi vaihdella hetkestä ja asiasta toiseen, elämäntilanteista ja tavoitteista riippuen. Stressin keskellä ihminen on usein keskittynyt haasteesta selviytymiseen eikä välttämättä havaitse muita asioita.

Myönteinen stressi virittää, energisoi ja auttaa vastaamaan tavoitteisiin

Myönteinen eli eustressi on toimintatarmoa, energiaa ja tehokkuutta. Se valmistaa toimijaa suoritukseen sekä palauttaa suorituksesta.

Myönteinen stressi on käsitteenä lähellä työn imua. Siihen liittyy oivallusten ja avoimuuden mielentila, kyky olla nykyhetkessä läsnä, toimintaan virittyminen ja ilo. Kun tehtäviä kohtaan tunnettu kiinnostus ja innostus saattelevat eteenpäin, tarkkaavaisuus ja suorituskyky vahvistuvat ja syntyy tuloksia.

Kyky annostella omia voimavaroja tilanteen mukaan on tärkeää myönteisen stressin kannalta. Hyvä itsetuntemus paitsi auttaa näkemään itselle mielekkäitä asioita ja asettamaan niitä tärkeysjärjestykseen, myös säätelemään omia voimavaroja esimerkiksi niin, että joskus tekee vain välttämättömän tai tyytyy riittävän hyvään.

Yksilöllinen stressin kokeminen

Stressin kokeminen on yksilöllistä. Tilanne, joka toiselle on kuormittava ja haasteellinen, saattaa toisella jäädä vaille suurempaa huomiota. Joku kykenee kesyttämään työstressiä aiheuttavan tilanteen ja kääntämään sen eteenpäin puskevaksi myönteiseksi stressiksi, kun toinen lamaantuu paineiden alla.

Se, mikä toisesta on stressaavaa, voi olla toisesta innostavaa. Eroa on myös siinä, minkälaisia reaktioita yleisesti stressaavina pidetyt tehtävät tai tapahtumat ihmisissä aiheuttavat. Siksi mielekkäin stressitason mittari on ihmisen oma kokemus.

Stressi voi tarttua työyhteisössä

Tunteilla ja tunnetiloilla on taipumus tarttua työyhteisössä, johtuen inhimillisestä taipumuksesta virittyä toisen tunnetiloihin. Samoin myönteinen ja kielteinen stressi voivat tarttua ihmisestä toiseen. Työstressi voi siirtyä esimiehestä henkilöstöön, tiimitasolla yksittäiseen työntekijään ja työkavereiden kesken.

Stressi siirtyy suoraan, kun ihminen virittyy tietoisesti, keskustelun ja myötäelämisen kautta toisen tunteisiin, asenteisiin ja käyttäytymiseen, mutta se voi tarttua myös tiedostamatta.

Pitkittynyt stressi muuttuu haitalliseksi

Kyky katkaista haitallisen stressin kierre on tarpeen, koska pitkittyessään stressi johtaa siihen, että elimistön kyky palautua häiriintyy. Kuormittava stressi voi aiheuttaa pitkittyessään vakavia terveyshaittoja, altistaa sairauksille ja pahentaa oireita. Se on riski psyykkiselle hyvinvoinnille ja voi johtaa työuupumukseen.

Yksityiselämä ei ole irrallaan työelämästä: siinä tapahtuneet muutokset ja kriisit voivat aiheuttaa työhön asti ulottuvaa psyykkistä pahoinvointia ja stressiä. Vakava sairastuminen, ihmissuhdekriisit, taloudellinen menetys tai koettu väkivalta ovat esimerkkejä kuormittavista kriiseistä. Moni yksityiselämän kriisi voi jatkua pitkään, eikä tilanteesta ole aina mahdollista irrottautua. Esimerkiksi oma tai läheisen vakava sairaus voi jatkua vuosikausia. Tällaisissakin tilanteissa auttavat jaksamista ja selviytymistä tukevat voimavarat ja taidot.

