Mitä mielessä, Sirpa Paatero?

Maahanmuuttajia ja pakolaisia, talouslamaa ja työttömyyttä, leikkauksia ja nollalinjaa artikkelista ja uutisesta toiseen; kuinka isolla kuormalla pienen ihmisen mieltä onkaan mahdollista rasittaa näin luonnonvalon vähentyessä ilman, että se alkaa näkyä?

”Osa ihmisistä ihan oikeasti ahdistuu miettiessään mitä nämä asiat merkitsevät läheisteni elämälle. Osaa ahdistavat henkilökohtaisen elämän muutokset, osaa se että he eivät hallitse käsillä olevaa tilannetta”, sanoo kansanedustaja Sirpa Paatero.

”Ne ihmiset, joiden elämän perusrakenteet, perhe-elämä ja ihmissuhteet sekä arvot ovat tasapainossa selviävät helpommin. Samoin ne joilla on oma paikka ja tehtävä, useimmilla työ johon voi keskittyä, siitä huolimatta että maailmassa tuntuisi tapahtuvan asioita, joihin ei voi vaikuttaa.”

Aktiivisesti erilaiseen kansalaistoimintaan osallistuva Sirpa Paatero on ollut kansanedustaja vuodesta 2006 alkaen. Kotkan kaupunginvaltuustoon hän on kuulunut jo 15 vuoden ajan ja on tällä hetkellä mm. Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja.

”Kotkan alueelle usean vuoden pitkäaikainen työttömyys on lisännyt päihteiden käyttöä. Ne molemmat yhdessä ja erikseen ovat lisänneet mielenterveyden järkkymistä, joka näkyy juuri nyt varsin rankasti erityisesti lastensuojelun puolella. Perheselvittelyt ovat lisääntyneet ja lasten koulussa jaksamiseen on täytynyt panostaa vahvasti.”

Sirpa Paatero sanoo, että mielenterveyteen panostamisesta on esimerkiksi kouluympäristössä erittäin hyviä kokemuksia monellakin paikkakunnalla. Samaa voi sanoa erityisnuorisotyöntekijöiden toiminnasta.

”Pitää mennä koulumaailmaan, sinne lasten ja nuorten todellisuuteen, päivittäiseen arkeen. Se ei ole vallitseva käytäntö mutta kokemukset ovat hyviä.”

Minne katosi arki?

Iso kysymys Sirpa Paateron mielestä on kuitenkin se, miksi sinne kouluun tarvitaan mielen ammattilaisia. ”Miksi lapset eivät koe hyvää oloa, osallistumisen mahdollisuutta ja tasaisuutta siellä normaalissa arjessa? Miksi ei ole normaalia koulupäivää tai päiväkotia, normaalia kotia, josta koulupäivän jälkeen lähdetään harrastuksiin? Miksi meillä on iso joukko lapsia ja nuoria, jotka tämän kaiken normaalin lisäksi tarvitsevat jotain muuta?”

1990-luvun vaikeista lamavuosista voisi oppia, että kun silloin vähennettiin resursseja ja oli vaikeita tilanteita ja samaan aikaa leikattiin joka sektorilta, niin lastenkin elämän turvaverkko mureni kaikilta puolilta. ”Pelkään, että olemme tällä hetkellä menossa samaan suuntaan.”

Sirpa Paatero sanoo elävänsä sektorikohtaista elämää, johon onneksi kuuluvat työ ja perhe sekä harrastukset ja järjestötoiminta. ”Jos jossakin niistä on tiukempaa, tarjoaa joku varmasti myös arkea ja normaalia elämää. Lisäksi on kavereita, jotka eivät ole näistä missään mukana. Tämä yhdessä varmistaa, että elämässä säilyy tasapaino.”

Joskus ihmiset keskittyvät liikaa vain yhteen elämän sektoriin, vaikkapa miehet työhön. ”Se voi määräaikaisesti olla hyvä, mutta jos siinä tapahtuukin romahdus niin onko jäljellä enää mitään muuta? Muutoksiakin on helpompi tehdä, kun jotkut asiat elämässä pysyvät”, pohtii Sirpa Paatero.

Sitä onkin hyvä pyöritellä mielessä.

Sirpa Paatero on kansanedustaja (sd.) Kymen vaalipiiristä.

Lue lisää


MIELI ry kysyy yhteiskuntamme eri aloilla vaikuttavilta, mitä mielessä mielenterveydestä ja sen edistämisestä. Mielenterveyttä rakennetaan niin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kuin arjen kohtaamisissa.