Mitä mielessä, viestintäjohtaja Eila Ruuskanen-Himma?

”Jokaisen suomalaisen pitäisi saada kokea, että mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia voi vahvistaa, ja että se on mahdollisuus. Meillä kaikilla on joskus vaikeaa, ja juuri silloin pitäisi uskaltaa puhua, puhua ja oivaltaa, että apua on saatavissa”, sanoo Suomen Mielenterveysseuran viestintäjohtaja Eila Ruuskanen-Himma.

Eila Ruuskanen-Himma on niin täynnä toimintatarmoa ja elämänhalua, että hänen seurassaan murjottaminen ei millään onnistu. Toisaalta iloisen ulkokuoren alle kätkeytyy vaikuttaja, joka ei anna periksi, kun on päättänyt jonkun tavoitteen toteuttaa. Se on hyvä pitää mielessä 2017.

”Ensi vuonna on Mielenterveysseura 120 -juhlavuosi. Sen tarkoituksena on toivon ja ilon kautta lisätä voimaa suomalaisten mieliin; myös yhteisöihin ja koko yhteiskuntaan. Toivo luo energiaa, auttaa eteenpäin ja on kovin tärkeä osa mielenterveyttä.”

Eila Ruuskanen-Himma sanoo, että koko juhlavuoden teemaviritys on, että kaikissa kohtaamisissa ja sisällöissä juhlavuonna välittyisi tunne: toivoa, iloa, voimaa - sitä kautta uutta energiaa.

”Olen tullut Suomen Mielenterveysseuran palvelukseen helmikuussa 2014 – aika on kulunut innostavassa ympäristössä kuin siivillä. Ehdin olla 16 vuotta kattojärjestön viestintäjohtaja liikunnassa. Se ja nykyinen työ ovat hyvin analogisia. Molemmissa keskiössä ovat ihminen ja kansalaistoiminta – se, että ihmiset tekevät asioita toistensa kanssa.”

Molemmissa organisaatioissa myös rahoituspohja on samankaltainen (Veikkaus ja Raha-automaattiyhdistys sekä nyt uusi Veikkaus). Yhtenevää on myös, että molemmissa halutaan vaikuttaa ihmisten ja yhteisöjen kautta myös koko yhteiskunnan hyvinvointiin.

”Minä hahmotin liikuntakulttuurin kansalaistoimintana, jossa ihmiset tekevät yhdessä, kokoontuvat ja edistävät liikettä. Liikunta tuottaa energiaa ja on siksi tärkeä osa hyvinvointia.”

”Yhdessä jotain parempaa”

Kansalaistoiminnan onnistuminen vaatii sellaista ammattimaista johtamista, joka tukee sitä, että ihmisten omaehtoinen toiminta mahdollistuu. ”Tavoitteena tulee olla, että ihmiset tekevät yhdessä jotain parempaa. Tässä ajassa on edullista, että vapaaehtoistyön tekijöitä tukevat sellaiset, jotka hallitsevat sekä lainsäädännön että median muutoksiin liittyviä asioita. Henkisen asenteen pitää olla, että teemme ihmistä varten ja oivallamme, että olemme kaikki samankokoisia mutta eri rooleissa.”

”Yhteiskunta asettaa koko ajan uusia haasteita mutta kansalaistoiminta on sillä lailla elävää, että se löytää ratkaisuja. Niin toimin kaiken aikaa myös itse ja vain niin päästään eteenpäin. Jos jää kiinni uhkiin, energia hupenee ja vähenee.”

Eila Ruuskanen-Himma sanoo, että haasteet pitää tunnistaa, niiden kanssa pitää tulla sinuksi ja löytää näkökulma, joka vie askeleen parempaan. ”Niin luodaan energiaa, liikettä, toivoa ja muutosta. Ihminen tarvitsee unelmia ja toivoa, joka on tärkeä tekijä yksilön mielenterveydelle ja koko yhteiskunnan poljennolle.”

Mielenterveyttä, vai mielen hyvinvointia?

”Mielenterveys on terveyttä ja laajemmin hyvinvointia. Vaikka olet kuinka haasteellisessa tilanteessa, voit kokea mielen hyvinvointia”, vastaa Eila Ruuskanen-Himma ja sanoo haluavansa olla vahvasti vaikuttamassa molempien vahvistumiseen.

