Säännöt

MIELI Suomen Mielenterveys ry
MIELI Psykisk Hälsa Finland rf
               

SÄÄNNÖT
Liittokokouksen hyväksymät 27.5.2019.


Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja toiminta-alue

Yhdistyksen, jota kutsutaan näissä säännöissä liitoksi, nimi on MIELI Suomen Mielenterveys ry, ruotsiksi MIELI Psykisk Hälsa Finland rf.

Liitto on kaksikielinen. Liiton asiakirjakieli on suomi.

Kansainvälisissä yhteyksissä liitosta käytetään epävirallisia nimiä MIELI Mental Health Finland (englanti), MIELI Sante Mentale Finlande (ranska) ja MIELI Geistiges Wohlbefinden Finland (saksa).

Liiton kotipaikka on Helsinki ja sen toiminta-alueena koko maa.


Liiton tarkoitus

Liitto on kansanterveys- ja kansalaisjärjestö, jonka tarkoituksena on edistää mielenterveyttä sekä ehkäistä mielenterveyden ongelmia.


Liiton toimintamuodot

Liitto tukee ja kehittää mielenterveys- ja kriisityötä, toimii mielenterveyspoliittisena vaikuttajana, edistää koko elämänkulkua koskevaa liikunta-, sivistys- ja kulttuuritoimintaa, vaikuttaa yhteiskunnan rakenteisiin ja
ympäristöön, edustaa, avustaa ja tukee jäsenyhdistyksiään, tekee ja tukee tarkoitukseensa liittyvää tutkimus- ja selvitystyötä, perustaa ja ylläpitää mielenterveysalan tietopalveluja, kouluttaa, toimii yhteistyössä mielenterveyttä edistävien järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa sekä osallistuu alan kansainväliseen yhteistyöhön.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto voi harjoittaa kustannustoimintaa ja vuokrata toimitiloja sekä harjoittaa vähäisessä määrin muuta vastaavaa toimintaa.


Liiton talous

Toimintansa tukemiseksi liitto kerää jäsenmaksuja ja voi vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, myydä kannatustuotteita sekä järjestää arpajaisia ja rahan keräyksiä.

Liitto voi toteuttaa mielenterveystyöhön liittyviä palveluja omana elinkeinotoimintana, erillisen yhtiön kautta tai yhteistyössä toisten toimijoiden kanssa.

Liitto voi omistaa irtainta ja kiinteää omaisuutta.


Liiton jäsenet,

Liiton varsinaiseksi jäseneksi voi liittyä rekisteröity yhdistys, oikeustoimikelpoinen yhteisö ja säätiö, joka sitoutuu noudattamaan liiton sääntöja sekä liittokokouksen vahvistamia toimintaperiaatteita. Varsinaisena jäsenenä olevia yhdistyksiä, joiden säännöt ovat liiton jäsenyhdistyksen mallisääntöjen mukaiset, kutsutaan liiton jäsenyhdistyksiksi. Muita varsinaisena jäsenenä olevia yhdistyksiä, yhteisöjä ja säätiöltä kutsutaan
yhteisöjäseniksi. Varsinaisina jäseninä oleiva yksityisiä henkilöitä kutsutaan henkilöjäseniksi.

Liiton kannattajajäseneksi voi liittyä yksityinen henkilö ja rekisteröity yhdistys sekä muu oikeustoimikelpoinen yhteisö ja säätiö.

Varsinaiseksi jäseneksi ja kannattajajäseneksi hyväksymisestä päättää liittohallitus.

Liiton kunniapuheenjohtajaksi liittokokous voi kutsua liiton johtotehtävissä erityisen ansioituneen henkilön.

Liiton kunniajäseneksi liittokokous voi kutsua liiton tarkoituksen hyväksi merkittävällä tavalla toimineen yksityisen henkilön.

Aiemmin voimassa olleiden sääntöjen mukaiset jäsenyydet säilyvät edellä määrättyjen jäsenedellytysten muuttumisesta huolimatta.


Jäsenmaksut

Liittokokous päättää kunkin jäsenryhmän jäsenmaksuista erikseen. Jäsenmaksut voivat olla varsinaisilla jäsenillä ja kannattajajäsenillä erisuuruisia. Jäsenmaksut voivat olla erisuuruisia varsinaisiin jäseniin kuuluvilla liiton jäsenyhdistyksillä, yhteisöjäsenillä ja henkilöjäsenillä.

Liiton kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsen eivät maksa jäsenmaksua.

Vuotuisen jäsenmaksun eräpäivästä päättää liittohallitus.


Jäsenen eroaminen

Jäsen voi koska tahansa erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle.

