Mieltä voi vahvistaa

Kipeitä aiheita, puheenporinaa ja kahvintuoksua. Parikymmentä ikäihmisten kanssa työskentelevää järjestö- ja vapaaehtoistyöntekijää täyttää retrosisustetun koulutustilan Turun keskustassa. Vaikeiden asioiden kautta siirrytään vähemmän vaikeisiin.

”Kaikki näyttävät tulleen paikalle tänäänkin, vaikka meillä on rankka aamupäivä tulossa. Käsittelemme lähisuhdeväkivaltaa ja itsemurhia, joilla on vaikutusta valitettavan monen ikääntyneen mieleen”, kouluttaja Maija Hansen Suomen Mielenterveysseurasta kertoo.

Alansa ammattilaiset osallistuvat kaksipäiväiselle Mielenterveys elämäntaitona -kurssille. Eilen on puhuttu muun muassa mielenterveydestä elämän voimavarana koko elämänkulun ajan, pelattu Aliasta tunnesanoilla ja sivuttu elämänkulkuun liittyviä kriisejä. Kurssin sisältö on räätälöity Mielenterveyden ensiapu® 1- kurssista erityisesti ikäihmisten kanssa työskenteleville.

Katsomme koskettavan videon mummosta, joka vapisevin käsin nostaa kahvikuppia huulilleen. Takaa kuuluu miehen ääni: ”Mä meen äiti ulos.” Vanhuksen kasvot rentoutuvat ja vapina lakkaa. Teksti kertoo: ”Joka neljännellä vanhuksella on syytä pelätä lähimmäistään.”

Kurssilaiset jakavat kokemuksia: miten olisi hyvä toimia, jos epäilee lähisuhdeväkivaltaa?
He listaavat: Kertoa ensin omasta huolestaan. Puhua kahden kesken. Kertoa väkivallasta aluksi yleisellä tasolla. Antaa toiselle tilaa kertoa asiasta omassa tahdissaan. Tuoda ilmi, että väkivalta ei ole missään tapauksessa hyväksyttävää eikä normaalia.

”Voi olla vaikeaa löytää tilaisuutta puhua kahden kesken. Pahoinpitelijä antaa harvoin mahdollisuutta siihen kiinnijäämisen pelossa. Hän voi myös yhteisessä tapaamisessa esiintyä hyvinkin edukseen”, yksi hanketyöntekijöistä kommentoi.

Seuraavaksi saamme infoa itsetuhoisuudesta.Videolla keski-ikäinen mies auttaa masentunutta ystäväänsä luontevasti. Kesken itsemurhatilastojen esittelyn aurinko muistuttaa verhon raosta toivosta. Teemme harjoituksen, jossa vierustoverilta kysellään itsemurha-ajatuksista.
”Ei ole ihan helppoa kysyä näitä kysymyksiä. Vielä vaikeampaa varmasti, jos vastassa on tuttu läheinen ihminen”, kommentti puheensorinan yli kuuluu.

Yhdessä, silti yksin

Kuten elämässä, kurssipäivässäkin siirrytään vaikeista asioista vähemmän vaikeisiin. Koulutuksen painotus on arjen tavallisissa tilanteissa, joita ihmiset elämässään kohtaavat. Tänään käsitellään sosiaalisia suhteita. Lounastauon jälkeen listaamme eri-ikäisten lähimmäisiä vauvasta vaariin. Lasten ympärillä näyttää väkeä riittävän: vanhempien lisäksi on usein isovanhempia, päiväkodin henkilökuntaa, sukulaisia ja pihakavereita. Nuorilla ja työikäisilläkin voi olla paljon erilaisia yhteisöjä, joihin kuulua.

”Työkaverit, lapset, harrastuskaverit ja sukulaiset”, joku luettelee.”Entäs puoliso?”, Hansen kysyy.
”Ai niin, tosiaan puolisokin monella on. ”
Luokka remahtaa iloiseen nauruun.
Ikäryhmissä yhä vanhempiin siirryttäessä ihmissuhteet usein vähenevät.

”Eläkkeelle jäätäessä monilla on vielä suhteita sukulaisiin, vanhoihin työkavereihin ja harrastuskavereihin, mutta vanhimmilla ikäluokilla ei taida monilla olla kuin seurakunta ja kuolleet”, yksi vapaaehtoisista veistelee.

”Monet vanhemmat ihmiset sanovat myös, etteivät halua tai jaksakaan olla pitkään toisten seurassa”, toinen jatkaa.

”Tutkimuksen valossa sosiaaliset suhteet kuitenkin lisäävät tyytyväisyyttä elämään ja sitä kautta hyvinvointia. Osallisuudessa pitää olla kaikenikäisillä valinnanvapaus. Toisin sanoen, jos askartelu ei kiinnosta, se tuskin myöskään virkistää”, Hansen toteaa.