Mieleen voi vaikuttaa – se on taito, jonka voi oppia. Se ei tietenkään ole samanlaista kuin vaikka fyysisten taitojen oppiminen, mutta:

”Psyykkisiä taitoja voi oppia; vuorovaikutustaitoja, tietoisuustaitoja, tunnetaitoja, elämän hallintaa. Niitä voi oppia ja harjoittaa ja niistä voi tulla tietoiseksi vaikkapa samaan tapaan kuin lasten kasvatuksessa; koet nyt noin, mistähän se johtuu?”

”Vuorovaikutustaitoja voi kehittää vaikka pohtimalla miten kuuntelen paremmin toista, miten kohtaan toisen ja annan arvostusta, miten osaan olla avoin ja tavoitteita vailla oleva – vapaa. Silloin aidosti kuulee toista ja siitä syntyy energiaa ja luovuutta.”

Eila Ruuskanen-Himma muistuttaa, että Mielenterveysseuralla on paljon kehiteltyjä ja tutkittuja sekä kansainvälisesti vaihdeltuja sisältöjä, joilla voi harjoitella. ”Verkosta löytyy paljon ilmaista materiaalia sekä koulutusta.”

Älä jätä kysymättä!

Kanssaihmisestä välittäminen vaatii, että uskaltaa kysyä; mitä sinulle kuuluu? Se jos mikä on todellista välittämistä ja ihmisen kokemista.”

”Kysyminen on hyvä teko, jonka voi tehdä joka päivä. Ja välillä olisi hyvä kysyä itseltään samaa, pohtia miten itse voi. On olemassa sellainen käsite kuin itsemyötätunto. Myös itseään kohtaan voi toimia arvostasi, anteeksiantavasti ja armollisesti, ja itseään voi tukea, olla sitä kautta valmiimpi vuorovaikutukseen toisen kanssa, kiinnostumaan aidosti toisesta.”

Eila Ruuskanen-Himma ymmärtää, että mielenterveyden asiat saattavat kuulostaa tai tuntua pelottavilta mutta mitä enemmän niiden kanssa toimii, avautuvat ne valtavat mahdollisuudet, joita mielenterveystyö tarjoaa. ”On niin paljon voitettavaa. Ei itsemurhista puhumista tulisi pelätä, koska jokaisen sellaisen välttäminen kun on aina voitto.”

”On niin paljon voitettavaa…”

”On hyvin tärkeä viesti, että on paljon voitettavaa. Osa mielenterveyttä on oppia uutta omiin mielentaitoihinsa. Se tarkoittaa oppimisen iloa ja kasvua omissa mielentaidoissa.”

Elämässä on aina ylä- ja alamäkiä, on kehityksellisiä kriisejä – elämä on jatkuvassa muutoksessa.

”Kun kehität mielenterveydellistä osaamista, on mielesi joustavampi uusissa tilanteissa ja löydät selviytymiskeinoja haastavissa elämäntilanteissa. Jos kuitenkin tuntuu, että niin ei ole, on apua saatavissa, sitä pitää pyytää, ja sitä myös saa!”

”Jokaisen suomalaisen pitäisi saada kokea, että mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia voi vahvistaa, ja että se on mahdollisuus. Meillä kaikilla on joskus vaikeaa ja juuri silloin pitäisi uskaltaa puhua – puhua ja oivaltaa, että apua on saatavissa.”

Eila Ruuskanen-Himma toistaa, että ihmisten tulisi osata kysyä ’mitä sinulle kuuluu’ myös vaikeissa tilanteissa.

Hän muistuttaa, että Suomen Mielenterveysseurakin tarjoaa matalan kynnyksen apua ja on olemassa myös kriisikeskusverkosto eri puolilla Suomea. ”Lisäksi palvelut ovat maksuttomia ja niihin pääsee ilman lähetteitä ja tarvittaessa nimettömänä.”

Avun ensimmäinen askel on kovin lähellä!


MIELI ry kysyy yhteiskuntamme eri aloilla vaikuttavilta, mitä mielessä mielenterveydestä ja sen edistämisestä. Mielenterveyttä rakennetaan niin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kuin arjen kohtaamisissa.