Mika Lintilä: ”Kansalaisjärjestöjen rooli kasvaa jatkossa entisestään.”

Ministeri Mika Lintilä tunnistaa sen epävarmuuden, jota kolmannella sektorilla tunnetaan kansalaisyhteiskunnan tulevaisuudesta.

Huoli pelihaitoista on yhteiskunnassa noussut vahvasti esille ja Veikkauksen tuottojen odotetaan rajustikin tippuvan. ”Kyllä huoli on aito, ja vielä vaikeammaksi yhtälön tekee, että järjestöjen rooli vain kasvaa jatkossa, mutta rahoitus tulee vähenemään.”

Mika Lintilä sanoo, että pelihaitat ovat vakava asia mutta esittää myös kysymyksen, onko kaikkien osapuolten huoli täysin aitoa? ”On hyvin tiedossa, että on tahoja, joiden tavoitteena on monopolin purkaminen. He toivovat että ulkomainen pelitoiminta pääsisi vapaasti Suomeen, mikä tarkoittaisi muun muassa mainostulojen moninkertaista kasvua. En ole ihan varma etteikö se olisi jonkin verran vaikuttanut joidenkin tahojen objektiiviseen journalismiin.”

On arvioitu että Veikkauksen tuotot pienenisivät tehtyjen ratkaisujen myötä (mm. tunnistaminen ja peliautomaattinen vähentäminen) noin 200 miljoonalla eurolla.

Mika Lintilä toteaakin lakonisesti, ettei budjetissa ole yhteensäkään niin paljoa liikkumavaraa. ”Kyseessä on todella vakavan pohdinnan paikka.”

Mika Lintilä (s. 1966) on toisen polven kansanedustaja. Hänen mielenmaisemaansa muokkasi lapsuus ja nuoruus Toholammilla, Keski-Pohjanmaalla pienessä Määttälän kylässä. Perheen maatila, jota Mikan veljenpoika edelleen viljelee, ei ollut ajan oloon aivan pieni, eikä isäntää Aaro Lintilää juuri arkipäivinä kotona näkynyt. Työ ensin eduskunnassa (1962-1972) ja sitten Eläkeliiton toiminnanjohtajana piti viikot Helsingissä.

Mika Lintilä on kuusilapsisen perheen kuopus ja sanoo päässeensä hiukan muita helpommalla, koska vanhemmat veljet osallistuivat häntä enemmän maatilan töihin. ”Minulla oli hyvin turvallinen kasvuympäristö. Kesällä paistoi aurinko ja talvi tarjosi hyvät hiihtokelit”, naurahtaa Mika Lintilä ajan kultaamille lapsuusmuistoille.

Mika Lintilä sanoo muutenkin joskus pohtivansa, onko maa tullut hulluksi kun vanhoja viihdeohjelmia pitää pyytää anteeksi tai niistä voi joutua rikostutkintaan, joulujuhlia ei voi pitää kirkoissa, Mannerheimin kuvia ei saa olla seinillä, maitoa ja lihaa ei saa käyttää. ”Tapahtuu paljon outoja asioita ja ilmassa on ahdistavan tunnelman merkkejä. Ne vaikuttavat varmasti ihmisiin, jotka ovat mieleltään herkempiä ja juuri heille kansalaisjärjestöt ovat äärettömän tärkeitä.”

”Sportti pärjää mutta kuka sponsoroi palvelevaa puhelinta?”

Veikkauksen edunsaajien osalta Mika Lintilä ei niinkään ole huolissaan sporttipuolen pärjäämisestä mutta kysyy, mikä ulkomainen peliyhtiö lähtee sponsoroimaan palvelevaa puhelinta huippujoukkueen sijaan. ”Hankala tilanne ja moralismia on paljon ilmassa. Haittoja pitää torjua niin kuin alkoholin ja tupakan osalla on tehty, eikä kaiketi pullakaupan ovella voida jatkossakaan kieltää ylipainoista ostamasta korvapuustia tai munkkia.”

Sote-uudistus on toinen asia, joka on pohdituttanut myös kansalaisjärjestöjä. Mika Lintilä sanoo, että nykytilanteeseen on tultu erikoissairaanhoito edellä ja muistuttaa hallitusohjelman kirjauksista.

”Hallituksen päätavoite on 75 prosentin työllisyysaste, joka tarvitaan jotta voimme kattaa julkiset menot.

Jotta tavoitteeseen päästäisiin, pitää muistaa, että Suomessa poistuu sairaseläkkeelle valtava määrä työkykyistä porukkaa kaiken aikaa ja yleisin syy ovat mielenterveysongelmat.” Hyvänä esimerkkinä on hoitoala, josta vanhuuseläkkeelle siirtyi vuonna 2018 2 500 ihmistä ja työkyvyttömyyseläkkeelle samaan aikaan 1 700. Heistä iso osa psyykkisistä syistä.

Mika Lintilä ottaa tiukemmin harteilleen valtiovarainministerin viitan ja sanoo, että painopisteen muuttaminen ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon sekä varhaisen eläköitymisen pienentäminen ovat isoja asioita. Mielenterveysongelmien vähentäminen on siinä keskiössä.

