Mitä sinulle kuuluu, Petteri Tikkanen?

Sarjakuvataiteilija Petteri Tikkanen valittiin Ylä-Savon Mielenterveysseuran hyvän mielen lähettilääksi. Hänen alter egonsa on "supersankaripainija" Black Peider. Kysyimme Petteriltä mitä hänelle kuuluu.

Hoidan mielenterveyttäni tekemällä asioita, joissa ei ole mitään järkeä. Saatan välillä höpöttää ihan kummallisia juttuja normaalinkin keskustelun lomassa. Tutuille siinä ei ole mitään uutta, uusille ystäville ehkä hieman totuttelua. Välillä ne tulee tarkoituksella, välillä selkärangasta.

Viimeksi sain läheiseltä tukea kun lähdin kävelylle läheiseen puistoon. Tarkoitus oli kävellä kirkon ympäri kymmenen kertaa. Yksin käveleminen on tylsää. Näin toisen kierroksen jälkeen yhden tutun ja pyysin mukaan. Siinä sitä sitten yhdessä kierrettiin kirkkoa ja rupateltiin Saarroksissa-tv-sarjasta. Kaverillani käväisi mielessä, että kirkkoväki saattaa luulla, että meillä on joku rituaali meneillään kun kierretään kehää. Mullakin se kävi mielessä, mutta jatkettiin silti.

Suomalaisten pitäisi lopettaa hyväksynnän hakeminen. Sorrun itsekin siihen jatkuvasti. Ihan hyviä me ollaan, kukin tavallaan.

Itsetuntoani on vahvistanut vaimoni. Ei niinkään kehumalla, vaan kyseenalaistamalla. Olen joutunut kohtaamaan asioita itsessäni, joita en ole koskaan edes ajatellut mitenkään tärkeiksi, mutta keskustelujen kautta niistä on muodostunut sellainen uusi betonikerros itsetuntoni jalustaan.

Olen hämmentynyt maailman menosta. Kymmenen vuotta sitten en vielä pahemmin seurannut uutisia tai maailman tapahtumista. Silloin olin onnellisen tietämätön maailman myllerryksistä.

Viimeksi minua ujostutti kun menin kesällä Paula Vesalaa jututtamaan RunniRockissa, ja oheistuotteiden myyjä sanoi Paulalle, että tämä mies osti sinun nimellä varustetun plektran. Vai hävettiköhän se kuitenkin enemmän kuin ujostutti?

Itkin viimeksi kun katsoin tänä aamuna netistä Saara Aallon versiota Sian Chandelier-kappaleesta.

Minua harmittaa kun työhuoneeni on piripinnassa tavaraa. Vähempikin riittäisi, mutta luulen tarvitsevani kaikkea haalimaani. Olenko hamstraaja. Ehkä en, mutta hiukan holtiton kaiken jännän tavaran haalimisessa. Tietokoneeni on myös täynnä kaikkia tiedostoja. Mistä näitä oikein tulee?

Haluan rohkaista ihmisiä tekemään asioita liiemmin miettimättä. Antaa fiiliksen viedä. Jälkeenpäin saa asiata vatvoa, mutta etukäteen ei kannata. Jää moni mukava juttu tekemättä, jos liikaa miettii.

Toivon, että omilla toimillani taiteen ja musiikin saralla pystyisin vapauttamaan ahdistusta. Tuo "ahdistuksen vapauttaminen" on Kari Tykkyläisen (löytyy Tykylevits-nimellä Youtubesta) johtoajatus ilmaisussaan. Kun kuulin hänen sanovan sen ääneen, tiesin, että tuota minäkin olen tehnyt tietämättäni, ainakin supersankaripainija Black Peiderin kautta, jo vuodesta 1999. Samat trikoot ovat edelleen mukanani kuin alussa, tosin nyt ne toimivat uusien trikoiden vyönä.

Mitä sinulle kuuluu -sarjassa ajankohtaiset ihmiset vastaavat kysymykseen Mitä sinulle kuuluu? jatkamalla elämästä utelevia lauseita.

Lue lisää

Muualla verkossa