Kyky tunnistaa pitkittynyt, kuormittava stressi, ja katkaista stressikierre ajoissa on osa keskeisiä hyvinvoinnista huolehtimisen taitoja. Mielen ja elimistön reaktioista voi oppia tunnistamaan, milloin stressi muuttuu kuormittavaksi.

Kuormittavan stressin oireita

  • Hyvän olon kokemus puuttuu, rentoutuminen on vaikeaa.
  • Mieltä kiristää tunne siitä, ettei selviä.
  • Kivut, säryt ja univaikeudet verottavat voimia.
  • Hermostuneisuus, ahdistuneisuus ja eristäytymisen kokemus kalvavat mieltä.
  • Mieliala on matalalla, tyytymätön ja ärtyisä.
  • Aloitekyvyttömyys estää sujuvaa työntekoa.
  • Arvaamattomuus, tunnesäätelyn vaikeudet ja tunteiden ailahtelu toistuvat arjessa.

Vinkkejä stressin hallintaan

  • Pohdi stressiä aiheuttavia asioita, sekä omaa toimintaa ja asennoitumista. Voitko vaikuttaa kuormittaviin stressitekijöihin itse vaiko et? Voitko tehdä jotain toisin, esimerkiksi jättää osan asioista tekemättä, laskea tekemisen tasoa tai tehdä hitaammassa rytmissä?
  • Jos et voi vaikuttaa tekemiseesi itse, niin pohdi kenen kanssa voit keskustella stressaavista tehtävistä, esimerkiksi lähijohdon kanssa.
  • Pidä huoli rajoistasi, ole jämäkkä. Harjoittele kykyä sanoa ei, priorisoida ja rajata. Luo itsellesi selkeä aikataulu ja työjärjestys.
  • Keskustele läheisten, ystävien ja työtovereiden kanssa ja puhu heidän kanssaan mielen päällä olevista asioista. Jos se ei auta, ota yhteys ammattilaisiin, esimerkiksi työsuojeluun tai työterveyshuoltoon.
  • Pura paineita yksin tai yhdessä toisten kanssa. Jollekin sopii voimakas fyysinen rasitus, toista auttaa huolien jakaminen tai keskittyminen aivan erilaiseen tekemiseen.
  • Jos paineet käyvät niin suuriksi, että omat keinot eivät riitä ja hallinnan tunne katoaa, hae ulkopuolista apua.
  • Työpaivän aikana ota säännöllisesti pieniä hengähdystaukoja.
  • Työajan ulkopuolella palaudu, rentoudu ja päästä irti mielessä pyörivistä asioista. Varaa kalenterista aikaa tekemättömyydelle.
  • Rauhoitu. Opi hiljentymistä ja pysähtymistä. Esimerkiksi mindfulness-harjoitukset, venyttely tai rauhallisen musiikin kuuntelu rauhoittavat.
  • Pidä yllä rakentavaa ajattelua, haasta kielteistä tai mustavalkoista ajattelua. Näe vaikeudet oppimiskokemuksina.
  • Huolehdi, että tavoitteet ovat realistisia ja johdonmukaisia.

Huolehdi hyvinvoinnin perusasioista

  • Vahvista fyysisiä, psyykkisiä ja emotionaalisia voimavarojasi. Pohdi ensin mikä niitä vahvistaa, suunnittele ja tee sitten konkreettisia toimenpiteitä.
  • Turvaa riittävä yöuni. Unen tarve on yksilöllinen, mutta yhteistä on, että liian vähäinen uni heikentää toimintakykyä ja altistaa sairauksille.
  • Syö monipuolisesti ja säännöllisesti.
  • Liiku säännöllisesti.
  • Huolehdi työergonomiasta ja työpisteen terveellisyydestä.
  • Käytä alkoholia vain kohtuullisesti.
  • Vaali itsellesi merkityksellisiä asioita. Työn vastapainoksi käy usein täysin toisenlainen tekeminen, se auttaa irrottautumaan.
  • Virkistäydy, hulluttele, käytä luovuuttasi. Hemmottele välillä itseäsi.