”Tärkeintä on, ettei apua tarvitseva jää yksin” – Mitä mielessä, Susanna Winter?

”Henkilö, jonka kanssa juttelin, oli ymmärtävä ja ammattitaitoinen kuuntelija. Hän sanoitti ajatuksiani, joita en itse osannut oikein edes muotoilla. Myös kiireettömyys oli ihanaa – sain rauhassa puhua asiasta, joka oli mielen päällä”, lukee palautteessa, joka on tullut kriisipuhelintoiminnan päällikön Susanna Winterin pöydälle. Kriisipuhelimeen on vastattu jo yli miljoona kertaa!

”Oikeastaan tärkeintä, mitä Kriisipuhelimesta tulee tietää, on että se on olemassa”, Winter sanoo. ”Puhelinnumero 010 195 202 on tarkoitettu kaikille kriisissä oleville. Yksin ei kannata jäädä murheiden kanssa.”

Hänen haaveenaan on, että tulevaisuudessa Kriisipuhelin voisi olla 24 tuntia vuorokaudessa apua tarvitsevien käytössä. Nykyisellään soittoja tulee noin 180 000 vuodessa ja niistä kyetään vastaamaan hiukan alle kolmannekseen. Lisäresurssille olisi käyttöä, ennen muuta päivystäjille, mutta samaan aikaan tulisi varmistaa, että palvelu tavoittaisi juuri heidät, joille se on tarkoitettu.

Winter korostaa, että Kriisipuhelin on alun perin perustettu ehkäisemään itsemurhia ja se on koko toiminnan ydin.

”Toki meille voivat soittaa kaikenlaisissa kriiseissä olevat ihmiset. Eniten meille soittavatkin ihmissuhdeongelmien kanssa tuskailevat ihmiset, joille nimenomaan keskusteluapu on tärkeää.”

Kriisipuhelin tekee yhteistyötä hätäkeskuslaitoksen kanssa. Hätänumerosta ohjataan keskustelua tarvitsevia soittamaan Kriisipuhelimeen ja Kriisipuhelimesta vastaavasti 112:een.

”Akuutissa kriisitilanteessa on tietenkin syytä ottaa yhteys hätänumeroon 112, mitä kautta saa viranomaisapua. Me tarjoamme keskusteluapua, emmekä voi lähteä fyysisesti paikan päälle. Hätäkeskuspäivystäjillä ei ole mahdollisuutta tarjota keskusteluapua, joka taas on meidän perustoimintaamme.”

Kriisissä olevien auttaminen puhelimitse alkoi, kun ensimmäinen kriisikeskus avattiin Helsinkiin aprillipäivänä 1970. Kriisipuhelin on toiminut valtakunnallisena numerona 20 vuotta. ”Kriisipuhelintoiminta rakentuu siten, että siellä päivystävät ammattilaiset eli kriisityöntekijät sekä koulutetut vapaaehtoiset, joita ammattilaiset tukevat. Päivystäjiä on 26 paikkakunnalla eri puolilla Suomea.”

Anonyymisti apua

”Sekä soittaja että päivystäjät ovat keskustelussa anonyymejä. Soittaja ei myöskään tiedä, mihin päin Suomea hänen puhelunsa ohjautuu. Sekin lisää osaltaan anonymiteettia.”

Kun Kriisipuhelimeen soitetaan, vastaaja pyrkii ensimmäisenä selvittämään, millainen huoli tai hätä soittajaa painaa ja minkälaista keskusteluapua hän tarvitsee. ”Päivystäjä on ensisijaisesti kuuntelija. Aktiivisesti kuuntelemalla päivystäjä auttaa soittajaa jäsentämään tilannettaan. Hän auttaa soittajaa löytämään ratkaisuja ja näkemään toisen näkökulman tilanteeseen. Toivon rakentaminen ja olon paraneminen ovat keskustelussa tärkeitä.”

Palvelusta saatu palaute on pääosin hyvin positiivista, kuten tuore viesti todistaa: ”Henkilö, jonka kanssa juttelin, oli ymmärtävä ja ammattitaitoinen kuuntelija. Hän sanoitti ajatuksiani, joita en itse osannut oikein edes muotoilla. Myös kiireettömyys oli ihanaa – sain rauhassa puhua asiasta, joka oli mielen päällä.”

”Ihmisille on tärkeä kokemus tulla kuulluksi. He voivat puhua myös kaikkein kipeimmistä asioista – myös niistä, joista eivät ole koskaan kenellekään ennen kertoneet”, Winter sanoo ja toivoo, että väylä, jonne huolensa voi kertoa, on osaltaan ehkäisemässä itsemurhia.

Jo miljoona puhelua!

Aivan pienistä kontaktimääristä ei ole kysymys, sillä vuoden 2016 syksyllä Kriisipuhelimessa vastattiin miljoonanteen puheluun.

Haave on, että jonain päivänä kriisipuhelimeen voisi soittaa vuoden ympäri 24 tuntia vuorokaudessa. Vielä niin ei ole. Vaikka Kriisipuhelimeen vastaa sekä ammattilaisia että vapaaehtoisia, vain vapaaehtoisten määrän kasvattaminen ei riitä – tarvitaan myös lisää kriisityön ammattilaisia.

