Melis Ari-Gurhanli: ”Aito syrjimättömyys on jatkuvaa oppimista itsestä ja toisista”

Tähän artikkeliin liittyvät aiheet

Saat ilmoituksen sähköpostiisi mielenkiintoisista artikkeleista, kun kirjoitat sähköpostiosoitteesi alle.

Miten syrjintä ja rasismi vaikuttavat mielenterveyteen?

Rasismin vaikutukset mielenterveyteen ovat vakavia. Jos joutuu kohtaamaan arjessaan päivittäin rasismia, kuormittavat vaikutukset ovat pitkäkestoisia. Tyypillisiä oireita ovat häpeä, itsesyytökset, yhteenkuuluvuuden tunteen puute, ahdistus ja masennus. Selviytymiskyky kullakin ihmisellä on yksilöllinen, mutta toistuvat rasismikokemukset vahingoittavat mieltä ja voivat johtaa jopa posttraumaattiseen stressihäiriöön. Tämä selvisi Columbian yliopiston tutkimuksesta 2016, ja aihetta on tutkittu myös Britanniassa.

Suomessa mielenterveysvaikutuksia ei ole tutkittu riittävästi. Meillä on kuitenkin tutkittu esimerkiksi maahanmuuttajien hyvinvointia, mielenterveyspalveluiden käyttöä ja heidän kohtaamaansa syrjintää. Asiaa on pitänyt esillä ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston ylitarkastaja Michaela Moua.

Onko olemassa arvioita, kuinka moni Suomessa joutuu kokemaan rasismia?

Being black in Europe -kysely toteutettiin Suomessakin tummaihoisille, afrikkalaistaustaisille 2018. Kyselyyn vastanneista peräti 63 prosenttia katsoi joutuneensa rasistisen häirinnän kohteeksi. Luku oli korkein tutkittujen kahdentoista EU-maan joukossa. Tämä oli aikamoinen yllätys monelle suomalaiselle, mutta ei välttämättä maahan muuttaneiden kanssa ruohonjuuritason työtä tekeville. 

Miten rasismi ja syrjintä ilmenevät käytännössä?

Yhteistä kaikelle rasismille on, että se on syrjintää, joka johtaa syrjäytymiseen kanssakäymisestä, yhteisöstä ja yhteiskunnasta. Kyse on vallankäytöstä.

Mutta sitä on eri tasoista. Vakavimmillaan rasismi on väkivaltaa, mikä on helpoin tunnistettava ja tilastoidaan rikokseksi. Organisaatioissa esiintyy syrjintää työnhaussa, tai ammatinvalintavaiheessa ohjataan etnisen taustan pohjalta vain tiettyjen ammattien pariin.

Paljon on myös mikroaggressiivisuutta, syrjiviä kommentteja ja asenteita. Joku ei välttämättä edes tarkoita pahaa kommentoimalla toista erilaiseksi, mutta kommentti voi silti olla rasistinen. Eli aina ei kannata olettaa, että tietää, mitä rasismi tarkoittaa. Kannattaa paremminkin olla avoin uusille lähestymistavoille.

Miten rasistista syrjintää voidaan torjua?

Arkisissa tilanteissa ja sosiaalisessa mediassa osoita sanoin ja teoin, että et hyväksy rasismia. Puutu asiaan, ja pysäytä rasistinen ja syrjivä käytös. Osoita tukesi rasismin ja syrjinnän kohteeksi joutuneelle. Tee tarvittaessa rikosilmoitus: tilastotkin merkitsevät.

Älä jää miettimään yksin, vaan kysy asiantuntijalta, miten toimia, jos et tiedä, mitä tehdä. Esimerkiksi voit ottaa yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun.

On muistettava rasismin monet muodot, ja että sitä löytyy esimerkiksi yhteisöjen rakenteissa. Jotkut käyttäytyvät rasistisesti myös tietämättään ja tahtomattaan. On tärkeää uskoa niitä, jotka kertovat kokemuksistaan rasismista.

Asenteita voi muuttaa: kaikki lähtee oppimisesta. On hyvä tarkastella ja tunnistaa omia ennakkoluulojaan. Avoimuus uusille näkökulmille on avuksi, koska syrjimättömyys on jatkuva oppimisprosessi.

Puuttuminen syrjiviin puheisiin, tekoihin ja rakenteisiin on tärkeää. Työnantajien ja esihenkilöiden on hyvä järjestää aiheesta koulutusta, Suomesta löytyy aiheeseen perehtyneitä asiantuntijoita. Työpaikoilla on myös oltava monimuotoisuusstrategia, yhdenvertaisuussuunnitelma ja käyttäytymisohjeet. Aiheesta on paljon kirjallisuutta, ja oppimateriaaleja löytyy verkossa.

Mistä tunnistaa aidosti monimuotoisen yhteiskunnan?

Syrjimättömyyden tunnistaa siitä, että sanoista on päästy tekoihin. Syrjimättömässä yhteiskunnassa monimuotoisuus näkyy jokaisella alalla, päätöksentekijöistä mediaan, kulttuurikentältä oppilaitoksiin, sote- alalta palvelualoille.

Kun ihminen tai yhteisö on sinut itsensä ja historiansa kanssa, on mahdollisuus aitoon syrjimättömyyteen. Omasta mielenterveydestä huolehtiminen auttaa tässäkin asiassa, koska hyvä henkinen vointi auttaa välittämään toisista.

TEKSTI: Ellen Tuomaala
KUVA: Mari-Anne Santala
Edit 23.3. Lisätty tieto Michaela Mouasta 2. kappaleeseen.
Edit 16.6. Lisätty linkki 9.6.20 julkaistuun yhdenvertaisuusvaltuutetun selvitykseen: "Syrjintä ja rasismi arkipäivää afrikkalaistaustaisille suomalaisille"

Lisätietoa

Lisää maahanmuutosta

MIOS-blogisarja

Yhteystiedot

Melis Ari-Gürhanli
Projektisuunnittelija
MIOS-hanke, Mielen hyvinvointia ja osallisuutta monikulttuurisessa Suomessa

+358 40 186 8122Maistraatinportti 4 A, 7. krs, 00240 Helsinki