Mitä mielessä, Juha Viertola?

Eipä liene sellaista ammattia tai työtehtävää, jossa onnistuisi välttämään mieltä kaihertavat tilanteet. Niiden kirjo on kovin moninainen ja toisinaan ongelma voi nousta esiin hyvin yllättäen. Erityisen hankalia ovat tapaukset, joissa työhön liittyy tavallista suurempi intohimo.

Oikeustieteen lisensiaatti Juha Viertola työskentelee Pikkujätti lasten ja nuorten lääkäriasema Oy:n toimitusjohtajana, jonne hän siirtyi Patentti- ja rekisterihallituksesta yhdistys- ja säätiörekisteripäällikön virasta. Juha Viertola (51 v.) työskenteli pitkään myös urheilumaailmassa muun muassa Suomen Antidopingtoimikunta ADT ry:n pääsihteerinä, kattojärjestö SLU:n yhteysjohtajana sekä Suomen Hiihtoliiton toiminnanjohtajana. Kaikissa näissä tehtävissä hän joutui myös käsittelemään mielen kannalta hankalia tapauksia.

”Yksi varsin erityinen kokemus liittyy aikaan ADT:ssä. Eräs nuori junioripelaaja oli saanut mahdollisuuden kokeilla pelaamista lajinsa SM-sarjan ottelussa, jossa paikalla oli testiryhmä. Kuinka ollakaan nuori pelaaja jäi kiinni käytettyään yskänlääkettä ja tällaisesta kertaluontoisesta vierailusta syntyi dopingtapaus. Nuorelle pelaajalle se oli varsin yllättävä tilanne ja kova paikka.”

Eikä tilanne ollut helppo myöskään testausorganisaatiolle. Juha Viertola kertoi käyneensä keskustelemassa tapauksesta kasvokkain nuoren urheilijan kanssa ja selvittämässä sen taustoja sekä miksi niin jouduttiin toimimaan.

”Seurauksista ei voinut paljon joustaa, joten vahingosta ja osin ajattelemattomuudesta koitui kurja koettelemus. Ammattiurheilijoiden osalta testaaminen sekä kiellettyjen aineiden välttäminen ovat osa normaalia arkea. Heidänkin osaltaan mahdollinen kiinnijääminen sekä sitä seuraavaan sirkukseen joutuminen on henkisesti kova paikka mutta silloin on kuitenkin kyse omista valinnoista ja arvomaailmasta – mihin lähtee mukaan.”

Juha Viertola sanoo, että osana antidopingtyötä urheilijoita valistetaan myös kohtaamaan hankalia tilanteita ja näkemään asiat juridisesti oikeassa valossa mutta tunnetun urheilijan osalta median paine nousee aina kovaksi, eikä silloin ole helppoa löytää nopeasti tahoa, joka olisi urheilijan takana, ja jolla olisi siihen myös osaamista.

”ADT:n tehtäviin se ei kuulu, koska se on valvontaorganisaatio. Lajiliiton intressi taas on kovin kahtia jakautunut, varsinkin jos he joutuvat vaatimaan sopimussakkoa tai muita taloudellisia seuraamuksia.”

Vaikuttaako Lahti 2001 edelleen?

Suomalaisesta hiihdosta puhuttaessa nousee vielä tänäänkin esiin Lahden vuoden 2001 dopingskandaali. Kun Juha Viertola aloitti hiihtoliitossa vuonna 2009, oli organisaatio kokenut kovia. Hänen edeltäjänsä oli joutunut käymään YT-neuvottelut ja irtisanomaan ison joukon henkilökuntaa, joista osa oli vielä työsuhteessa kun Viertola aloitti.

”Se oli henkilöstölle kovaa aikaa eikä osa väestä vieläkään ole päässyt irti siitä, että hyvinkin pitkiä työsuhteita jouduttiin lopettamaan varsin väkivaltaisella tavalla, jopa juuri ennen eläkeikää. Näki selvästi, että ne olivat henkisesti todella kovia paikkoja, jotka otettiin hyvin henkilökohtaisesti, vaikkei siitä ollutkaan kysymys.”

Ei kai ole aivan väärin sanoa, että myös hiihtäjä Mika Myllylä maksoi rikkeistään aivan liian kovan hinnan. 

