Mitä mielessä, unitutkija, dosentti Tarja Stenberg?

"Terveyssuosituksissa kehotetaan liikkumaan ja syömään oikein, mutta kolmanneksi ohjeeksi pitäisi saada, että nukkukaa", sanoo unitutkija, dosentti Tarja Stenberg Helsingin yliopistosta.

Oivallinen mainoslause todistaa, että hyvä ruoka tuottaa paremman mielen. Totta, mutta ainakin yhtä hyvin voitaisiin sanoa: ”Hyvä uni – parempi mieli!” Sen taas ovat Tarja Stenbergin mukaan isoäidit tienneet jo vuosisatojen ajan, mutta eipä se viisaus ole vieläkään täysin mennyt perille. Vielä täytyy siis saarnata – no saarnataan!

”Ihmisen aivot eivät toimi kunnolla, jos ne eivät saa riittävästi unta”, sanoo Stenberg. Se on fakta, jota ei pitäisi olla tarpeen liiemmälti perustella, mutta koska juttu jäisi kovin lyhyeksi, aloitetaan matka unen maailmaan ajankohtaisella arjella. Matkataan Rion olympiakisoihin suosikkisohvalla istuen.

Koska Rio on kuuden aikavyöhykkeen takana, vaatii aktiivinen ja reaaliaikainen kisojen seuraaminen aika lailla valvomista yli kahden viikon ajan. ”Seurauksena on unen puute, jota kovin monella ei ole päivisin aikaa kompensoida, ja seurauksena on aivojen toiminnan heikkeneminen. Lisäksi vuorokausirytmi lähtee siirtymään, ja siitä tietenkin seuraa omat ongelmansa, jotka on helppo huomata, kun aamulla yrittää lähteä päivän askareisiin”, summaa Stenberg.

Syntyneeseen ongelmaan on sinänsä yksinkertainen ratkaisu: Pitää nukkua riittävä määrä hyviä öitä. ”Kuinka monta niitä pitää olla ja kuinka paljon korvausunta tarvitaan, sitä ei tieteellisesti voida todistaa, mutta jos vaikka viiden vuorokauden ajan kerryttää univelkaa neljä tuntia yötä kohden, ovat vaikutukset elimistölle jo aikamoiset. Normaalitilanteessa sellaista tuskin kovin helposti syntyy, eikä toipumiseen kaikilta osin vielä riitä pari hyvin nukuttua yötä.”

Univajeesta toipuminen on siis kovin samanlaista kuin aikaerorasituksesta palautuminen, joka on yllättävän sitkeä vaiva ja vie usein enemmän aikaa kuin uskotaan, hyvinkin vuorokauden aikavyöhykettä kohden.

Riossa kisaaville urheilijoille kysymys on ajankohtainen, kun lisäksi monia heistä koettelee vielä kisajännitys, joka sekin voi heikentää yöunta.

”Sillä on todellakin merkitystä, koska motivaatio on huippusuorituksessa yksi keskeinen tekijä, ja motivaatio on yksi ensimmäisiä aivojen osa-alueita, mihin univaje iskee. En usko yhdenkään urheilijan pystyvän huippusuoritukseen, jos univaje tai aikaerorasitus vaivaa.”

”Mielen toimintakyky on erinomainen käsite”

Jos ja kun halutaan tuottaa huippusuorituksia, on yksi keskeisiä asioita, että pidetään huolta aivokuoren toiminnasta ja sitä huoltaa – uni!

”Motivaation ja mielialan tulee olla kohdallaan, olipa sitten kyse huippusuorituksesta tai normaalista arjesta. Unettomat ovat usein ärtyisiä ja depressioon taipuvaisia”, sanoo Tarja Stenberg.

Hyvää unta voi häiritä monin keinoin. Yksi kiusallinen on väärä lämpötila, usein kuumuus, joka vaikuttaa REM-uneen. ”Sen aikana (noin 20 % unesta) emme pysty säätelemään kehon lämpöä ja meistä tulee ikään kuin vaihtolämpöisiä ja olemme ulkolämpötilan armoilla. Kun emme pysty kehon lämpöä säätelemään, niin uni keskeytyy ja me heräämme, ikään kuin varoituksena että tätä menoa ei voi jatkaa, vaan olosuhdetta pitää muuttaa.”