Usein olemme seurassa, mutta silti poissa. Esimerkiksi keskustellessamme voi olla, että odotamme vain omaa vuoroamme osallistua ja kertoa oma asiamme kuuntelematta, mitä toinen sanoo.

Teemme arvostavan kohtaamisen harjoituksen, jossa keskitymme läsnäoloon ja kuunteluun. Kysymme toiselta, mitkä asiat ovat ilahduttaneet viime aikoina?
”Tulee parempi mieli, kun keskittyy hyviin ja mukaviin asioihin. Energiatasot nousevat kummasti”, Hansen vinkkaa.Elämme liikaa
”päissämme””Kehon ja mielen yhteyttä voi myös harjoittaa. Tehdään harjoitus stressistä. Osoita kehossasi kohtaa, missä stressi tuntuu?”

Moni osoittaa päätään, mutta melko monella käsi viittaa myös vatsanseutuun. Stressi voi tuntua myös koko kehossa.
Mielen ja kehon yhteydestä puhuessaan Hansen lainaa tuttua Mind­fulness-ohjaajaa ja sanoo meidän nyky­ihmisten kulkevan liikaa ”päissämme”, vaikka ihminen on kokonaisuus. Toisin sanoen teemme liian suuren osan toiminnoista ajatustyönä ja käytämme muita kehon osia usein vain vähän. Mielenterveydestä huolehtimisessa on myös kyse tasapainosta, koko elämänhallinnasta, siis hyvästä arjesta.

Eväitä työhön ja elämään

Päivi Lindeman Särkisalosta työskentelee koko seudun hyvinvointia edistävässä hankkeessa. Hän tuli kurssille tutun suosituksen kautta. Lindemanilla on toiveissa jatkaa kurssin ohjaajakoulutukseen, jotta Särkisalossa voitaisiin myös tulevaisuudessa kurssittaa väkeä paikallisesti.
”Minulle on ollut todella silmiä avaavaa se, että kurssilla on puhuttu mielenterveydestä, ei sairaudesta. Oivalsin ensimmäistä kertaa, että mielenterveys on terveyttä ja sitä pitää hoitaa.”
Saija Rahunen, Oskari Orvasto ja Piia Halla työskentelevät Turussa etsivässä vanhustyössä, jossa ymmärrystä ihmismielestä tarvitaan päivittäin. Vaikka Mielenterveys elämäntaitona -kurssin asiat ovat heille melko tuttuja, he kertovat sen olleen antoisa ja herättäneen uusia ajatuksia mielenterveydestä hyvinvointina.
”Ilahduttaa, että mielenterveydestä puhutaan voimavarana ja lisätään tietoutta mielen hyvinvointia edistävistä tekijöistä”, Orvasto kommentoi.
”Ajatusten vaihto muiden kurssilaisten kanssa antaa uusia eväitä työhön ja käytännön harjoitukset ovat hyviä. Odotan, että kurssin ohjaajakoulutus tulee Turkuun”, Saija Rahunen kertoo.
”Kurssi on hyvä paikka pysähtyä ja miettiä ja päivittää omia työskentelytapojaan. Samalla saa paljon ajantasaista tietoa aiheesta. On hyvä, että mukana on myös vapaaehtoisia ja itsekin jo ikääntyneitä. Silloin keskusteluista saa enemmän irti”, Piia Halla toteaa.

TEKSTI: JUTTA KAJANDER

KUVAT: PASI LEINO

Maija Hansen kouluttaa

"Miksei ole kertauskurssia jonkin ajan päästä?"

"Voisiko kurssi jatkua vielä pidempään?"

Näitä taitoja tarvitset

Mielenterveyden ensiapu®1 -kurssi tarjoaa perustietoa mielen hyvinvoinnista ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Kurssi rohkaisee huolehtimaan omasta ja läheisten mielenterveydestä.
Mielenterveyden ensiapu 1 -koulutus on Suomen Mielenterveysseurassa kehitetty kurssi. Ensimmäiset koulutukset pidettiin ja kurssikirja ilmestyi 2007. Kurssin on käynyt vuosittain yli tuhat henkilöä.
 ”Kurssin kysyntä on ollut todella  vilkasta ja näyttää kasvavan koko ajan ”, kertoo Mielenterveyden ensiapu –kokonaisuuden projektipäällikkö Ritva Karila-Hietala.
Kurssia on sovellettu muun muassa työyhteisöille, yrittäjille sekä ikäihmisten ja nuorten kanssa työskenteleville ja varusmiehille. Kurssimateriaalina toimii Mielenterveys elämäntaitona -kirja (toim. Karila-Hietala Ritva 2013) ja ikäihmisten kanssa työskenteleville Ikääntyvä mieli – mielenhyvinvointia vanhetessa (toim. Haarni Ilka 2014).

Lue lisää

Mielenterveyden ensiapu® 1 -koulutus

Mielenterveyden ensiapu® 2 -koulutus