”Henkilöstön hyvinvointi heijastuu yrityksen tulokseen” – Mitä mielessä, Roger Talermo?

”Yritysjohdon pitää kertoa, että on hyväksyttävää voida hyvin. Heidän on kannustettava siihen ja varmistettava että jokainen tekee sen eteen itse töitä”, sanoo hallitusammattilainen ja urheiluvaikuttaja Roger Talermo.

Roger Talermo.

”Jos ajattelen mielenterveyttä yritysten kautta ja yritysjohtajana, niin päällimmäisenä mieleen tulee jaksaminen”, Roger Talermo sanoo. Hän on tehnyt pitkän uran muun muassa Amer Sports Oyj:n toimitusjohtajana.

Yritysjohtajalle jaksamisesta huolehtiminen on erityisen tärkeää, koska he ovat tehtävän luonteesta johtuen ongelmissa ja yrityksen asioissa kiinni ympäri vuorokauden kaikkina viikonpäivinä, vaikkeivät fyysisesti työpaikalla olisikaan.

”Yritysjohdon keskeinen tehtävä on ratkaista ongelmia ja motivoida ihmisiä tekemään erilaisia asioita, eikä tehtäviä voi paeta. Ne seuraavat mukana. Itsekin muistan monesti yöllä pohtineeni yritysten asioita.”

Talermo muistelee, että toisinaan unessa syntyi myös oivalluksia, joten muistilehtiön piti aina olla lähettyvillä.

Ulkopuoliset tunnistavat stressin

Pitkään jatkuessaan ainainen yrityksen asioiden pohtiminen käy raskaaksi, koska ei pääse lepoon niin kuin pitäisi. Jossain vaiheessa seurauksena on vääjäämättä väsymys. ”Olen joskus käyttänyt ilmaisua ’latentti stressi’, eli et tiedosta stressin tilaa ennen kuin se laukeaa.”

Roger Talermo muistaa ajan, jolloin hän ei ollut omasta mielestään väsynyt, mutta kaikkien muiden mielestä kyllä.

”Kesti monta vuotta päivittäisen ahertamisen jälkeen, ennen kuin kroppa tuli normaaliin tilaan. Sen kyllä sitten selvästi huomasi.”

Kun yritysjohtajat ovat kovimman paineen alla, he kuvaavat itseään kärsimättömiksi. Osin se johtuu siitä, että he haluavat asioiden tapahtuvan muita nopeammin.

"Kärsimättömyys on myös osa stressiä, ja joillakin se voi ilmentyä esimerkiksi ärtyneisyytenä, joka heikentää suoraan sekä omaa että muiden työtehoa.”

Jos yleisemmin puhutaan jaksamisesta yrityksessä, on Suomen pitkä kasvamattomuuden kausi vaikuttanut paljon.

”On ollut talousvaikeuksia eivätkä yritykset ole kehittyneet toiveiden mukaisesti. Se on johtanut saneerauksiin ja samaan aikaan suuret digitalisoitumisen kaltaiset rakenteelliset muutokset ovat aikaansaaneet tilanteen, jossa ihmiset ovat huolissaan työpaikoistaan.”

Tehostamista, digitalisaatiota, robotiikkaa…

Talermo toteaa, että ikuinen – toki usein tarpeellinen – tehostaminen aiheuttaa tilanteen, jossa samat työt tehdään pienemmällä henkilöstöllä. ”Jos siihen ei ole löytynyt apuvälineitä esimerkiksi digitalisaatiosta tai robotiikasta, aikaansaa se stressin kasvua ja heikentää jaksamista.”

”Nämä ovat yksilön mielenterveyden kannalta aika suuria kysymyksiä ja johtajien tehtävä on miettiä mitä ne tarkoittavat yrityksen tasolla, sillä henkilöstön hyvin tai pahoinvointi heijastuu suoraan yrityksen tulokseen.”

Kovin helppoa ei ole löytää ainakaan yhtä toimivaa mallia yritysjohtajien jaksamisen parantamiseksi. Yhtä lailla hankalaa on kulttuurin tuonti tai vienti. Se mikä toimii vaikka Ranskassa tai Ruotsissa, ei todennäköisesti tradition vuoksi toimi Suomessa.

”Itse sain yritysjohdon käytännön koulutuksen Ranskassa, jossa ei tehty päätöksiä vaan keskusteltiin niin kauan että oltiin jotain mieltä. Myönnän että turhauduin siihen, enkä haluaisi tuoda Suomeen ainakaan kokonaan sellaista kulttuuria. Täällä hetkittäin jurossakin päätöksentekoprosessissa on myös paljon hyvää.”

Roger Talermon mielestä jaksamisessa on keskeistä ajan organisointi - varataan asioiden tekemiselle riittävästi aikaa. ”On osattava sanoa ei, eikä pidä ottaa viittä kokousta päällekkäin. On fokusoitava paremmin, osattava delegoida sekä keskityttävä oman työn kannalta keskeisiin asioihin. Ja mikä tärkeintä: jätetään aikaa myös muulle tekemiselle – liikunnalle tai vaikka 15 minuutin nokosille, jos siltä tuntuu, koska pienetkin tauot nostavat energiatasoa.”

Ylitehokkuus on väärin ja vaarallista

Omille harrastuksille tai asioille, jotka tuottavat mielihyvää, on jätettävä aikaa jota kuitenkaan ei saa ottaa yöunesta. Onko hyötyä harrastaa varhain aamulla lenkkeilyä neljän tunnin yöunen jälkeen?