”Päivystäjien mielenkiintoinen mutta myös haasteellinen vapaaehtoistyö on ammattilaisten tukemaa. Esimerkiksi Helsingin SOS-kriisikeskuksessa kriisityöntekijä on paikalla aina vapaaehtoisen päivystäessä ja häneltä saa tarvittaessa apua. Päivystyksen päätteeksi käydään purkukeskustelu. Vapaaehtoiset eivät saa taloudellista korvausta työstään, mutta he saavat jatkuvasti lisää oppia. Purkukeskustelujen lisäksi heillä on kuukausittain työnohjaus ja jatkokoulutusilta.”

”Vapaaehtoisia tarvittaisiin lisää erityisesti pienemmillä paikkakunnilla. Helsingissä tilanne on helpompi. Juuri alkavaan koulutukseen oli enemmän hakijoita kuin koulutukseen mahtui.”

Kuusi vuotta Mielenterveysseurassa työskennellyt Susanna Winter kehuu työtään monipuoliseksi ja innostavaksi näköalapaikaksi, jossa todella näkee mitä Suomessa tapahtuu ja miten maassamme voidaan. ”Ja vapaaehtoisten kanssa on upeaa tehdä työtä. He ovat mahtavia ihmisiä!”

Ennen Mielenterveysseuraan tuloaan Susanna Winter on ehtinyt tehdä työtä monessa järjestössä. Hän on työskennellyt muun muassa lastensuojelun, päihteiden käytön ehkäisyn, syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja perheväkivallan parissa. Valtavirran ulkopuolelle jääneet ja jätetyt olivat kiinnostuksen kohteena jo Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan sosiaalipsykologian opinnoissa.

Kovat arvot kuuluvat

Yhteiskunnan kovat arvot ja talouden alamäki on tuntunut Kriisipuhelimessa, jossa noin kuusi kertaa vuorokaudessa kohdataan jollain tasolla itsetuhoinen asiakas.

”Määrä on miltei kolminkertaistunut vuosikymmenen alusta. Soittajien elämäntilanteet ovat muuttuneet haastavammaksi.”

Juuri avautunut nuorille suunnattu Sekasin-chat ja Kriisipuhelin muodostavat kattavan palvelun. Kun chat sulkeutuu puoliltaöin, Kriisipuhelin on auki vielä aamuseitsemään saakka. Kun Kriisipuhelin sulkeutuu, Sekasin-chat aukeaa jälleen.

”Vaikka Kriisipuhelimeen soittaa yleensä aikuisia, minkään ikäisiä kriisissä olevia ei jätetä auttamatta. Tärkeintä on, ettei apua tarvitseva jää yksin eikä koe olevansa yksin huolensa kanssa.”

Kriisipuhelin on auki vuoden jokainen päivä ja yö. Arkisin aukioloaika on kello 09.00–07.00, viikonloppuisin ja juhlapyhinä kello 15.00–07.00.

”Yön pimeä maailma saattaa lisätä ahdistuksen tunnetta, eikä silloin oikein voi soittaa lähipiirille. Siksi yöpäivystys on hyvin tärkeää”, Winter kertoo.

Kriisipuhelimen ruuhkaisin aika on keskikesä. Silloin Suomi menee kiinni ja lähtee lomalle. ”Moni auttava taho joutuu sulkemaan ovensa kesän ajaksi ja asiakkaille tulee pitkä tauko tapaamisen välille. Meille kesällä soittavat kertovat kokevansa olevansa heitteillä.”

Tiukat eettiset periaatteet

Verkossa vaeltelu nostaa esiin suuren määrän erilaisia palvelevia ja apua tarjoavia puhelinpalveluita, joista toiset perustuvat korkeaan minuuttihinnoitteluun. Kriisipuhelimeen soittaminen maksaa ainoastaan soittajan oman operaattorin veloittaman maksun, Suomen Mielenterveysseura ei velota keskustelusta. Susanna Winter kehottaa apua hakevia tarkistamaan aina, mitä palvelut todellisuudessa maksavat ja mikä toimija niiden taustalla on.

Puhelin- ja verkkoauttamisen eettinen neuvottelukunta (www.puheet.net) on luonut kymmenisen vuotta sitten eettiset periaatteet, joita muun muassa Suomen Mielenterveysseura on ollut luomassa. Yksi keskeisistä periaatteista on, että palvelua organisoivat tahot eivät tavoittele voittoa. Kaikki neuvottelukunnan jäsenet ovat allekirjoittaneet periaatteet. ”Muista keskeisiä periaatteita ovat nimettömyys, luottamuksellisuus ja se, että yhteyttä ottanut on keskustelussa keskiössä.”

Yksi Kriisipuhelimen vahvuuksista ovat hyvin koulutetut ja sitoutuneet vapaaehtoiset. Heitä toivotaan lisää. ”Kannustan kaikkia, joiden oma elämä on kunnossa ja joilla on hyvät aikaa, vahvuutta ja rohkeutta olla toisten tukena, hakemaan mukaan. Auttamisen ammattilainen ei tarvitse olla, vaan normaalit ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot riittävät pohjaksi.”

Winter summaa lopuksi, että sanaa kriisi ei tule pelätä. ”Kriisit kuuluvat elämään, niitä on kaikilla eikä niiden edessä pidä taipua. Yksin ei pidä jäädä kamppailemaan, apua on saatavissa.”

Ja yksi väylä apuun on Kriisipuhelin 010 195 202.

Lisätietoja: www.mielenterveysseura.fi/kriisipuhelin

Lue lisää


MIELI ry kysyy yhteiskuntamme eri aloilla vaikuttavilta, mitä mielessä mielenterveydestä ja sen edistämisestä. Mielenterveyttä rakennetaan niin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kuin arjen kohtaamisissa.

Yhteystiedot

Nyt mielessä?