Eroamisen voi ilmoittaa myös liittokokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

Liiton jäsenyhdistyksen tai yhteisöjäsenen jäsensuhde lakkaa kuuden (6) kuukauden kuluttua eroilmoituksen tekemisestä. Muiden jäsenten jäsensuhde lakkaa eroamisilmoituksen jättämishetkellä.


Jäsenen erottaminen ja eronneeksi katsominen

Liittokokous voi erottaa liitosta jäsenen, joka
- on jättänyt täyttämättä ne velvollisuudet, joihin se on liittoon liittyessään sitoutunut
- on menettelyllään liitossa tai sen ulkopuolella vahingoittanut liittoa tai joka
- ei enää täytä laissa taikka näissä säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Jäsenelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen erottamispäätöksen tekemistä; ei kuitenkaan silloin, kun erottamisen syynä on erääntyneen jäsenmaksun maksamisen laiminlyöminen. Jäsen ei ole esteellinen ottamaan osaa erottamisasian käsittelyyn.

Erottamispäätöksessä on mainittava erottamisen syy.

Jos jäsen ei ole suorittanut erääntynyttä jäsenmaksuaan kuuden (6) kuukauden kuluessa sen erääntymisestä lukien, liittohallitus voi katsoa jäsenen eronneen liitosta.


Liiton toimielimet

Liiton toimielimiä ovat vuosittain kokoontuva liittokokous ja liittohallitus.

Liittokokous on päättävä toimielin. Liittohallitus on vastuussa liiton toiminnasta ja se hoitaa liiton asioita sekä edustaa liittoa ulospäin.

10 §
Liittokokous

Sääntömääräinen liittokokous pidetään kerran vuodessa toukokuun loppuun mennessä, ja siinä käsitellään seuraavat asiat

1. kokouksen avaus
2. kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
3. läsnäolijoiden toteaminen
4  kokouksen puheenjohtajien, sihteereiden, pöytäkirjan tarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta
5. ilmoitusasiat
6. varsinaisten jäsenten jäsenmaksujen suuruudesta päättäminen seuraavalle kalenterivuodelle
7. vuotuisten ja kertakaikkisten kannattajajäsenmaksujen suuruudesta päättäminen seuraavalle kalenterivuodelle
8. edellisen kalenterivuoden toimintakertomus
9. edellisen kalenterivuoden tilinpäätös
10. tilintarkastajan lausunto
11. tilinpäätöksen vahvistaminen
12. vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille
13. kuluvan kalenterivuoden toimintasuunnitelman hyväksyminen
14. kuluvan kalenterivuoden talousarvion hyväksyminen
15. tulevan kalenterivuoden toimintasuunnitelman linjausten hyväksyminen
16. tulevan kalenterivuoden talouden kehysbudjetin hyväksyminen
17. suuntaviivojen vahvistaminen tulevia strategiavuosia varten
18. henkilövalintoja koskevista menettelytavoista päättäminen
19. liittohallituksen puheenjohtajan valitseminen erovuorossa olevan tilalle
20. liittohallituksen muiden varsinaisten jäsenten valitseminen erovuorossa olevien tilalle
21. liittohallituksen varajäsenten valitseminen erovuorossa olevien tilalle
22. KHT-tilintarkastajayhteisön tai KHT-tilintarkastajan ja -varatilintarkastajan valitseminen
23. liittokokouksen koollekutsumistavasta päättäminen 12 §:n mukaisesti
24. muut esille tulevat asiat
25. kokouksen päättäminen.

Ylimääräinen liittokokous pidetään, jos liittokokous niin päättää tai liittohallitus katsoo siihen olevan aihetta.

Ylimääräinen liittokokous on pidettävä myös silloin, jos vähintään yksi kymmenesosa (1/10) liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti liittohallitukselta pyytää.

Liittohallituksen on kutsuttava ylimääräinen liittokokous koolle viipymättä vaatimuksen saatuaan.

Liittokokouksen päätökseksi tulee, ellei näissä säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota kannattaa enemmistö äänestyksessä annetuista äänistä.

Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa.

Vaaleissa ja salaisessa äänestyksessä tasatulos ratkaistaan arvalla. Vaaleissa valituksi tulevat eniten ääniä saaneet.

Jos jäsen haluaa saada jonkin asian käsiteltäväksi liittokokouksessa, tästä on ilmoitettava liittohallitukselle sääntömääräisen liittokokouksen osalta tammikuun loppuun mennessä.

11 §
Äänioikeus liittokokouksessa

Äänioikeutettuja liittokokouksessa ovat liiton varsinaiset jäsenet. Kannattajajäsenillä sekä kunniapuheenjohtajilla ja kunniajäsenillä on liittokokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus mutta ei äänioikeutta.

