Mielenterveyteen liittyvien huolten esille nostaminen koetaan edelleen vaikeaksi

Uutiset

Erityisesti opiskelijat kokevat hyvinvointia heikentävää kuormitusta elämässään

Mielenterveyteen liittyvät huolet ovat hyvinkin yleisiä suomalaisten arjessa. Kolme viidestä (61 %) tuoreeseen kyselytutkimukseen osallistuneista on vuoden aikana kohdannut joko omassa elämässään tai lähipiirissään mielenterveyteen liittyviä ongelmia. Tavallisimmin mielenterveyden ongelmia ovat vuoden sisällä kohdanneet alle 25-vuotiaat ja vähiten yli 60-vuotiaat vastaajat.

Tutustu laajempaan gallup-yhteenvetoon.

Tavallisimmin omassa elämässä tai lähipiirissä havaitut mielenterveyden ongelmat liittyvät uupumukseen sekä masennukseen tai ahdistusoireisiin. Opiskelijoista (62 %) ja ylemmistä toimihenkilöistä (52 %) enemmistö on kohdannut lähipiirissään uupumusta. Masennukseen tai ahdistusoireisiin taas ovat törmänneet erityisesti opiskelijat (57 %) ja työttömät (53 %).

– Mielenterveysasiat ovat hyvin arkipäiväisiä asioita – esimerkiksi masennukseen sairastuu elämänsä aikana vähintään joka kymmenes suomalainen. Suomen Mielenterveysseura halusi selvittää suomalaisten kuormittuneisuutta ja kokemuksia mielenterveyteen liittyvistä asioista 120-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi. Gallup osoittaa, että mielenterveyteen liittyvät haasteet koskettavat suomalaisia hyvin laajasti joko omakohtaisesti tai läheisen kautta, sanoo Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.

Lähes joka viides (19 %) vastaaja kertoo kohdanneensa vuoden aikana tilanteen, jossa joko itse tai läheinen olisi tarvinnut apua mielenterveyteen liittyvään ongelmaan, mutta apua ei ole ollut saatavilla tai se ei ole ollut riittävää. Erityisen paljon tällaisia kokemuksia on ollut heikoimmin toimeen tulevilla, työttömillä ja opiskelijoilla.

Kantar TNS O:n Suomen Mielenterveysseuran tilauksesta toteuttamaan kyselyyn vastasi 2.–12.12.2016. yhteensä 2042 henkilöä. Tulokset ovat edustavia 15–79-vuotiaassa väestössä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Vastausten virhemarginaali on ± 2.

Suhtautuminen mielenterveysasioihin on muuttumassa myönteiseen suuntaan

Enemmistö kyselyyn vastanneista kokee, että mielenterveysasioista on edelleen vaikeampi puhua kuin fyysiseen terveyteen liittyvistä asioista. Kolme viidestä (61 %) toteaa, että mielenterveyteen liittyviä asioita on vähemmän luontevaa ottaa puheeksi, tai hakea niihin apua, kuin fyysiseen terveyteen liittyviä asioita. Taustalla on muiden muassa tiedon puutteeseen ja osaamiseen liittyviä ongelmia. Myöskään mielenterveysongelmiin liittyvä stigma ei ole kokonaan kadonnut: lähes joka viides (18 %) pelkäisi muiden suhtautumista ja 13 prosenttia kokisi mielenterveydestä puhumisen tai avun hakemisen suorastaan häpeälliseksi.

Kyselyn perusteella suhtautuminen mielenterveyteen liittyviin asioihin näyttää kuitenkin viime vuosina muuttuneen hyvään suuntaan. Lähes puolet (48 %) kaikista vastaajista ja enemmistö 50 vuotta täyttäneistä kokee, että mielenterveyden ja mielen hyvinvoinnin kysymykset nähdään nykyään myönteisemmässä valossa kuin vielä joitain vuosia aikaisemmin.   

