”Kulttuurillinen aktiivisuus on tärkeä osa mielen liikuttamista” – Mitä mielessä, Assi Liikanen?

Assi Liikanen.

Assi Liikasen elämässä vuodet 1999–2003 on vahvasti alleviivattu hänen muistojenkirjaansa. Tapaaminen vanhan ystävän, Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtajan Pirkko Lahden kanssa 1990-luvun lopulla johti Terveyttä kulttuurista -hankkeen ja -verkoston syntyyn. Lopulta siitä kokemusmaailmasta jalostui Liikasen väitöskirja Taide kohtaa elämän.

Oikeastaan jo psykologian ja sosiaalitieteiden opiskelu 1970-luvulla vei Liikasen mielenterveystyön pariin, koska ”sosiaali- ja mielenterveystyöllä on paljon yhtymäkohtia”.

Hänen työuransa alkoi Mikkelin kaupungin sosiaalityöntekijänä. Sen jälkeen hän työskenteli pitkään Mikkelin keskussairaalassa henkilöstöpäällikkönä ja edelleen lääninhallituksessa sosiaalitarkastajana, ennen kuin puoliso Erkki Liikasen työ vei perheen Brysseliin 1990.

”Itse palasin Suomeen nuorimman tyttären kanssa jo kuuden vuoden kuluttua, kun hän aloitti lukio-opinnot Suomessa.”

Vuoden 1999 alussa Assi Liikanen aloitti osapäiväisenä työntekijänä Suomen Mielenterveysseurassa ja ryhtyi viemään Terveyttä kulttuurista -projektia eteenpäin, ja nyt ollaan tavallaan tämän tarinan alussa.

”Silloin ei rahoituksesta oikeastaan ollut mitään tietoa. Se oli murusina maailmalla, mutta kiinnostus asia kohtaan ja innostus oli kova.”

Kulttuuri kaikissa muodoissaan on aina ollut iso osa hänen elämäänsä, ja uudessa toimessa tarjoutui mahdollisuus yhdistää kulttuuri- ja taideosaamista sekä mielenterveyttä.

”Kun lopulta saimme Raha-automaattiyhdistykseltä rahoituksen, jalostui siitä neljän vuoden projekti, jossa katsottiin miten taide ja kulttuuritoiminta – sosiaalinen yhdessäolo taiteen parissa – vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen.”

”Hyvää kulttuurin sanomaa hoitolaitoksiin”

Projekti kiinnosti alusta alkaen laajasti kulttuuri-ihmisiä, ja Terveyttä kulttuurista -verkosto kasvoi kasvamistaan.

”Työ nähtiin hyvin merkityksellisenä erityisesti sosiaali- ja terveysalan laitoksissa, eikä minulla projektipäällikkönä ollut kovin vaikea saada ihmisiä mukaan. Missiomme oli viedä tätä hyvää sanomaa hoitolaitoksiin.”

Koko Terveyttä kulttuurista -hankkeen tarkoituksena oli kertoa, kuinka tärkeää kulttuurillinen aktiivisuus onkaan osana mielenterveyttä, mielen liikuttamista ja muistin kehittämistä.

”Innostuin asiasta niin kovasti että lopulta väittelin aiheesta 2003.”

Liikanen sanoo, että puoliaikaisen työn ja tutkimuksen yhdistäminen oli hyvä ratkaisu – molemmat tukivat toisiaan. ”Se oli itseni kannalta hieno projekti, koska en uskonut jatkavani tutkimustyötä enää maisterin tutkinnon jälkeen, mutta aihe oli lopulta niin mielenkiintoinen.”

Väitöskirjan pohjana olivat kokemukset neljästä hoitolaitoksesta. Ne olivat terveyskeskuksen vuodeosasto, vanhusten palvelutalo, kehitysvammaisten asumisyksikkö sekä mielenterveyden puolelta Moision sairaalan kotiuttamisosasto – kaikki Liikaselle tutulta Mikkelin seudulta.

”Tein niissä kyselytutkimusta sekä observointia, ja seuranta kesti pari vuotta.”

Akvarelleja parina päivänä viikossa

Assi Liikanen on harrastanut taidetta aina, mutta erityisen lähellä hänen sydäntään on kuvataide – kiitos hienon lukioaikaisen opettajan.

”Nykyisin maalaan akvarelleja, koska astman vuoksi en voi tehdä öljyväritöitä. Käytän maalaamiseen viikoittain jopa pari päivää.”

Hienointa harrastuksessa ovat kuitenkin sen kautta saadut lukuisat ystävät, mikä jo sellaisenaan tukee väitöskirjan havaintoja.

”Joka viikoksi on tekemistä, joka samalla tuottaa taiteellista iloa hyvässä seurassa. Se on mitä mainiointa sosiaalisen pääoman keräämistä, monille paras keino välttää syrjäytymistä ja torjua yksinäisyyden tunnetta.”

