”Maalaisjärki, perusturvallisuus ja todennäköisyyksien taju ovat mielenterveyden vahvuutta”

”Vanhemmalla pitäisi olla ymmärrys siitä, että jotain kamalaa voi aina tapahtua, mutta on todennäköisintä, että asiat sujuvat hyvin”, psykologi Marika Ketola sanoo.

Psykologi Marika Ketola työskentelee suunnittelijana MIELI Suomen Mielenterveys ry:n ryhmätoiminnoissa, joissa organisoidaan vertaistukiryhmiä mielenterveyden vahvistamiseksi nuorille aikuisille ja menetyksen kokeneille ihmisille.

”Tilaa ja aikaa lapsen tunteille ja kysymyksille”

Kun jotain arvaamatonta sattuu, tiedotusvälineet ja sosiaalinen media nostavat asiat esille niin nopeasti, että on mahdotonta toimia suodattimena ja keskustelukumppanina lapselle. Paniikkiin ei kuitenkaan pitäisi joutua.

”Vanhemman tärkein tehtävä on tunnustella omia reaktioitaan ja käsitellä niitä – ilman lasta. Lapselle tulisi pyrkiä olemaan vanhemman roolissa. Lapsen tunteille ja kysymyksille pitää antaa tilaa ja aikaa. Omat pelot eivät saisi ulottua lapseen, koska vanhempien näkyvä epävarmuus voi lisätä lapsen turvattomuuden tunnetta.”

Ketola sanoo, että on oikein kertoa lapselle, miten tapahtuma järkyttää tai koskettaa, mutta pitää muistaa, että lapsella on aina oikeus tukeutua vanhempaansa.

”Sellaista tilannetta ei saa syntyä, jossa lapsi ei uskalla puhua vanhempansa kanssa asioista, joita hän pelkää. Lapsen tehtävä ei ole pohtia, mitä aikuinen kestää.”

”Lapset saavat joka tapauksessa tietoonsa, mitä maailmassa tapahtuu ja mistä yhteiskunnassa keskustellaan. Jos he kokevat, että heiltä salataan jotain, voivat asiat saada mielessä väärät ja hallitsemattomat mittasuhteet.”

Maalaisjärki, perusturvallisuus ja todennäköisyyksien taju

Vanhemmuudessa on haastavaa olla yhtä aikaa suojeleva ja samalla kannustaa kokemuksiin. On aina mahdollista rajoittaa elämää riskien minimoimiseksi, mutta ei loputtomasti.

”Maalaisjärki, perusturvallisuus ja todennäköisyyksien taju ovat mielenterveyden vahvuutta – taju siitä, että jotain kamalaa voi tapahtua, mutta todennäköisintä on, että asiat sujuvat hyvin.”

”Lapset ja nuoret, erityisesti teini-ikäiset, ovat erilaisia, ja paljon vaikuttaa, millainen lapsen tai nuoren persoonallisuus on. On nuoria, jotka uskovat olevansa vahvempia kuin ovatkaan. Toisaalta on paljon teinejä, joilla on hyvin realistinen käsitys asioista. Avittaminen riippuu siitä, miten ajattelee lapsen itse pystyvän harkitsemaan tekemisiään ja valintojaan.”

Kun kauheudet ahdistavat

Väkivaltaisuudet ja muut vastaavat tapahtumat voivat myllertää teini-ikäisen mielessä. Toiset osaavat käsitellä järkyttävät tapahtumat helpommin vailla syvempiä pelon tunteita, mutta toisilla tapahtumat voivat vaikuttaa turvallisuuden tunteeseen voimakkaammin.

”On ihan tavallista, että jos jotain kauheaa tapahtuu ja on hyvin myötätuntoinen, niin tällaiset tapahtumat voivat ravistella voimakkaasti.”

Ketola kehottaa ottamaan lapsen tai nuoren reaktion vakavasti, koska järkytyksestä toipuminen voi kestää, eikä pahaa oloa voi selittää pois tiedolla. Käsittely vie aikaa ja asioista kannattaa rauhallisesti puhua niin kauan, että ne lieventyvät.

”Tunteen ja sen aiheuttajan tiedostaminen on tärkeää, mutta erityisen tärkeää on, että lapsi tai nuori tietää, että on olemassa aikuinen, jolle uskaltaa puhua.”

Huoltajan tehtävä on pitää suhde sellaisena, että nuorella on mahdollisuus tukeutua häneen.

Mitä tahansa tapahtuukin, panikointi ei auta. Jos paniikki kuitenkin saa vallan, pitää siitä voida puhua, jotta pelko ei jää rajoittamaan elämää. Myös matalan kynnyksen ulkopuolista apua on saatavilla.

Sekasin-chat ja Kriisipuhelin ovat matalan kynnyksen keskustelupalveluja. Ne ovat kattavasti auki, eikä yksin tarvitse jäädä murehtimaan, vaan apua on tarjolla.”

”Matalan kynnyksen keskusteluapu on aina hyväksi.”

Joskus pelosta on vaikea kertoa muille. Ihanteellisessa suhteessa lapselle muodostuu tunne, että aikuinen tukee aina riippumatta siitä mitä tapahtuu.

Vanhemmuuteen voi saada tukea esimerkiksi perheneuvolasta tai kunnan perhepalvelusta. Anonyymiä keskusteluapua saa Kriisipuhelimesta ja muista auttavista puhelimista.

”Matalan kynnyksen keskusteluapu on aina hyväksi.”

Lapsen mieli on joustava

Yksittäistä väkivaltaista tapahtumaa koskevien uutisten ei Marika Ketolan mielestä pitäisi vaikuttaa perusturvallista elämää elävän nuoren mieleen vaurioittavasti.

”Jos stressinsietokyky ja kyky käsitellä vaikeita asioita on tavallinen tai kohtalainen, tai hänellä ei ole erityistä haurautta jaksamisessa. Jos niin käy, on kapasiteetti ja mielenterveys muutenkin hauras.”

”Joskus järkyttävä tapahtuma voi järisyttää aikuista mieltä erityisen vahvasti, ja silloin on loogista ja normaalia ajatella, että oma lapsi kokee samalla tavalla, mutta aina niin ei ole.”

Lapsi tai nuori voi olla surullinen tai järkyttynyt, mutta lapsella on myös luonnostaan vahva, positiivinen suuntautuminen tulevaan. Myös liian ankaria lapsen tai nuoren arkeen vaikuttavia kieltoja ja rajoituksia tulisi välttää.

”Nuoren ei tulisi oppia kantamaan pelkoa mukanaan jatkuvien kieltojen ja rajoitusten vuoksi. Ne voivat lisäksi ohentaa suhdetta vanhempaan.”

Ei siis panikoida. Ei anneta pahalle valtaa, vaan jatketaan elämää.

Lue lisää