Mitä mielessä, Kimmo Feldt?

Ulkoisten paineiden vaikutukset voivat olla hyvin kauaskantoisia, jos nuori päätyy muita miellyttääkseen väärälle uralle, sanoo psykologian tohtori Kimmo Feldt.

Kimmo Feldt.Oikeastaan nyt pitäisi kaiketi kysyä, mitä kaikkea liikkuukaan nuoren ihmisen mielessä, kun hän hakee paikkaansa ja etsii itseään sekä samalla oikeita reittejä matkallaan kohti aikuisuutta.

Tarjolla on monia eri ratoja, joiden valintaa ei helpota, että aivot ja elimistö ovat vasta kehitysvaiheessa. Nämä polut voivat liittyä uraan, opintoihin, kavereihin tai perheeseen, ja niitä voivat mutkistaa vaikeat elämäntilanteet koulussa, kaveripiirissä tai vaikka harrastusmaailmassa.

”Ulkoa asetettujen paineiden vaikutukset voivat olla hyvin kauaskantoisia, jos päätyy muita miellyttääkseen väärälle uralle. Väärälle polulle lähtemistä voi olla vaikea korjata elämänvaiheessa, jossa aivotkin jatkavat vielä kehittymistään – oikeastaan pitkälle yli 20 ikävuoden”, pohtii psykologian tohtori Kimmo Feldt.

Sanaa paine hän selkeästi kammoksuu.

”Stressiä ei suinkaan pidä ajatella pelkästään negatiivisena asiana. On selkeä syy, miksi se on sijoitettu meidän elimistöömme. Lyhytaikainen stressi auttaa meitä suoriutumaan, antaa energiaa ja johdattaa tarvittaessa yli sellaisista odottamattomista ja yllättävistä tilanteista, joista emme muuten selviytyisi.”

Hyvä stressi – paha stressi

Jos paine-sanaa lavennetaan ilmaisuksi suorituspaine, puhutaankin jo eri asiasta. ”Silloin puhutaan paineesta, jonka yhteiskunnassa voi aiheuttaa koulu tai vaikka urheiluharrastus, ja jossa rajoja ovat asettamassa muut kuin nuori itse – perhe, valmentajat, kaverit. Nuorethan haluavat suoriutua, koska heille on erityisen tärkeää se, millaisina he näyttäytyvät toisten silmissä.”

Ulkopuoliset suoriutumispaineet voivat pahimmillaan vähitellen musertaa alleen, koska niiden kautta menettää helposti hallinnan tunteen. ”Tuntuu, ettei voi vaikuttaa siihen mitä tekee, mitä minusta tulee isona, kun muut määrittävät minua. Jos tällainen paine kasvaa, on se lähtökohtaisesti negatiivista myös henkilön terveydelle, aivojen kehittymiselle ja suoriutumiselle esimerkiksi koulussa tai harrastuksissa.”

Kimmo Feldt kertoo, että on olemassa jonkin verran tutkimustietoa esimerkiksi nuorista urheilijoista, jotka ovat joutuneet burnout-tilaan. He ovat käytännössä toimintakyvyttömiä hyvin pitkän aikaa. Sama varmasti pätee yleensäkin tekemiseen, jossa tavoitellaan täydellisyyttä.

”Näissä tapauksissa lähes poikkeuksesta henkilö on menettänyt hallinnantunteen, koska muiden asettamat vaatimukset ovat nousseet liian suuriksi. Perhe, kaverit tai valmentaja saattavat vaatia nuorelta täydellistä menestymistä lajissa, jossa hän on lähtökohtaisesti hyvä. Itse hän kuitenkin kokee, ettei välttämättä edes harrastaisi koko lajia, mikäli saisi päättää.”

Kuka vaatii keneltä ja mitä?

Ei liene hauskaa kokea riittämättömyyden tai huonouden tunnetta elämänvaiheessa, jossa itsetunto ei vielä ole kovin kehittynyt – ei varsinkaan, jos seurauksena on samankaltainen burnout, jonka aikuinen saattaa kokea kymmenen vuoden yliahkeran puurtamisen seurauksena.

”Pahimmillaan ihmisen elimistö ja aivot menevät tavalla tai toisella pysyvästi erilaiseen tilaan, mistä ei enää palauduta. Tämä on se dramaattisin tilanne.”