Urheilussa mielenterveyteen ja hyvinvointiin liittyvät kysymykset eivät ole kovin paljon esillä. Työntekijätkin ovat mukana osin intohimosta urheiluun sekä lajiin ja motivaatio syntyy hiukan eri tavalla kuin monilla muilla aloilla.

”Kun sitten urheilussa syntyy pettymyksiä ja vastoinkäymisiä sekä ääritapauksissa irtisanomisia, otetaan ne aika henkilökohtaisesti. Eikä sellaiseen varmaankaan ole riittävän hyvin varauduttu. Tässä suhteessa urheiluorganisaatioiden ammattimaistuminen ei ainakaan vaikeuta asiaa.”

Urheilun parissa, oli sitten kysymys harrastuksessa tai työstä, syntyy vuosikymmenten aikana erilaisia ystävyys- tai vihamiesasetelmia, samalla tavalla kuin muissakin sellaisissa työorganisaatioissa, joissa väki vaihtuu harvoin ja ollaan kymmenien vuosien työsuhteissa.

”Urheilijalle epäonnistumisiin liittyy tavallista vahvemmin pelko omasta tulevaisuudesta. Huomisesta ei koskaan tiedä, eikä muille aloille mahdollisesti ole riittävää osaamista. Se on rankka paikka, koska usein lyhyessä ajassa pitäisi saavuttaa mitä saavutettavissa on.”

Unelmat menestyksen tuomista miljoonista ja epäonnistumisen takia tyhjänpäälle jääminen ovat ääripäinä kovin kaukana toisistaan. Uran jälkeisen elämän luominen on kokonaan uusi haaste.

Kuin sivujuonteena nousevat keskustelussa esiin vielä muutamia vuosikymmeniä sitten naisurheilijoille suoritetut henkisesti nöyryyttävät sukupuolitestit, jotka onneksi nykymaailmassa eivät ole mahdollisia.

Koska katsoit viimeksi peiliin?

”Nykymaailman pirstaleiset työsuhteet ovat hankalia, koska vain osa ihmisistä sietää hyvin epävarmuutta”, pohtii kovin erityyppisiä järjestömaailman ja hallinnon työtehtäviä urallaan kokenut Juha Viertola.

Lapsiin ja nuoriin keskittyvässä Pikkujätissä mielenterveysasiat eivät nouse erityisen isoon asemaan. Toki tarpeen tullen ohjataan asiakkaita mielenterveyden ammattilaisten luokse ja Pikkujätissäkin toimii lasten ja nuorten asioihin erikoistuneita psykologeja, mutta suuri osa työstä on akuuttia päivystysluontoista terveydenhuoltoa.

”Voisin ajatella ja herätellä ajatusta, että nuorisopuolella meilläkin voisi olla jopa enemmän tarjontaa. Sellainen voisi olla kokonaisvaltainen nuorisoklinikka, jossa työskentelevä ammattilaisten joukko voisi käsitellä yksittäisten nuorten asioita hiukan laaja-alaisemmin.”

Mikä olikaan sen yhden syrjäytyneen nuoren hinta, paljonko ennaltaehkäisyyn kannattaisi sijoittaa ja missä on rohkeus käynnistää sellaisia prosesseja että palveluntarjoajia olisi käytössä?

”Ehkä jatkossa SOTE-uudistuksen myötä syntyy isompia kokonaisuuksia. joiden piirissä on helpompi löytää motivaatio ennaltaehkäisevään toimintaan ja myös tapa mitata kokonaisvaltaisemmin toiminnan laatua”, pohtii Juha Viertola.

Oman mielensä hän pitää tasapainossa ajattelemalla, että niin kauan kun pystyy toimimaan niin, että voi aamulla katsoa peiliin ja elämään sen kuvan kanssa, mikä sieltä katsoo silmiin, ovat omat toimintatavat kohdillaan. ”Välillä se onnistuu paremmin ja välillä huonommin mutta se on perusajattelutapa.”

Peiliin katsomalla todella löytyy usein oikea toimintatapa ja ratkaisu moneen ongelmaan.

Lue lisää


MIELI ry kysyy yhteiskuntamme eri aloilla vaikuttavilta, mitä mielessä mielenterveydestä ja sen edistämisestä. Mielenterveyttä rakennetaan niin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kuin arjen kohtaamisissa.