Mitä mielessä, opettaja Jari Haapala?

”Ahdistuneille lapsille on tärkeää saada kohdata koulussa kavereitaan, joita he nykyisin usein eivät muualla enää tapaa. Kotiolot voivat olla sellaiset, että lasten harrastuksille ei ole sijaa, eikä ulkona leikitä kuin ennen. Monille lapsille ainoa kontakti ulkomaailmaan ja kavereihin syntyy koulussa”, sanoo jo yli 30 vuotta opettajana työskennellyt Jari Haapala.

Jari Haapala.Jari Haapalan ääni on monille urheilua radiosta seuraaville tuttu: Hän selostaa jalkapalloa ja jääkiekkoa Yle Puheen palloilukierroksilla yhtä lailla Kouvolasta kuin Lahdestakin. Musiikin parissa toimivat tuntevat hänet muusikkona ja säveltäjänä, mutta ennen kaikkea Jari Haapala on opettaja, ollut jo kunnioitettavat 31 vuotta. Se on aika hyvin ainakin mieleltään hyvin nuorelta mieheltä!

Haapalan nykyinen työpaikka on Kuusankoskella Kouvolassa, Pilkanmaan koulussa, jossa on oppilaita aina kuudenteen luokkaan saakka. Välillä rehtorinakin työskennellyt Haapala viihtyy oikein hyvin luokanopettajana, vaikka paljon on muuttunut kolmessa vuosikymmenessä – yhteiskunnan ja alueen ongelmat näkyvät myös lapsissa.

”Suurin muutos on, että koulunsa aloittavat lapset ovat paljon vilkkaampia kuin pari vuosikymmentä sitten ja heidän on aiempaa vaikeampaa sopeutua koulutyöhön. Voi hyvin sanoa, että vallattomien lasten joukko kasvaa vuosi vuodelta – siis se erityistä tukea tarvitsevien joukko, joilla on enenevässä määrin keskittymis- ja käyttäytymishäiriöitä. Minusta ainakin tuntuu, että urani alussa lapset olivat rauhallisempia ja uskoivat paremmin auktoriteetteja.”

Jari Haapalan nykyinen työpaikka on pieni maalaiskoulu, jossa luokkien koot vaihtelevat 11 ja 19 oppilaan välillä, mutta tuntuvat joskus nekin nykymenossa liian suurilta.

Elinkeinorakenteen muutos on iskenyt aika lailla Kymenlaaksoon, eikä vähiten nykyisen Kouvolan alueelle. Paperiteollisuus ja kaikki sen oheistoiminnot olivat ja elättivät hyvin, vaan eivät enää samalla tavalla ja se näkyy myös lapsissa.

”Vaikea työllisyystilanne ja pitkäaikaistyöttömyys näkyvät lasten kasvavina poissaoloina, ja kun tieto kulkee nykyisin Wilma-järjestelmän kautta, on kovin helppo ilmoittaa kahdella sanalla, että lapsi on edelleen poissa sairauden vuoksi. Ei tarvitse ottaa yhteyttä puhelimitse tai kohdata opettajaa kasvokkain.”

Psyykkareita, psykologeja, kouluavustajia…

Jari Haapala sanoo, että työttömyyden aiheuttamat perheiden taloudelliset ongelmat heijastuvat lasten kasvavana masentuneisuutena. Samaan aikaan yhteiskunnan panostus on kuitenkin kasvanut merkittävästi.

”Nykyisin kouluissa on koulupsyykkareita, joilla on usein sosionomin tai lähihoitajan koulutus, sekä koulupsykologeja, jotka ovat paikalla lähes päivittäin. Niin ei todellakaan ollut, kun aloitin koulu-urani. Lisäksi opetushenkilöstön tukena työskentelee vuosi vuodelta kasvava joukko koulunkäynnin ohjaajia, ja oikeastaan luokissa on aina läsnä useampi kuin yksi aikuinen. Meidänkin pienessä koulussamme taitaa olla kahdeksan koulunkäynnin ohjaajaa.”

Aikamoinen kierre: yhteiskunta satsaa enemmän ja enemmän, mutta mielen murheet vain kasautuvat ja samalla opettajien työ muuttuu haasteellisemmaksi.

Koulussa siis näkyvät yhteiskuntapolitiikan seuraukset, mutta koulusta ongelmat tuskin kumpuavat, vai?