”Aina toisinaan ’megagurut’ antavat suomalaisille yritysjohtajille neuvoja ja todistavat, että kovat jätkät eivät nuku vaan ahertavat 11 tuntia päivässä ja lukevat lopun aikaa. Ylitehokkaan ajattelumallin viljely on täysin virheellistä ja myös vaarallista”, Talermo sanoo.

”Jokainen tarvitsee unta, toiset hiukan vähemmän kuin toiset, mutta niitä, jotka selviävät 4-5 tunnin yöunilla, on noin yksi sadasta.”

Siis riittävästi unta, sopivasti liikuntaa ja hyvin suunniteltua tehokasta työskentelyä, joka ei ole tunteja vaan hyviä tunteja.

On myös oikein, ja usein jopa välttämätöntä, että yritysjohto huoltaa mieltään kirjaamalla ennen muita tapahtumia kalenteriin aikaa vaikka liikuntaharrastuksille. ”Pitää toimia rohkeasti ja avoimesti, eikä huijata itseään tai muita sanomalla menevänsä kokoukseen, vaikka onkin tenniskentällä.”

Elämme siis edelleen kulttuurissa, jossa pitää jaksaa kaikki, osata kaikki ja olla ylitehokas, vaikka ”se on väärin, tehotonta ja vastoin ihmisen luontevaa olemista”.

Oletko oikeassa työtehtävässä?

Myös rekrytoinnilla ja toimenkuvilla on iso merkitys työssä jaksamiseen. Liian usein ihmisiä asetetaan tehtäviin, jotka ovat liian vaikeita tai vaativia.

”On tietenkin hyvin stressaava, jos vaikka puutteellisen koulutuksen tai perehdyttämisen jälkeen pitäisi pärjätä jossain, mitä ei osaa. Näin käy usein silloin kun työtehtäviä yhdistetään – on siis paljon töitä, jotka eivät oikein ole hanskassa.”

Irtisanominen tai työsuhteen loppuminen on usein kriisin paikka, ja on täysin arvaamatonta, miten henkilö sen käsittelee.

”On hyvin tärkeää että irtisanominen tapahtuu realistisilla ja rehellisillä motiiveilla silmästä silmään. Tosiasiat on helppo hyväksyä myös huonossa tilanteessa.”

Stressi ei sellaisenaan tule irtisanomisesta vaan seurauksista – miten tulen pärjäämään tai miten yhteiskunta katsoo minua kun olen saanut potkut. ”Varsinkin johdon osalta todelliset syyt irtisanomiseen ovat usein aivan muita, kuin julkisuuteen kerrotaan, mutta jos prosessi on oikein hoidettu, ei vaikutusten pitäisi olla liian vakavia.”

”Amerikkalaisessa yhteiskunnassa voidaan irtisanominen katsoa myös meriitiksi, koska olet ollut tilanteessa, joka on ollut haastava tai vaikea. En sano, että tätä pitäisi matkia, mutta se on toinen ääripää.”

Nuorten tie vie ulkomaille

Kaikki edellä puhuttu ei voi olla vaikuttamatta siihen, että mielenterveyteen liittyvät sairauslomat ovat lisääntyneet hurjasti. ”Osittain kyse on myös suomalaisesta ei-motivoivasta työkulttuurista ja yhteiskunnasta, jossa on hiukan negatiivinen kierre. Koetaan paineita eri suunnista, ollaan perusnegatiivisia eikä hyväksytä menestystä”, Roger Talermo sanoo.

Suomessa taidetaan olla tilanteessa, jossa ei oikein uskalleta yrittää. Samalla stressataan toimeentulosta, kun ei ole varmuutta työpaikoista. On myös esimerkkejä yrityksistä, jotka kikkailemalla teettävät nuorilla perättäisiä palkattomia koeaikoja. Ei ihme, että syntyy huoli pärjäämisestä ja ihmiset voivat huonosti.

”Tietävätköhän päättäjät kuinka paljon hyvin koulutettuja suomalaisia nuoria muuttaa tämän vuoksi ulkomaille. Jo Ruotsiin on mennyt kymmeniätuhansia tulevia johtajia”, kysyy Talermo ja jatkaa, että toki suomalaisessa yhteiskunnassa moni asia on myös hyvin.

Suomessa on 30 vuoden aikana tapahtunut iso muutos yritysten johtamiskulttuurissa. On siirrytty patruunakulttuurista asiantuntijakulttuuriin. ”Se on pelkästään positiivista ja pääosin yrityksissä tehdään päätöksiä laajemman valmistelun ja keskustelun pohjalta kuin ennen.”

Jaksamisesta huolehtiminen työyhteisössä vaatii, että koko yhteisö on toimenpiteiden takana. ”Jos esimiehet eivät aidosti tue jaksamiseen liittyviä toimenpiteitä, voivat hyvät hankkeet vain kasvattaa stressiä. Yritysjohdon pitää kertoa, että on hyväksyttävää voida hyvin. Heidän on kannustettava siihen ja varmistettava, että jokainen tekee jaksamisena eteen itse töitä.”

Elämä kaiken kaikkiaan on myötä- ja vastamäkiä, ja kokonaisuus ratkaisee, kuinka hyvin osaa hallita asioita. ”Onneksi tänä päivänä mentorointi ja työnohjaus ovat tulleet työyhteisöjen avuksi, koska tietämättömyys ja osaamattomuus ovat iso osa stressiä. Tukitoimet ovat kuitenkin hyödyttömiä, ellet itse ole vastaanottavainen”, päättää Roger Talermo.

Kuva: Wikimedia Commons

Lue lisää


MIELI ry kysyy yhteiskuntamme eri aloilla vaikuttavilta, mitä mielessä mielenterveydestä ja sen edistämisestä. Mielenterveyttä rakennetaan niin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kuin arjen kohtaamisissa.