Mitä Mielessä HR-manager Leena Saario?

Leena Saario on työskennellyt kahdeksan vuotta tanskalaisen JYSK-konsernin Suomen henkilöstöpäällikkönä. Yrityksellä on toimipisteitä noin 40 maassa ja sen henkilökunnasta Suomessa noin 75 % on naisia – pääosin alle 30-vuotiaita. Iso osa työsuhteista on osa-aikaisia.

Yhtiöllä on Suomessa noin yli 500 työntekijää 70 toimipisteessä. Työntekijöistä yli 30 on työterveyshuollon raporttien mukaan ollut sairauslomalla mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Raporteista ei kuitenkaan käy tarkemmin selville millaisista ongelmista on kyse.

”Sairauspoissaolot kuuluvat HR:n tunnuslukuihin ja niitä seurataan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Saan heiltä tiedot poissaolojen syistä ja huolestuttavaa on että – heidän termejään käyttäen – mielenterveyden häiriöistä johtuvat poissaolot ovat viime aikoina lisääntyneet huimasti.”

JYSK:ssä viimeisen tilikauden aikaisista sairauspoissaolopäivistä 19 % johtui mielenterveyden häiriöistä - toiseksi eniten heti tuki- ja liikuntaelinsairauksien jälkeen.

”Tiedän, että muutamilla henkilöillä on todella pitkiä vakavasta masennuksesta johtuvia poissaoloja, ja olenkin hyvin huolestunut siitä, että heillä on suuri vaara pudota kokonaan työelämän ulkopuolelle - jo alle kolmikymppisinä!”

Lyhytaikaiset sairauspoissaolot, esimerkiksi äkilliset stressireaktiot, eivät pidemmällä aikavälillä aina ole palkanmaksuun oikeuttava peruste. ”Usein syyt eivät ole kovin vakavia ja mieleen tuleekin, että eivätkö nuoret ihmiset enää osaa käsitellä aivan arkipäiväisiä ongelmia ja haasteita. Lääkärit taas reagoivat niihin usein kirjoittamalla poissaolon, ehkä jopa lääkkeitä.”

Tilanne kuulostaa aika karulta: ole kotona poissa töistä kun mieli on järkkynyt mutta mitään varsinaista apua tai hoitoa ei tarjota, tai ainakaan siihen ei osata ohjata. Toisaalta pitääkö työnantajan olla täysin vastuussa arjen ongelmien ratkaisemisesta?

Masentaako normaali arki?

”Yleensä pitkään sairauslomalla olevat pääsevät johonkin hoitoon mutta lyhytaikaisiin tilanteisiin ei ole ratkaisua. Joskus voisi kaiketi pohtia jopa sitä millaiset ongelmatilanteet kuuluvat normaaliin elämään, ja joskus vaikka hyvä työnohjaus voisi olla avuksi.”

Leena Saario sanoo sangen painokkaasti kaipaavansa tilannetta, jossa työnantajat ja työterveyshuolto yhdessä käsittelisivät ongelmaa.

”Kun nostan asian esiin työterveyshuollon kanssa, huomaan etteivät he osaa auttaa, eikä heillä ole välineitä. Haluaisinkin puuttua ongelmiin hyvin proaktiivisesti ja toivoisin paljon parempaa yhteistyötä erityisesti työterveyshuollon kanssa. Toivoisin heidän tulevan näissä asioissa lähemmäksi työnantajaa.”

Leena Saario sanoo nostaneensa ongelman esiin monissa keskusteluissa työterveyshuollon kanssa sekä HR-foorumeissa, ja haluaisi tietää, onko mielenterveysongelmia todella niin paljon enemmän kuin ennen vai johtuuko tilanne siitä, että nyt niihin kiinnitetään huomiota vai siitä, että lääkärit ovat alkaneet reagoida asiaan kirjoittamalla helpommin sairauslomia.

”Kyseessä on viime vuosien trendi, koska aiemmissa vastaavissa tehtävissäni esimerkiksi matkatoimistoalalla ongelmaa ei ollut tai se ei noussut esille.”

Hyvältä ei myöskään kuulosta, että JYSKin muissa yksiköissä Pohjoismaissa mielenterveysongelmien kasvu ei ole edes lähellä suomalaista tasoa.

Vertailun vuoksi päihdeongelmat ovat JYSKin liikkeissä yllättävän vähäisiä mutta niihin puututaankin heti hoitoonohjauksella.

Ja sairauden hoitoon kyllä on varaa…

”Työterveydenhuollon kustannuksista tulisi ainakin 60 % suuntautua ennaltaehkäisevään työhön ja korkeintaan 40 % sairaanhoitoon mutta arki on aivan toista, sillä kovasta yrityksestä huolimatta meillä vain 32 % kuluista suuntautuu ennaltaehkäisevään toimintaan. Silloin ei painotus todellakaan ole työ- ja toimintakyvyn ylläpidossa ja edistämisessä. Ja yhden sairauslomapäivän hinta on kova - yli 300 euroa keskimäärin.”

Koko yhteiskunnan tila lienee varsin samankaltainen - mieletöntä - varsinkin jos mukaan tarkasteluun otetaan hurjat luvut suomalaisten nuorten käyttämistä psyykelääkkeistä.

Iso kysymys on miten työympäristössä voidaan tai osataan puuttua erityisesti nuorten ihmisten elämän- ja arjenhallintaan kannustavasti ja ohjaavasti, löytää useammin muita lääkkeitä kuin sairausloma. Psyykettä ei tulisi liikaa medikalisoida. Voitaisiinko arjen paineiden vastapainoksi löytää eloa keventäviä asioita, vaikka lastenhoitaja kolmeksi tunniksi silloin tällöin, ellei omaa aikaa löydy oman lähipiirin avulla? Mielen hyvinvoinnissa pienet asiat voivat olla ratkaisevia.

”Toivosin todella, että työantajien, eläkevakuutusyhtiöiden ja työterveyshuollon yhteistyö sujuisi jatkossa paremmin. Se ei olisi vain näiden, vaan koko yhteiskunnan etu, pientä ihmistä unohtamatta. Tällaiselle keskustelufoorumille olisi tilaus”, sanoo Leena Saario.

Mutkikas sana tuo Mieli työyhteisöissäkin.

Leena Saario on tanskalaisen JYSK-konsernin Suomen henkilöstöpäällikkö.


MIELI ry kysyy yhteiskuntamme eri aloilla vaikuttavilta, mitä mielessä mielenterveydestä ja sen edistämisestä. Mielenterveyttä rakennetaan niin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kuin arjen kohtaamisissa.