”Lasten ja perheiden palvelukokonaisuudessa mielenterveysasiat ovat keskiössä” − Mitä mielessä, Suvi Helanen?

Suvi Helanen

Hankekoordinaattori ja kuntakouluttaja Suvi Helanen on uuden edessä: Huhtikuun alussa hän siirtyy projektipäälliköksi maakuntaliiton palvelukseen työskenneltyään viimeiset 12 vuotta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä kehittämis- ja suunnittelutehtävissä. Tehtävää onkin tulevaan työhön ja sote- ja maakuntauudistukseen liittyen riittänyt − erityisesti viimeisten kuukausien aikana.

Sosiaali- ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteisen Lasten ja perheiden palveluiden muutosohjelma -kärkihankkeen parissa on saanut ahertaa, ”mutta on kieltämättä ollut mielenkiintoista ja antoisaa saada olla tekemässä historian suurinta muutosta”.

Helanen uskoo vahvasti, että mielenterveystyö ei jää edessä olevassa suuressa murroksessa paitsioon. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla uudistuksen valmisteluissa on oma mielenterveys- ja päihdepalveluihin keskittyvä työryhmä.

”Lasten ja perheiden palveluiden kokonaisuudessa mielenterveysasiat ovat niin ikään vahvasti keskiössä, olipa sitten kysymys lasten, nuorten tai vanhempien mielenterveydestä, psykiatriasta tai lastensuojeluun liittyvistä asioista. Lähdemme siitä, että kyseessä on perheiden kokonaisvaltainen hyvinvointi, niin että osataan katsoa vaikutuksia lapsiin, jos joku perheessä sairastuu.”

Viimeisten vuosien aikana mielenterveyspalveluiden merkitys ja tarve on selvinnyt aiempaa tarkemmin. Nyt ymmärretään paremmin, miten asioita voidaan tehdä uudella tavalla ja miten ongelmiin pystytään puuttumaan varhaisemmassa vaiheessa − olipa sitten kysymys lasten tai vanhempien psyykkisestä voinnista.

”Se kirottu jatkuva kiire”

”Nykymaailman hektinen elämäntapa ei voi olla vaikuttamatta myös mieleen. Aikaa on kovin vähän yhteiselle tekemiselle ja olemiselle. Kaiken aikaa pitää olla tavoitettavissa; vastaamassa sähköposteihin ja olemalla aktiivinen sosiaalisessa mediassa.”

Suvi Helanen kertoo että myös ylisukupolvisuus näkyy hänen työssään sosioekonomisina terveyseroina ja sitä kautta mielenterveyden haasteina.

”Olemme nähneet tilanteita, joissa ollaan jo kolmannessa polvessa työttömiä. On lapsia ja nuoria, jotka eivät ole koskaan nähneet vanhempiensa tai isovanhempiensa lähtevän töihin. He eivät ole kokeneet perheen normaalia arkirutiinia tai elämää. Sitä kautta hakeutuminen koulutukseen tai työnhakuun voi karata kauas, eikä se ole arjen malli.”

Kouluterveyskyselyt kertovat myös osaltaan, miten masennus ja vaikeammatkin psyykkiset haasteet ovat lisääntyneet. ”Psyyken oireilua, jopa itsetuhoisuutta ilmenee kaikissa ryhmissä, myös niillä nuorilla joiden oppimistulokset ovat hyviä ja yhtä lailla hyväosaisissa perheissä.”

Lapsirikas maakunta

Pohjois-Pohjanmaa on maakuntana hyvin kaksijakoinen. Noin puolet asukkaista (hiukan yli 200 000) asuu Oulussa. Kaupunkiseudun lasten ja nuorten ongelmat eroavat muun alueen haasteista.

”Pohjois-Pohjanmaan erityispiirre on lapsirikkaus. Noin neljännes asukkaista on alle 18-vuotiaita, ja monilapsisia perheitä on paljon.”

Lapsirikkaassa maakunnassa lasten ja perheiden palvelut ja tuki halutaan ohjata erityisesti lasten kasvu- ja kehitysympäristöön, jotta korjaavia palveluita tarvittaisiin mahdollisimman vähän.

”Haluamme tarjota tukea koteihin, jotta vanhemmat jaksaisivat paremmin, koska se heijastuu koko perheyhteisön hyvinvointiin”, Helanen sanoo ja jatkaa, että maakunnassa on käynnissä juuri lapsirikkaisiin perheisiin kohdistuva oma kehityshanke.

”Hankkeessa on kyse jopa aivan pienestä arjen avusta äidille tai yleensä vanhemmalle, mahdollisuudesta saada levätä muutama tunti, kun joku toinen taho hoitaa vaikka pyykin pesun tai muun perheen askareen.”

Lapset puheeksi -toimintakokonaisuus

Pitkään myös kunnallispolitiikassa vaikuttanut Suvi Helanen kertoo, että Pohjois-Pohjanmaalla tehdään jo neljättä vuotta työtä Lapset puheeksi -toimintakokonaisuuden eteen. ”Tänä vuonna kaikki 30 maakunnan kuntaa ovat siinä mukana. Muutamissa kunnissa tulokset ovat olleet uskomattoman hyviä.”

Mallissa käydään jo varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen aikana kaikkien perheiden kanssa tietyssä ikävaiheessa tai elämän muutostilanteessa keskusteluja. Mallin taustalla on vuosien tutkimustyö, pilotointi ja koulutus, ja mallin kehittäjä on professori Tytti Solantaus.

