Jaakko Hämeen-Anttila: ”Jokaisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa on käyttäytymismalleja, jotka ovat ongelmallisia ja tarvitsevat hoitoa.”

Professori Jaakko Hämeen-Anttila tuntee arabialaisen kielen ja mielen. Hän on työskennellyt vuodesta 2016 alkaen Edinburghin yliopistossa arabian kielen ja islamin tutkimuksen professorina. Kiinnostus arabialaiseen kulttuuriin alkoi kielen kautta.

”Olin lukiossa ja yliopisto-opintojen alkuvaiheessa puhdas lingvisti (kielitieteilijä). Minua kiinnostivat erityisesti etäisemmät kielet sekä niiden menneisyys. Siksi tulin Helsinkiin opiskelemaan arabiankieltä”, Jaakko Hämeen-Anttila sanoo.

Kävi kuitenkin niin, että kieli avasi uusia kulttuurillisia näkymiä, jotka osoittautuivat vielä kiehtovimmiksi kuin itse kieli. ”Vaikka kieli on yhä edelleen kiehtova, löysin jotain vieläkin jännempää eli vanhan korkeakulttuurin, jota Suomessa tunnettiin todella huonosti. Niinpä kielestä tuli työkalu eikä vain tutkimuskohde.”

Jaakko Hämeen-Anttilalle mielenterveys on kuin synonyymi sanalle normaali tai normaalius, eli sille, minkä yhteiskunta missäkin tilanteessa määrittelee normaaliksi.

”Keskiaikaisen pyhimyksen, joka näki näkyjä tai kuuli ääniä, kohdalla ei voi puhua mielenterveysongelmista, kun yhteisö ympärillä piti sitä jopa arvostettavana tilana. Meidän yhteiskunnassamme tilanne on toisin, eli jos ihminen alkaa kuulla ääniä tai nähdä näkyjä, pidetään sitä helposti mielenterveyden horjumisena.”

Mielenterveys on siis toisaalta yhteiskunnan asettama määre, jossa normaali on yleistä ja keskimääräistä. Tästä standardista poikkeaminen taas on merkki mielenterveyden ongelmista. Toinen tapa lähestyä mielenterveyttä sanana on ymmärtää, että jokaisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa on käyttäytymismalleja, jotka ovat ongelmallisia ja tarvitsevat hoitoa.

”Mielenterveyskysymykset eivät suoraan ole kulttuurisidonnaisia”

Jaakko Hämeen-Anttila sanoo, että mielenterveyskysymykset eivät suoraan ole kulttuurisidonnaisia. Suhtautumisessa mielenterveyteen on sen sijaan ollut eri aikakausilla suuriakin eroja. ”’Kylähullut’ ovat niin länsimaisessa kuin arabialaisessa kulttuurissa olleet yhteiskunnan jäseniä, joista on kollektiivisesti pidetty huolta.”

Hämeen-Anttila jatkaa, että tässä ajassa mielenterveysongelmat koetaan arabimaissa isommaksi yhteiskunnalliseksi haasteeksi kuin lännessä. ”Se liittyy häpeän tuntemukseen, joka on vahvempaa kuin länsimaisessa kulttuurissa. Meillä on kehitytty poispäin ajatuksesta, että mielenterveysongelmat ovat vain häpeällinen ja vaiettu suvun salaisuus. Valitettavasti näin ei ole islamilaisessa kulttuurissa, jossa niistä on paljon vaikeampi puhua kuin esimerkiksi meillä Suomessa.”

Suomessa noin 30 prosenttia MIELI ry:n SOS-kriisikeskuksen asiakkaista on maahanmuuttajataustaisia. Lisääntyvä monikulttuurisuus vaatii viranomaisilta paneutumista. ”Pitää ymmärtää että niin ihmisten lähtökohdat kuin kulttuuritausta ovat erilaisia. Siirtyminen toiseen kulttuuriin tuo aina mukanaan uusia tekijöitä, joista toki osa on arkisia, mutta osa vaatii sopeutumista ja totutteluaikaa.”

Jaakko Hämeen-Anttila sanoo, että sopeutumisen pitää olla molemminpuolista.

”Yhteiskunnan pitää sitä tukea ja maahanmuuttajalla tulee olla valmiutta lähteä muuttumaan. Pitkämielisyyttä vaaditaan molemmilta.”

Lähi-idän maahanmuuttajat tulevat kaoottisista oloista

Suomeen 2010-luvulla Lähi-idästä saapuneet maahanmuuttajat, ovat pitkälti joko suoraan sotatoimialueelta tai muuten varsin kaoottisista olosuhteista. Monien lähtöolot ovat olleet niin vaikeat, että psyykkinen terveys on kärsinyt. Tämä on tunnistettu muun muassa MIELI ry:n Kriisipuhelimessa, johon avattiin arabiankielinen linja keväällä 2018.

”Näissä tilanteissa ei tarvitse puhua kulttuurien eroavaisuuksista tai erilaisten kulttuurien kohtaamisten aiheuttamista ongelmista. Voi vain ajatella millaisia mielenterveysongelmia olisi syntynyt, jos Suomi olisi ollut kymmenen vuotta sotatoimialueena ja hyvin veristen tapahtumien näyttämönä. Viime sotien jälkeisen ajan kokeneet sen hyvin muistavat.”

Jaakko Hämeen-Anttila sanoo, että sanana kulttuurisensitiivisyys ei oikeastaan kuulu hänen sanavarastoonsa ja hän haluaakin pohtia sen merkitystä kahdesta suunnasta. ”On hyvä ottaa erikseen ne asiat, jotka eri kulttuureissa ovat tavallaan samanarvoisia mutta vain erilaisia. Näihin kuuluvat erilaiset tavat ja pukeutumissäännöt. On kaiketi vaikea arvioida onko parempi jos ihmisellä on housut ja paita kuin kaapu. Ne ovat pinnallisia asioita, joita ei voi laittaa asetelmaan, jossa esimerkiksi maahanmuuttajan pitäisi lähteä niissä sopeutumaan.”