Jokaisella henkilöjäsenellä on yksi (1) ääni. Jokaisella yhteisöjäsenellä on yksi (1) ääni.

Liiton jäsenyhdistysten äänimäärän ratkaisee edellisen vuoden lopussa olevien täyden jäsenmaksun maksaneiden henkilöjäsenten lukumäärä:
3 ääntä, 1-49 jäsentä
4 ääntä, 50-79 jäsentä
5 ääntä, 80-119 jäsentä
6 ääntä, 120-169 jäsentä
7 ääntä, 170-399 jäsentä
8 ääntä, 400-999 jäsentä
9 ääntä, 1000 jäsentä tai enemmän.

Yhdistyksen ja muun yhteisön sekä säätiön äänioikeutta käyttää sen asianmukaisesti valtuuttama edustaja.

Ainoastaan liiton jäsenyhdistyksen valtuuttama edustaja voi käyttää valtakirjaa, jolloin hän voi edustaa oman yhdistyksensä lisäksi kahta muuta liiton jäsenyhdistystä.

Äänioikeuden käyttämisen edellytyksenä on kuitenkin, että asianomainen jäsen on maksanut kaikki ennen liittokokousta erääntyneet jäsenmaksunsa.

12 §
Kutsu liittokokoukseen

Liittokokouksen kutsuu koolle liittohallitus liittokokouksen päättämällä tavalla.

Liittohallitus päättää sääntömääräisen liittokokouksen pitämisen ajankohdasta tammikuun loppuun mennessä.

Kokouskutsu lähetetään vähintään kuukautta ehnen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai julkaistaan ilmoituksena yhdessä suomenkielisessä ja yhdessä ruotsinkielisessä valtakunnallisessa sanomalehdessä tai
lähetetään jäsenille sähköpostitse tai julkaistaan liiton kotisivuilla. Postitse ja sähköpostitse toimitettava kokouskutsu lähetään jäsenen liitolle ilmoittamaan yhteystietoon.

Kokouskutsussa on mainittava kokouksen aika ja paikka sekä kokouksessa käsiteltävät asiat.

Etäosallistuminen liittokokoukseen on mahdollista teknisen apuvälineen avulla, mikäli liittohallitus on tästä kokouskutsussa ilmoittanut. Liittohallitus päättää etäosallistumisesta.

13 §
Liittohallitus

Liittohallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kaksitoista (12) varsinaista jäsentä. Puheenjohtajaa lukuun ottamatta jokaisella liittohallituksen varsinaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen.

Hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan myös liiton puheenjohtajaksi, valitaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan.

Hallituksen muut varsinaiset jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet valitaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan siten, että heistä on vuosittain erovuorossa yksi kolmasosa (1/3) aluksi arvan ja sitten vuoron mukaan.

Toimikausi alkaa valintaa koskevan kokouksen päätyttyä.

Liittohallituksen kahdestatoista (12) varsinaisesta jäsenestä valitaan kahdeksan (8) liiton jäsenyhdistyksen esittämistä ehdokkaista, kolme (3) yhteisöjäsenten esittämistä ehdokkaista ja yksi (1) henkilöjäsenten
ehdottamista ehdokkaista.

Liittohallituksen puheenjohtaja, jäsenet ja varajäsenet voidaan valita samaan tehtävään enintään kolmeksi perättäiseksi kaudeksi.

Liittohallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.

Liittohallituksen puheenjohtaja vastaa siitä, että liittohallitus kokoontuu tarvittaessa. Kokous on kutsuttava koolle, jos vähintään neljä (4) liittohallituksen jäsentä sitä vaatii.

Liittohallituksen kokous on päätösvaltainen, jos puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi läsnä on vähintään kuusi (6) muuta liittohallituksen jäsentä. Jos puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat esteellisiä tai estyneitä, kokous on päätösvaltainen, jos enemmän kuin puolet liittohallituksen jäsenistä on läsnä.

Liittohallituksen kokouksessa asiat ratkaistaan siten, että päätökseksi tulee ehdotus, jota kannattaa yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Jos äänet menevät tasan, päätökseksi tulee puheenjohtajan kannattama
mielipide. Vaalissa tulevat valituksi eniten ääniä saaneet. Jos valittavana on yksi henkilö, vaalissa tulee valituksi enemmän kuin puolet ääniä saanut. Jos ensimmäisellä kerralla kukaan ehdokkaista ei saa yli puolta äänistä, vaali suoritetaan kahden eniten ääniä saaneen välillä. Vaaleissa tasatulos ratkaistaan arvalla.

