Mitä mielessä Hanno Möttölä

Koripalloilija Hanno MöttöläSuomen miesten koripallomaajoukkue - Susijengi - tavoittelee mahdollisimman hyvää sijoitusta lauantaina 5. syyskuuta Montpellierissä, Ranskassa alkavissa EM-kisoissa. Pääsy seitsemän parhaan joukkoon avaisi mahdollisuuden pelata olympiakisoissa. Se onkin ainoa asia, jota Hanno Möttölä ei ole koripallourallaan kokenut.

Viime vuonna Espanjan MM-kisoissa pelaajauransa päättänyt Möttölä (s. 1976) on todella saanut kokea miltei kaiken mitä koripalloilija voi toivoa: NBA-liigan loiston ja kovuuden, yliopistokoripalloilun neljän parhaan lopputurnauksen Final Fourin, Euroliigan, MM- ja EM-kisat. Yhdysvaltojen lisäksi tutuiksi ovat tulleet Espanjan, Italian, Kreikan, Liettuan ja Venäjän liigat - siis kerrassaan kaikki kovimmat.

”Se sosiaalinen ystäväpiiri, niin kotimainen kuin kansainvälinen, jonka urheilu on antanut, pysyy mukana koko loppuelämän. Kun mitaleista ja hienoista kuvista alkavat värit himmetä, eivät hyvät ihmissuhteet katoa. Se on varsinkin koripalloilulle tyypillistä.”

Suuntana Utah

Hanno Möttölä lähti 19-vuotiaana nuorukaisena Utahin yliopistoon Rick Majeruksen valmennukseen - kovaan kouluun, jonka arvo nyt vuosia myöhemmin vain kasvaa.

”Kyseessä ei ole vain yliopistossa vietetyt neljä vuotta vaan tuo aika jatkaa antamistaan yhä edelleen, kun näen koripalloa ympärilläni. Olen ollut todella etuoikeutettu, kun olen saanut sellaisen koulutuksen, ja lisäksi kokea lopputurnauksen tunnelman sekä upean menestyksen. Tulevan valmentajauran kannalta mitään vastaavaa ei voi kokea muualla.”

Hannolle yliopistokokemukset ovat niin voimavara kuin tietopankki, jota aika maajoukkueessa ja sen nousun kokeminen kuorruttivat. Hän pelasi jo Ateenan EM-kisoissa 1995 ja on ollut mukana rakentamassa maajoukkueesta ryhmää, joka raivasi tiensä aina MM-kisoihin saakka. Tuo onnistunut matka on helpottanut siirtymistä kentältä valmennuksen pariin.

Ammattilaisurheilulla on kuitenkin myös pimeät kasvot, eivätkä nekään ole jääneet Möttölälle vieraiksi. On ollut tilanteita, joissa stressikynnys on noussut äärimmilleen, paha olo ja negatiiviset tunteet ovat olleet lähellä voittaa järjen. Puhuminen ”urheilun ilosta” on silloin tuntunut pahimmanlaatuiselta valheelta. Ja nyt ei puhuta yksittäisestä voitosta tai tappiosta, mistään kilpaurheiluun luonnollisena osa kuuluvasta.

”Suomalaisena oli vaikea ymmärtää, että kun nilkkani vuonna 2002 Espanjassa vääntyi pahasti, niin valmentajan johdolla minulle annettiin valediagnoosi, leikkivät terveydellä. Totuus paljasti vasta lähes kaksi kuukautta myöhemmin Suomessa. Luu oli murtunut. Ero niihin kuuteen vuoteen, jotka vietin Yhdysvalloissa oli valtava – urheilijat olivat siellä aina keskiössä. En mitenkään osannut varautua moiseen asioiden vääristelyyn. Siinä tajusi kerralla, mikä on yksittäisen urheilijan arvo isossa pyörässä.”

Ammattiurheilun pimeä puoli

Hanno ei myöskään riemulla muista hetkeä, kun hän oli hävityn Cup-ottelun jälkeen lähellä saada potkut Moskovassa. Piti löytää syntipukki. Seurajohto määräsi hänet junioriharjoituksiin vaikka samaan aikaan Venäjän ja Euroopan kovimmat seurat TsSKA ja Khimki halusivat miestä riveihinsä. Siirto kuitenkin evättiin vaikka häntä oli pyydetty etsimään uusi työnantaja. Ammattiurheilun pimeä puoli…

”Tällaiset negatiiviset asiat, sen lisäksi että kasvattavat, muuttavat ihmisenä aika paljon. On helppo tulla kyyniseksi ja epäileväksi. Minustakin tuli totisempi ja hauskasta koripallosta absoluuttisesti työ.”

Hanno Möttölä arvostaa kovasti yksilöurheilijoita mutta muistuttaa, että joukkueurheilijat ovat valtaosin yhdeksän kuukautta vuodesta poissa kotoa, eikä edes jouluksi ole usein kotimaahan asiaa. ”Pukukopissa vilisee kansalaisuuksia ja ikäeroa voi hyvinkin olla jopa 15-20 vuotta pelaajien välillä. Yksilöurheilijat saavat ladata akkujaan kovankin kisaruljanssin keskellä kotonaan.” Painetilojen käsittelyn perustilanteet eroavat.

Pienemmät vastoinkäymiset ja epäonnistumiset Hanno Möttölä nollasi seuraavissa harjoituksissa tekemällä asiat erityisen hyvin. ”Osoitin aivoilleni, että olen parempi pelaaja kuin mitä pelisuoritus näytti. Kävin sillä tavalla asiat läpi pääni sisällä ja vaadin itseltäni paljon.”

Joukkueurheilussa valmentajat ja joukkue itsessään ovat mielenhoitajia. ”Se miten valmentaja puhuu ja esiintyy kasvattaa pelaajia mentaalisesti. Se pitää ymmärtää. Eivätkä hyvin harjoitelleessa ja toimivassa joukkueessa tappiot sitä paitsi aiheuta pitkäaikaisia ongelmia. Niistä osataan oppia, ne käydään läpi ja unohdetaan.”

Paljon kiinnostavia ajatuksia vaeltaa lupaavimpia suomalaisia koripalloilijoita luotsaavan Hanno Möttölän Mielessä!

Hanno Möttölä (s. 1976) on suomalainen koripalloilija.

Lue lisää


MIELI ry kysyy yhteiskuntamme eri aloilla vaikuttavilta, mitä mielessä mielenterveydestä ja sen edistämisestä. Mielenterveyttä rakennetaan niin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kuin arjen kohtaamisissa.