”Päinvastoin – ahdistuneille lapsille on tosi tärkeää saada kohdata koulussa kavereitaan, joita he nykyisin usein eivät muualla enää tapaa. Kotiolot voivat olla sellaiset että lasten harrastuksille ei ole sijaa, eikä ulkona leikitä kuin ennen. Monille lapsille ainoa kontakti ulkomaailmaan ja kavereihin syntyy koulussa. Koti tarjoaa kovin monelle vain rankan arjen.”

”Ensin häviää hymy”

Kun lapsen mielen tasapaino järkkyy, se näkyy opettajan silmin niin, että hymy häviää kasvoilta, iloisuus ja sosiaalisuus katoavat ja lapsista tulee vetäytyviä. Samalla kyky tarttua koulutehtäviin vaikeutuu. Kuunteleminen ja viittaaminen eivät ole entisellä tasolla ja sitä myötä koulumenestys tietenkin heikkenee.

Ongelmien keskellä kaverit eivät yleensä jää passiivisiksi. Jari Haapala sanookin, että ”aika usein kaverit tulevat kysymään, että mikähän tollakin on? He tulevat kertomaan, että kaverilla ei kaikki ole hyvin, kun näkevät tilanteen, jossa joku ei enää ole peleissä ja leikeissä mukana vaan vetäytyy.”

Kaverien välittämä tieto on tärkeää, koska opettajat ovat ulkona välitunneilla usein vain kun heillä on valvontavuoro. ”Muksut taas ovat siellä keskenään monta kertaa päivässä.”

Koulukaverit ovat siis oivallinen tietolähde jos halutaan löytää keino ongelmiin puuttumiseen niin varhain kuin mahdollista. Lapset myös havainnoivat pienetkin muutokset herkemmin kuin mihin aikuiset usein kykenevät.

Usein mielen järkkymisen taustalla ovat päihteiden tai huumeiden käyttö mutta jos jotain hyvää, niin pienen maalaiskoulun ala-asteelle ne eivät vielä ole löytäneet tietään. Varsinkin alkoholin liikakäyttö perheessä on usein syy myös lasten ongelmiin, ja se myös näkyy heti ja selvästi.

”Pukeutuminen ja siisteys heikkenevät, läksyt jäävät tekemättä ja sovitut tapaamiset vanhempien kanssa peruuntuvat, kun he vain eivät tule paikalle.”

”Lapset aistivat herkästi huonon olon”

Jos ala-kouluikäiset lapset ovat herkkiä tunnistamaan toisen lapset ongelmat, ovat he myös mestareita tuottamaan niitä kiusaamalla, jopa julmemmin kuin aikuiset.

”Ehkä noin kymmenen vuotta sitten alkanut KiVa Koulu -ohjelma on tosi tehokas, ja sen avulla koulukiusaamista on saatu kuriin. Toki silloin puhutaan jatkuvasta kiusaamisesta, ei pienistä kiistoista, joita sattuu päivittäin. Lapset myös ymmärtävät hyvin, että kiusaaminen on väärin.”

Kun kiusaamiseen puututaan ajoissa oikean kaavan mukaan, ovat tulokset hyviä ja lasten keskenään sopimat asiat pitävät. Toki tilannetta pitää tarkkailla jopa kuukausien ajan, mutta aivan selvästi varhainen ja määrätietoinen puuttuminen auttaa. Lapset eivät ole tyhmiä ja pitävät myös aika hyvin antamansa lupaukset.

”Muistan uraltani vain yhden tapauksen KiVa Koulu -ohjelman ajalta, jossa kiusaaminen ei tuolla lasten yhteisellä sopimuksella loppunut, vaan vanhemmat ja paikallinen kyläpoliisi jouduttiin kutsumaan asioita selvittämään. ”

Lasten mielenterveyden ongelmiin pyritään puuttumaan niin varhain kuin mahdollista. Kouluissa näkyvät seuraukset – syihin siellä ei suoranaisesti voida vaikuttaa, välillisesti toki hyvän koulutuksen kautta.

Yhtä kaikki: opettajat voivat tuottaa parempaa mieltä, jos hoksottimet ovat herkällä ja korvat kuulevat ajoissa oppilaiden viestit – se juuri on välittämistä ja sillä on väliä!

Lue lisää


MIELI ry kysyy yhteiskuntamme eri aloilla vaikuttavilta, mitä mielessä mielenterveydestä ja sen edistämisestä. Mielenterveyttä rakennetaan niin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kuin arjen kohtaamisissa.