Opiskelu, työttömyys ja taloudelliset huolet merkittäviä kuormituksen aiheuttajia

Pitkään jatkuva kuormitus ja stressi ovat merkittäviä mielenterveyden riskitekijöitä. Kyselyyn vastanneista suomalaisista kaksi viidestä (41 %) kokee tällä hetkellä vähintään melko paljon kuormitusta, joka heikentää heidän omaa hyvinvointiaan tai jaksamistaan. Melkein joka kymmenes (9 %) ilmoittaa kokevansa itsensä erittäin kuormittuneeksi.  Erityisen paljon kuormitusta kertovat elämässään kokevansa opiskelijat ja heikosti toimeentulevat, vähiten taas eläkeikäiset.

Erityisen voimakkaasti kuormittavat kyselyn perusteella rahaan ja toimeentuloon liittyvät asiat sekä tulevaisuuden epävarmuus. Opiskelijoita kuormittaa opiskelu ja työttömiä työttömyys.

Kun enemmistö opiskelijoista (59 %) ilmoittaa kokevansa elämässään vähintään melko paljon hyvinvointiaan heikentävää kuormitusta, heistä useampi kuin kolme neljästä (78 %) kokee nimenomaan opiskelun elämässään kuormittavaksi. Työttömistä hyvinvointia heikentävää kuormitusta kokee 53 prosenttia ja heistä 72 prosenttia liittää sen nimenomaan työttömyyteen. Kuormitusta kokevien työttömien vastauksissa korostuvat rahaan ja toimeentuloon (81 %) liittyvät huolet, jotka toki kuormittavat myös opiskelijoita, mutta selvästi vähemmän (58 % kuormitusta kokevista).

Työelämässä olevat eivät koe kuormitusta aivan näin paljon. Kyselyyn vastanneista johtavassa asemassa olevista ja ylemmistä toimihenkilöistä puolet (51 %) kokee itsensä kuormittuneeksi. Työntekijöistä näin kokee 45 prosenttia, yrittäjistä (42 %) ja alemmista toimihenkilöistä (39 %) hiukan harvempi.

– Kuormittuneisuus ei liity vain tekemisen määrään tai työn paljouteen, vaan hyvin usein myös tulevaisuuden epävarmuuteen, joka koskettaa monia suomalaisia tällä hetkellä. Elämää on vaikeaa suunnitella tai ennakoida eteenpäin, kun työllisyydestä tai toimeentulosta ei ole takeita. On tärkeää löytää keinoja käsitellä kuormitusta ja epävarmasta tilanteesta herääviä tunteita, jotta toivo tulevaisuuden suhteen säilyisi, Sari Aalto-Matturi sanoo.

Nimenomaan työhön liittyvistä asioista kokevat kuormitusta etenkin johtavassa asemassa olevat (64 % kuormitusta kokevista), yrittäjät (56 %) ja alemmat toimihenkilöt (55 %). Työntekijöillä taas korostuvat enemmän tulevaisuuden epävarmuuteen ja toimeentuloon liittyvät huolet.

Työssä kuormittuneisuutta lisäävät erityisesti jatkuva kiireen tunne, työn määrä ja epävarmuus.

Huoli perheestä ja läheisistä on yksi kuormitusta aiheuttavista tekijöistä, mutta toisaalta perhe ja koti ovat kyselyn perusteella myös tärkeimmät kuormitusta vähentävät asiat vastaajien elämässä. Kaksi kolmesta (62 %) sanoo perheen ja kodin vähentävän kuormittuneisuuttaan vähintäänkin melko paljon. Muita tärkeitä kuormituksen vähentäjiä ovat itsestä ja terveydestä huolehtiminen, ystävät ja harrastukset. Rahan nimeää kuormituksen vähentäjäksi alle puolet vastaajista (46 %). Raha on kuitenkin tärkeä kuormituksen vähentäjä opiskelijoille (61 %) ja heikoimmin toimeentuleville (60 %).

Lisätietoa

Sari Aalto-Matturi, toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura, puh. 0400 508 234, sari.aalto-matturi@mielenterveysseura.fi

Lue lisää

Takaisin