Liittohallituksen kokouksissa esittelijänä toimii liiton toiminnanjohtaja tai hänen määräämänsä henkilö.

14§
Liittohallituksen tehtävät

Liittohallituksen tehtävänä on mm.
1. valmistaa ja esitellä asiat liittokokouksessa
2. panna täytäntöön liittokokouksen päätökset
3. huolehtia, että liiton kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty
4. päättää omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä.
5. kutsua koolle liittokokoukset; liittohallitus päättää etäosallistumisen mahdollisuudesta tietoverkkojen kautta liittokokouksen päätöksen mukaisesti
6. pitää lain edellyttämää luetteloa liiton jäsenistä
7. asettaa alaisuuteensa asioiden valmistelun kannalta tarpeelliseksi katsomansa valiokunnat tai muut vastaavat toimielimet-ja määrätä niiden tehtävät
8. ottaa ja erottaa foiminrianjohtaja ja muut hallituksen erikseen nimeämät johtavat toimihenkilöt sekä vahvistaa näiden palkkaus; toiminnanjohtaja päättää muun henkilökunnan ottamisesta, ellei liittohallitus erikseen toisin päätä
9. vahtistaa asettamiensa toimielinten sekä liiton työntekijöiden toimintaa varten tarpeelliset toimintaohjeet
10. hoitaa muut lain ja näiden sääntöjen mukaan sille kuuluvat tehtävät
11. arvioida vuosittain oman toimintansa kehittymistä.

15 §
Liittohallituksen työvaliokunta

Työvaliokunta toimii liittohallituksen alaisuudessa ja sen antamien ohjeiden mukaan. Työvaliokunnan tehtävänä on valmistella asiat liittohallitusta varten. Lisäksi työvaliokunta hoitaa liittohallituksen sille erikseen antamat tehtävät.

Työvaliokuntaan kuuluvat liittohallituksen puheenjohtaja, joka toimii työvaliokunnan puheenjohtajana, liittohallituksen varapuheenjohtaja, joka toimii työvaliokunnan varapuheenjohtajana sekä kolme muuta
liittohallituksen keskuudestaan valitsemaa jäsentä.

Työvaliokunta kokoontuu puheenjohtajansa tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajansa kutsusta ja on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kaksi (2) sen jäsentä on läsnä.

Työvaliokunnan kokouksessa esittelijänä toimii liiton toiminnanjohtaja tai hänen määräämänsä henkilö.

16§
Liiton nimenkirjoittajat

Liiton nimen kirjoittaa liittohallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi heistä yhdessä toiminnanjohtajan tai liittohallituksen määräämän liiton toimihenkilön kanssa tai toiminnanjohtaja yhdessä
liittohallituksen määräämän liiton toimihenkilön kanssa tai liittohallituksen määräämät toimihenkilöt kaksi yhdessä.

17 §
Tilintarkastajat

Liittokokous valitsee liitolle vuodeksi kerrallaan KHT-tilintarkastajayhteisön tai KTH-tilintarkastajan sekä KHTvaratilintarkastajan.

Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa liiton tilinpäätös, kirjanpito ja hallinto sekä annettava liittohallitukselle toimittamastaan tarkastuksesta kirjallinen lausunto hyvissä ajoin ennen liittokokousta.

18 §
Tilikausi ja tilinpäätös

Liiton tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös on tehtävä viimeistään huhtikuun loppuun mennessä.

Liittohallituksen on annettava tilinpäätös yhdessä tilikirjojen, toimintakertomuksen ja muiden tarpeellisten asiakirjojen kanssa tilintarkastajalle viimeistään yhtä (1) kuukautta ennen liittokokousta.

19§
Sääntöjen muuttaminen

Liiton sääntöjen muuttamisesta on päätettävä liittokokouksessa. Ehdotus sääntöjen muuttamisesta tulee hyväksytyksi, jos sitä kannattaa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä.

20 §
Liiton purkaminen

Liiton purkamisesta päättää liittokokous. Liiton purkamisen edellytyksenä on, että purkamisesta tehdään päätös kahdessa perättäisessä liittokokouksessa, jossa kummassakin vähintään kolme neljäsosaa (3/4) kokouksessa annetuista äänistä kannalta purkamista.

Liiton purkautuessa sen varat käytetään liiton tarkoituksen edistämiseksi siten kun purkautumisesta päättävä viimeinen liittokokous määrää. Liiton tullessa lakkautetuksi käytetään varat samaan tarkoitukseen.

Yhteystiedot

Jari Lallinaho
Hallintojohtaja

+358 40 648 6860Maistraatinportti 4 A, 7. krs, 00240 Helsinki