Alakuloa, masennusta ja ahdistusta vastaan kamppaillaan usein muutamalla lasillisella viiniä, jotta uni tulisi paremmin. Se ei kuitenkaan ole helppo menetelmä, koska ”yksi pieni lasillinen viiniä voi auttaa nukahtamaan, eikä hirmuisesti häiritse unta, mutta jo vähänkin suurempi määrä alkoholia vaikuttaa negatiivisesti. Syvän unen vaiheet jäävät pois tai vähenevät, ja kunnon krapulan aiheuttamaan pahaan oloon jo herääkin. Kyseessä on myrkytystila, jossa mitkään fysiologiset funktiot eivät voi toimia hyvin”, sanoo Tarja Stenberg ja korostaa, että hyvä unenlaatu ei siedä runsasta alkoholinkäyttöä.

”Jopa ’normaalit ruokajuomat´ ovat liikaa, tai sitten pitää olla aikaa levätä ne pois, sillä seuraavan vuorokauden aikana ei ole asiaa huippusuorituksiin millään alueella.”

”Pillerin tulisi olla viimeinen keino”

Alkoholi ei siis ole oiva lääke hyvään uneen, eikä pillerilläkään pitäisi ihan helposti uniongelmia korjata, ellei kyseessä ole hirmuisen pitkään jatkunut ongelma. ”Ahdistuksen ja masennuksen ensimmäinen oire on, että on vaikea nukkua. Silloin ei kannata todeta, että se menee ohi kun nukut, kun ei sitä unta kerta kaikkiaan tule.”

Tarja Stenberg suosittelee unettomuuteen ensisijaisesti liikuntaa; lenkkitossut jalkaan tai pyörä esiin ja ulos happea haukkaamaan. ”Sellainen toiminta joka rentouttaa, ja josta ihminen tykkää, voi normalisoida mielen yli- tai alivireystilaa ja toimia keinona saada unta. Muutaman yön jälkeen näkee kuinka pitkälle se riittää, mutta eihän se tietenkään riitä, jos työttömyys painaa, vaimo on jättänyt ja rahat ovat loppu. Ehkä se kuitenkin auttaa näkemään tilanteen selvemmin ja pysäyttää huonon kierteen – jospa asiat eivät olekaan niin huonosti kuin yliväsyneenä kuvittelee.”

”Liike on myös unilääke”

Tarja Stenberg kertoo, että kaikki tutkimukset, joita liikunnan vaikutuksista on tehty, viittaavat siihen, että jos ihminen pystyy liikkumaan jollain tavalla, edistää se unta. ”Hirveä rehkiminen kuitenkin tuottaa adrenaliinia vereen ja ehkäisee nukkumista, joten jonkinlainen keskiraskas rasitus kaiketi olisi paras määrä, vaikkei sitä millään tieteen keinoilla voidakaan kiistatta osoittaa.”

Uni on mielen toimintakyvyn kannalta siis ydinasia, koska aivot tarvitsevat unta – piste. Puritaaniseen nukkumaan menoon ei silti tarvitse alistua, koska ”meillä on homeostaattinen (unen ja valveen) säätely, jota pitäisi osata käyttää oikein. Se olisi oivallinen työkalu elämänhallintaan”.

Ja unta tarvitsevat myös lihakset, jotka kasvavat levossa. Muhammad Ali sanoikin viisaasti, että vain suuret mestarit uskaltavat levätä.

”Olen yrittänyt usein sanoa, että kun terveyssuosituksissa kehotetaan liikkumaan ja syömään oikein, niin kyllä siihen pitäisi saada kolmanneksi ohjeeksi, että nukkukaa – se mitä isoäidit ovat sanoneet 200 vuotta”, summaa matkasaarnaajaksi itseään kuvaava Tarja Stenberg.

Ja sanoo olevansa miltei nolo, kun ratkaisu moneen ongelmaan on niin yksinkertainen – riittävä ja hyvä uni.

Lue lisää


MIELI ry kysyy yhteiskuntamme eri aloilla vaikuttavilta, mitä mielessä mielenterveydestä ja sen edistämisestä. Mielenterveyttä rakennetaan niin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kuin arjen kohtaamisissa.