”Työtä tekevät eri ammattiryhmät kuten perhetyöntekijät, lastentarhanopettajat ja opettajat, kotipalvelun ihmiset - monet tahot, ja toimintamallin avulla on mahdollista huomata hyvinkin pienet varhaiset signaalit. Tieto kulkee yhtä aikaa sekä vanhempien että muiden lasten kanssa työskentelevien aikuisten suuntaan.”

Toimintamalliin kuuluu myös neuvonpito-malli, jossa lapsen ja perheen haastavaan tilanteeseen tarvittavat tahot, lähiverkosto ja asiantuntijat kokoontuvat yhdessä perheen kanssa sopimaan konkreettisista toimenpiteistä perheen tilanteen tukemiseksi tai korjaamiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lapset puheeksi -toimintakokonaisuus on mukana kansallisessa lasten ja perheiden palveluiden muutosohjelmassa, ja sitä on mahdollisuus levittää koko maahan.

Suvi Helanen kertoo esimerkin kovin tutunkuuloisesta tilanteesta, jossa isän tiivisrytminen matkatyö uuvutti useamman lapsen kanssa kotona olevan äidin. Muutaman yön valvominen sairaan lapsen kanssa väsytti äidin niin pahoin, että hän arveli olevansa kykenemätön selviämään arjesta, kun ei tahdo enää pysyä edes hereillä.

”Asia nousi esiin vanhemman lapsen kanssa koulussa käydyssä keskustelussa, jonka aikana äiti sai nostettua murheensa esille. Jo saman päivän aikana saatiin kotiin apua ja äiti pääsi nukkumaan.”

Asioihin pitää puuttua ennen kuin ne muodostuvat mielenterveysongelmiksi, ja monessa tapauksessa avun antamiseen ei tarvita edes vaativaa koulutusta. Lähiverkostot ja naapuriapu saattavat jo ehkäistä isoja ongelmia. ”He myös usein tuntevat perheen tilan paremmin kuin ulkopuoliset.”

Apua arjen haasteisiin

Lasten ja nuorten mielenterveyden kannalta perheen ja kasvattajien edellä kuvatun kaltainen ”työnohjaus”, arjen tuki on erinomaisen tuloksekasta. ”Tässä ajassa tarvitaan vanhemmuuden tukea ja ohjausta, olipa sitten kysymyksessä erotilanne, sairastuminen tai ihan tavallinen arki, joka saattaa tuntua haastavalta.”

Helanen muistaa varsin tyypillisen tilanteen, jossa perheen isä oli työttömyyden myötä alkoholisoitumassa.

”Tilanteen tuottama paine oli aiheuttanut äidin mieleen säröjä ja perheen kolmesta lapsesta oli tehty lastensuojeluilmoitus. Koska huostaanotto olisi vain syventänyt äidin murhetta, päädyttiin palkkaamaan perheen avuksi perhetyöntekijä muutamaksi kuukaudeksi. Näin saatiin perheen arki sujumaan normaaliin tapaan. Isä saatiin ensin katkaisuhoitoon, sitten työkokeiluun ja lopulta uudelleen työelämään.”

Sopivasti Pohjois-Pohjanmaalla alkamassa oleva lasten ja perheiden palveluiden muutosohjelmahanke onkin nimeltään Toimiva arki lapsille ja perheille. ”Se jo useimmiten riittää.”

Kunta ja maakunta - kuka ja mitä?

Vaan miten jatkossa; ovatko tulevat uudistukset niin ketteriä, että mielen murheet tunnistetaan riittävän varhain, antaako tuleva kunta- ja maakuntamalli siihen mahdollisuuden?

Suvi Helanen sanoo, että Pohjois-Pohjanmaalla muutosta tehdään yhdessä sote-uudistuksen kanssa. ”Olemme saaneet olla valmistelemassa yhdyspintoja tulevaisuuden kunnan tehtävien ja maakuntaan siirtyvien tehtävien välille. Eli muun muassa varhaiskasvatus, koulu, liikunta-, nuoriso- ja kulttuurityö, vapaa-ajantoiminnot sekä ympäristö- ja yhdyskuntapuolen suunnittelu on huomioitu sote-palveluiden rinnalla hyvinvointia ja terveyttä edistävinä palveluina. Ja näin juuri siksi, että voitaisiin tehdä työtä toimivan arjen puolesta myös uudistuksen astuttua voimaan.”

Toki myös uhkakuvia on nähtävissä: pystyvätkö kaikki käyttämään valinnanvapauttaan ilman tukea, ja ovatko mahdollisuudet kaikkialla Suomessa samanlaiset ja tasapuoliset?

”Pohjois-Pohjanmaalla on kymmenen vuoden ajan toteutettu hyvinvointiohjelmaa, jonka arviointityö on meneillään. Siihen valittiin muun muassa tiettyjä terveyttä ja hyvinvointia edistäviä hyviä käytänteitä, joita nämä vuodet on nyt yhdessä kuntien kanssa viety eteenpäin. Näin on avattu polkua tulevalle maakuntayhteistyölle”, Helanen kertoo, mutta on samalla huolissaan ”koska osa kunnista on varmasti hukassa sen kanssa, mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työ voi olla kuntiin jäävillä palvelusektoreilla”.

Lue lisää


MIELI ry kysyy yhteiskuntamme eri aloilla vaikuttavilta, mitä mielessä mielenterveydestä ja sen edistämisestä. Mielenterveyttä rakennetaan niin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kuin arjen kohtaamisissa.