Mitä poikkeusvuosi on opettanut ikääntyneiden mielenterveyden vahvistamisesta?

Maaliskuussa 2020 julistetun poikkeustilan rajoitukset koskettivat eniten ikääntyneitä. Ei kestänyt kauaa, kun asiantuntijat ja ikääntyneet itse alkoivat kyseenalaistaa rajoitusten kohtuullisuutta ja yhdenvertaisuutta. Erityisesti aktiivista elämää viettävien ikääntyneiden liikkumisrajoitusten järkevyys herätti keskustelua – syystäkin.

Kevään kuluessa monet ikääntyneet muokkasivat rajoituksista oman näköisensä version. Samaan aikaan julkiseen keskusteluun kurittoman nuorison rinnalle nousivat kurittomat ikääntyneet.

Rajoitusten pitkittyessä niiden toimintakykyä heikentävät vaikutukset alkoivat painaa turvallisuuden ja terveyden edistämistä enemmän. Vuotta myöhemmin on selvää, että ulkona liikkumisen rajoitukset ovat aivan viimeisiä toimenpiteitä, joita suomalaiset ikään katsomatta hyväksyisivät mukisematta.

Ikäihmisten digiloikka

Keväällä 2020 koko yhteiskunnassa tehtiin lyhyessä ajassa, pakon edessä valtava digiloikka. Samalla ovat lisääntyneet ikääntyneiden internetin käyttö ja digitaidot. THL:n koordinoiman FINGER-tutkimuksen mukaan lähes puolet ikääntyneistä raportoi lisänneensä etäyhteydenpitoa perheen ja ystävien kanssa. Internetin käyttö yleistyi kolmanneksella.

Samaa on kuultu järjestöiltä. Monet eläkeikäiset vapaaehtoiset käyttävät jo sovelluksia luontevasti ja näkevät niiden hyvät puolet toiminnan suunnittelussa. MIELI ry toteutti runopiirejä etänä Helsingin koti- ja palvelukirjastojen kanssa: runoudesta ja mielen taidoista keskusteltiin etäyhteydellä kotipalvelun asiakkaiden olohuoneissa. Toimintaa pidettiin erinomaisena – erityisesti rajoitusten aikana.

Koronan jälkeen on järkevää vahvistaa entisestään digipalveluiden levittämistä ikääntyneille. Samalla on entistäkin tärkeämpää tavoittaa haavoittuvassa asemassa olevat ikääntyneet.

Nuoret haluavat piristää ja auttaa ikääntyneitä

Vaikka monella ikääntyneellä on mielen voimavaroja vastapainoksi rajoituksista johtuvalle mielialan laskulle, yksinäisyyden kokemukset ovat lisääntyneet. Eniten huolta herättävät ne, jotka eivät koe, että elämä muuttuisi enää normaaliksi sekä ne, joilla on vaikeuksia lähteä liikkeelle kodista ja osallistua aktiviteetteihin.

Yksinäisyys ei koske vain ikääntyneitä: korona on lisännyt yksinäisyyden kokemuksia kaikissa ikäryhmissä. Jaettu kokemus tekee yksinäisyydestä tietyllä tapaa normaalia ja vähemmän häpeällistä. Yksinäisyyden tunteen tunnistaminen ja jakaminen lisäävät myötätuntoa kohtalontovereita kohtaan.

Vuoden aikana onkin nähty myös monta kekseliästä tapaa, joilla on haluttu auttaa ja piristää ikääntyneitä.

Esimerkiksi kesällä 2020 MIELI ry jakoi ikääntyneiden koteihin 12 000 Hyvä mieli − Pohdintoja mielen hyvinvointiin -työkirjaa. Sen jakeluun osallistuivat kuntien ja seurakuntien vapaaehtoiset ruoka-apujakelijat, mutta myös lapsenlapset, jotka halusivat auttaa eristyksiin jääneitä isovanhempiaan.

Epidemia teki ikääntyneiden panoksen näkyväksi

Luottamus yhteiskuntaan vahvistaa mielenterveyttä. Kohtuullisesta kapinamielestä huolimatta ikääntyneet kuitenkin luottavat yhteiskuntaan ja sen päättäjiin nuorempia aikuisia enemmän. Tästä on kertonut moni kyselytutkimus.

Ikääntyneiden tuottama apu, tuki ja muu toiminta on tullut epidemian aikana paremmin näkyväksi, kun nämä eivät ole voineet toimia kuten aiemmin. Eläkeikäisten vapaaehtoisaktiivien liikkumisen rajoitukset ovat näkyneet vapaaehtoistyötä tekevissä järjestöissä. Moni lapsiperhe on ollut pulassa ilman isovanhempien tarjoamaa hoito- ja hoiva-apua lapsille ja lastenlapsille.

Toivoa sopii, että havainto ikäihmisten työpanoksesta pysyy mielessä, kun siirrymme koronan kaudelta jälleenrakennuksen aikaan. Arvostakaamme ikäihmisiä toimijoina –  ja heterogeenisena ryhmänä, ei vain tuen ja hoivan kohteena!

TEKSTI: SONJA MAUNUNAHO
MIELI ry:n asiantuntija, ikäihmisten mielenterveyden edistäminen


Yhteystiedot

Sonja Maununaho
Asiatuntija
Ikäihmisten mielenterveyden edistäminen

.+358 40 194 1859Maistraatinportti 4 A, 7. krs, 00240 Helsinki