Sopeutuminen ei myöskään tarkoita oluenjuontia kulmakuppilassa tai porsaanleikkeen syömistä. Niihin ei ole mitään terveydellisiä tai eettisiä syitä. Sen sijaan on kulttuurisensitiivisyyttä nähdä, että kulttuureissa on erilaisia piirteitä, joiden pitää olla hyväksyttävissä.

Ihmisillä pitää olla vapaus ilmaista itseään niin kauan, kun ei tee sitä yhteiskunnalle haitallisella tavalla.

”Toisaalta ei ole syytä hyväksyä kulttuurirelativismia, eikä kulttuurisensitiivisyyttä ole johonkin väestönosaan kohdistuvan väkivallan hyväksyminen. Naisen asema on siitä yksi esimerkki. Suomessa ei tarvitse hyväksyä, että maahanmuuttajilla olisi oikeus kohdella huonosti omia naispuolisia jäseniään, koska he ovat eri kulttuurista, ja eri kulttuureissa voi olla erilaisia tapoja.”

Jaakko Hämeen-Anttila sanoo, että tämänkaltaisissa asioissa voidaan edellyttää nopeaa sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntamalliin.

Britannian ongelmana slummiutuminen ja radikalisoituminen

Monissa osissa Iso-Britanniaa monikulttuurisuus tai kulttuurien erilaisuus näkyy yhteiskunnassa ja on tuonut siihen valtaosaltaan raikkaita vivahteita. Tästä hyvänä esimerkkinä on ruokakulttuuri sekä vahva ammatinharjoittajien ja pikkukauppiaiden joukko. ”Curry-ruoista on esimerkiksi tullut jo pitkän aikaa sitten brittiläinen ilmiö.”

Suomi on muuttumassa kovaa vauhtia samaan suuntaan ja kohdannee myös ongelmia samalla tavoin kuin saarivaltio. ”On tapahtunut paljon slummiutumista ja radikalisoitumista, joista Suomessa on onneksi isoin osin vältytty.”

Jaakko Hämeen-Anttila sanoo, että Suomessa onkin hyvä pitää silmät auki ja katsoa, mistä ongelmat ehkä ovat lähtöisin ja mitä voidaan tehdä, jotta monikulttuurisuudesta saataisiin mahdollisimman paljon hyviä piirteitä ja torpattaisiin huonoja.

Ilmapiiri on kuitenkin erityisesti Englannin puolella kovenemassa. Samalla kun Brexit-keskustelu on kärjistänyt välejä brittiläisen kantaväestön keskuudessa, on se myös nostanut pintaan maahanmuuttajaväestöön kohdistuvia asenteita.

”Sodasta ja väkivallasta on tullut uusi normaali”

Lähi-idän, erityisesti Syyrian ja Irakin tilanne tekee murheelliseksi. Suuri osa paikallisesta siviiliväestöstä on elänyt vuosikausia niin epäinhimillisissä olosuhteissa, että niiden ymmärtäminen on mahdotonta.

Sodasta ja väkivallasta on vuosikymmenen saatossa tullut uusi normaali, mikä on ihmismielen kannalta kestämätöntä.

Erona esimerkiksi suomalaisten kokemiin viime sotiin on, että nyt ei oikeastaan ole rintamalinjoja, joiden takana pahuus on, vaan vihollinen on läsnä kaikkialla. ”Irakissa nykyisillä parikymppisillä on hyvin hämärät muistikuvat elämästä ilman verenvuodatusta. Heidän normaalitilansa on väkivaltainen ja kaoottinen.”

Suomi avaa suurlähetystön Irakissa ja Jaakko Hämeen-Anttila tulkitsee, että Suomessa halutaan nähdä se toivona asioiden rauhoittumiselle. ”Itse uskon, että ennen kuin Irak rauhoittuu sille tasolle, millä se oli ennen Yhdysvaltojen hyökkäystä, ollaan hyvinkin vähintään 2030-luvulla.”

Suomessakin voidaan pahoin. Jo tavallinen arki ahdistaa ja se pakottaa kysymään Jaakko Hämeen-Anttilalta, onko arabialaisesta kulttuurista, historiasta tai elämäntavasta löydettävissä suomalaiseen mieleen voimavaroja.

”Uskon että hyviä suhtautumistapoja löytyisi suomalaisen yhteiskunnan lähimenneisyydestä. En usko että kulttuurien välillä tässä suhteessa on erilaisuutta. Ja vaikka moderni kulttuuri on tuonut mukanaan paljon hyvää, on se tehnyt elämästä myös keinotekoista.”

On kaiketi käynyt niin, että kun sodankaltainen kauheus ei kiusaa kansakuntaa, ottaa ihmismieli oikeuden ahdistua pienemmistä asioista – sellaisista, joita kukaan ei ison kriisin keskellä osaisi edes noteerata. ”Kun siis nykypäivää moititaan, tulee muistaa, että sen ongelmat kumpuavat asioista, jotka sellaisenaan ovat positiivisia. ’Pumpuloidussa’ yhteiskunnassa kun on pääosin parempi elää.”

Ja sellaisesta yhteiskunnasta Lähi-idässä ei vielä edes haaveilla.

TEKSTI: JOUKO VUOLLE

Kriisipuhelimen arabiankielinen linja päivystää arkisin numerossa 09 2525 0113. Lisätietoja ja aukioloajat mieli.fi/azma ja mieli.fi/kriisipuhelin

Lue lisää