Kun matkasta tulee riittävän ohdakkeinen, saattaa itsetuhoisuus liittyä seuralaiseksi ja tarrautua mukaan.

”Nuorilla väsyneisyys, ärtyneisyys, ruokahaluttomuus ja unettomuus liitetään usein teini-iän mielialavaihteluun, ja sitä ne voivat toki olla, mutta jos oireita ilmenee paljon, kannattaa olla valppaana. Aivan viime kädessä erityisesti riittämättömyyden tunne ja muiden vaatimukset saattavat kasvaa niin kovaksi, että nuori kokee, ettei ole riittävän hyvä tähän maailmaan. Se on tietenkin aivan ääripää!”

On siis aikamoinen ero siinä, asettaako nuori itse itselleen haasteita vai ruokitaanko vaatimusta paremmasta suoriutumista ulkoa käsin?

”Itse asetetut tavoitteet on usein ’se hyvä polku’, vaikka tuskin nuori aina aivan tarkasti tietää mitä haluaa. Tavoitteet voivat muuttua, mutta niin kauan kuin nuori haluaa itse pyrkiä johonkin, ovat asiat yleensä hyvin. Ulkopuolelta voidaan tukea nuoren matkaa, muttei mielellään määritellä maalia – ja kritiikillekin on toki paikkansa.”

Kysy – välitä!

Vanhempana, opettajana tai vaikka valmentajana olisi mukava voida auttaa nuorta ihmistä matkalla aikuisuuteen, mutta silloin pitäisi oivaltaa, koska on avittamisen aika – vaikea rasti?

”Eipä niinkään, koska nuorella tällaiset merkit eivät hirveästi eroa aikuisten vastaavista – kireyttä, uniongelmia, keskittymiskyvyn puutetta, ruokahaluttomuutta. Uni on tärkeä mittari, koska jos yleensä hyvästä unesta mennään epätavalliseen huonoon uneen, kertoo se jostain. Se on yleensä ensimmäinen merkki myös burnout-poluissa. Myös tunteet pysyvät silloin varsin tasaisina ja henkilö vaikuttaa apaattiselta, vaikka saattaakin räjähdellä. Tämän erottaminen teini-iän hormonivaihteluista olisi aika tärkeää”, sanoo Kimmo Feldt.

Tuntuu helpottavalta, ja ahdistus yhä vähenee, kun puhutaan lääkityksestä: ”Rehellinen keskustelu siitä mitä itse haluat ja miltä sinusta tuntuu!”

Ja mikä parasta, aina kannattaa kysyä, se ei ikinä pahenna asioita.  ”Jo pelkkä kysyminen voi saada nuorelle aikaan kokemuksen siitä, että joku välittää! Eikä se ole vain vanhempien tai opettajien – aikuisten – yksinoikeus, kaverit ovat isossa roolissa, mutta toisinaan ammattiapukin on paikallaan”

”On tosi valitettavaa että Suomessa koulupsykologien resurssit ovat tosi rajalliset, ja niitä edelleen vähennetään. He auttavat lapsia ja nuoria, jotka ovat itse hakeutuneet vastaanotolle, niin pitkälle kuin ehtivät.”

Hyvä niin mutta mitä tehdään niille, jotka eivät hakeudu avun piiriin tai kenties edes myönnä, että asiat ovat pielessä?

”On kultainen sääntö, että jos havaitset jonkun oireilevan tai eristäytyvän, niin mene ja kysy onko kaikki ok. Siitä ei koskaan aiheudu vahinkoa”, vakuuttaa Kimmo Feldt.

Vielä isomman palveluksen tekee sanomalla, että jos jatkossa tuntuu pahalta, tule puhumaan. Se on lupaus välittämisestä, josta kukaan tuskin mieltään pahoittaa.

Lisätiedot:
PsT Kimmo Feldt
+358 44 994 9954
www.fennolead.com

Lue lisää


MIELI ry kysyy yhteiskuntamme eri aloilla vaikuttavilta, mitä mielessä mielenterveydestä ja sen edistämisestä. Mielenterveyttä rakennetaan niin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kuin arjen kohtaamisissa.