Tärkeää ryhmissä – vaikkapa kuorossa – tapahtuvassa harrastustoiminnassa on, että niissä yleensä voi olla oma itsensä, eikä sosiaalisella statuksella ole merkitystä. ”Intohimo tekemiseen on hyvin tasa-arvoista.”

”Taide on edullista ennaltaehkäisevää toimintaa”

”Kulttuuriin panostaminen on yhteiskunnalle kannattavaa toimintaa myös tästä näkökulmasta. Sen avulla voidaan ennaltaehkäistä syrjäytymistä, tuottaa mieleen iloa ja tarvittaessa nopeuttaa tervehtymisprosesseja. Myös taideterapia on hienoa yksilöön kohdistuvaa työtä.”

Assi Liikanen on tutkimuksensa ja kokemustensa kautta vakuuttunut että taidekokemus, varsinkin jos siihen pystyy itse osallistumaan, tuo paljon iloa ja turvaa elämään.

”Näyttelijä Jussi Lehtosen kiertävä näyttämö on yksi hyvä esimerkki osallistavasta kulttuuritoiminnasta. Hän kohtaa hienosti hoitolaitosyleisön ja tekee todella innostavaa työtä. Toki voisin kertoa monia muitakin hyviä esimerkkejä.”

Liikasen väitöskirjan valmistumisen jälkeen Terveyttä kulttuurista -hanke ja sen rahoitus loppuivat mutta toiminta toki jatkuu. Itu jatkoi kasvamistaan ja on tähän mennessä jalostunut ainakin taimeksi. Muiden muassa Merja Isotalo ja Mervi Leivo ovat työtä jatkaneet.

”Toimintaa on jatkettu OKM:n ja STM:n yhdessä osin rahoittamalla valtakunnallisena terveyttä edistävänä Taiku-hankkeena.”

”Itse siirryin Helsingin kaupungin palvelukseen gerontologisen sosiaalityön hankkeeseen projektipäälliköksi. Kulttuuri oli siinä vahvasti mukana, ja sen päätyttyä tein vielä tutkimuksen Kulttuurirahastolle vanhustenhuollon henkilöstön suhtautumisesta taidetoimintaan.”

Liikanen arvioi, että ainakin 1999 käynnistyneellä toiminnalla lisättiin vahvasti tietoisuutta kaikesta siitä, mitä taiteen avulla voidaan hoitolaitoksissa tehdä.

”Myös yhä useammat taitelijat ovat ottaneet toiminnan omakseen ja markkinoivat itseään näihin yksiköihin. Monille se on ollut hyvä mahdollisuus työllistyä, vaikka kynnys on saattanut olla aluksi korkea. Jotkut toki kokevat, ettei taidetta saisi valjastaa sosiaaliseen yhdessäoloon. Sekin ajatus suotakoon.”

Hän nostaa vielä esiin kehitysvammaisten taiteen, joka kovasti yleistynyt.

”Siinä toimitaan upeasti sellaisten ihmisten kanssa, joiden on vaikea sanallisesti ilmaista itseään, ja heistä on kuoriutunut aivan upeita taiteilijoita.”

Humanismille todellinen tilaus

Assi Liikanen sanoo, että olisi kiehtovaa vielä syventää jo tehtyjä tutkimuksia kulttuurin ja taiteen vaikutuksista hyvinvointiin.

”En ole varma, mutta luulen että tämän kaltainen tutkimustoiminta on ollut viime vuosina kovin vähäistä. Olen siinä suhteessa tiedotusvälineiden varassa.”

”Arvomme ovat nykyään niin kovia monella lailla. Sitä kyllä suren. Humanismi pitäisi saada paljon vahvemmin mukaan ihmisten elämään, ja kulttuurin avulla voidaan sekä lievittää ihmisten tuskaa että tuoda iloa meidän kaikkien mieleen.”

Liikanen on vuosien ajan liikkunut eri puolilla maailmaa, kokenut globalisaation konkreettisesti ja monikulttuurisuuden myös oman perheen kautta. Se on avannut silmät.

”Kulttuuria on monenlaista ja monikulttuurisuuden pitää kuulua sivistyneiden organisaatioiden strategiaan. Meidän tulee olla kulttuurin osalta laajakatseisempia ja ottaa mukaan myös ne, jotka tulevat Suomen ulkopuolelta. Se rikastuttaa yhteiskuntaamme ja on luonnollinen osa erityisesti nuorten nykyelämää”.

Lue lisää


MIELI ry kysyy yhteiskuntamme eri aloilla vaikuttavilta, mitä mielessä mielenterveydestä ja sen edistämisestä. Mielenterveyttä rakennetaan niin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kuin arjen kohtaamisissa.

Yhteystiedot

Nyt mielessä?