”Varmasti yksi asia, jota pitäisi korostaa on yhteisöllisyys, välittäminen, sitä on maaseudulla kuitenkin enemmän kuin isoissa keskuksissa. Naapurinlapsiakin saattoi komentaa, jos he olivat kylässä, ja jos oli ruoka-aika, söivät he meidän kanssamme”, pohtii Mika Lintilä omaa nuoruuttaan.

Hyvinvointitalous – miljardimahdollisuus?

Vaan millaisia mietteitä Mika Lintilässä herättää hyvinvointitalous, joka on mukana hallitusohjelmassa muun muassa Skotlannissa, Uudessa-Seelannissa ja Islannissa.

Hyvinvointitalousajattelussa investoinnit hyvinvointiin eivät ole kuluerä, vaan edellytys vahvalle taloudelle. Kun Suomessa puhutaan investoinneista, ajatellaanko kuitenkin edelleen ennen kaikkea rakennuksia ja rautateitä?

”Asiaan on herätty ja kysymys on relevantti. Yhtä lailla mielenkiintoista on hyvinvointitalouden ympärille syntynyt ja syntyvä teollisuus. Suomalainen osaaminen voisi tässäkin suhteessa olla vientituote. Kyseessä ovat miljardimarkkinat, varsinkin kun tekoälyä opitaan yhdistämään terveydenhoitoon aiempaa paremmin. Jo nyt osaaminen siinä on Suomessa aivan maailman huippua”, sanoo Mika Lintilä ja muistelee samalla edellistä postiaan elinkeinoministerinä sekä niitä lukuisia vienninedistämismatkoja, joita hän teki.

Mika Lintilä on rahaministeri ja raha, tai sen puute, hajottaa myös mielen. Hyvällä talous- ja finanssipolitiikalla voidaan vaikuttaa mielenterveyteen ja silloin puhutaan vaikkapa mahdollisuudesta henkilökohtaiseen konkurssiin, joka nyt puuttuu Suomesta, vippifirmojen säätelystä ja velkarekisteristä.

”Yksi keskeinen asia on velkaneuvonta, sillä ikävä kyllä kovin monen ihmisen talousosaaminen on käsittämättömän huonoa. Vanha Kummeli vitsi, onko markka paljon vai vähän, on valitettavan totta.”

”Ihmisten talousosaaminen käsittämättömän huonoa”

Monella ihmisellä ei Mika Lintilän mukaan ole lainkaan käsitystä rahanarvosta. Pikavippifirmojen toimintaan onkin puututtu kovalla kädellä, eikä syyttä: ne ovat iso ongelma varsinkin monille nuorille ihmisille, joilla ei ole omaa talouden hallintaa. ”Kymmenkunta vuotta sitten törmäsimme valtiovarainvaliokunnassa uskomattomiin vuosikorkoihin, joista suurin taisi olla 1503 prosenttia. Tällä hallituskaudella kiristämme säädöksiä edelleen. Virtuaalinen raha ei ole samalla tavalla todellista kuin se konkreettinen seteli taskussa. Se joko oli tai ei.”

Mika Lintilä näkee moniin edellä kuvattuihin ongelmiin ratkaisuna paremman koulutuksen ja siihen satsaaminen, joka nykyisessä salamavauhtia muuttuvassa yhteiskunnassa on - jos mahdollista - vielä tärkeämpää kuin ennen muinoin.

”Pitää myös muistaa millaisen ulkoisen paineen sosiaalinen media nykyisin aiheuttaa varsinkin nuorille. Se on mielelle aikamoinen rasite kun pitää pukeutua, olla ja omistaa tietyllä tavalla.”

Mika Lintilä sanoo, ettei tunne vertailua, jossa mielenterveyden eriarvoisuus on Suomessa korostuneempaa kuin muissa OECD-maissa mutta sanoo, että kyseessä on vakava asia, joka ei jää huomaamatta. ”Ei tarvitse kuin kävellä kadulla, niin näkee helposti monia ihmisiä, jotka olisivat syvällisemmänkin keskustelun tarpeessa.”

Kolmannella sektorilla on siis yhteiskunnassa tärkeä rooli vaikka puhe sosiaalisesta pääomasta onkin taas hiljentynyt. Ja kuten Mika Lintilä jo aiemmin totesi, yhteisöllisyydelle, avittamiselle ja välittämiselle olisi tilausta.

”Eikä se kuva pienen maalaiskunnan peräkammarin pojasta, joka ilman töitä muuttaa maakuntakeskukseen asumaan ja saa todella olla ihan rauhassa yksin pohtimassa omia murheitaan, ole kovin ruusuinen. Ei tarvitse ihmetellä, että syntyy mielenterveysongelmia”, päättää pohdintansa valtiovarainministeri.

TEKSTI: JOUKO VUOLLE

Kirjoituksen julkaisupäivänä 9.12.2019 tiedotettiin, että valtiovarainministeri Mika Lintilä siirtyy uuden hallituksen myötä elinkeinoministeriksi.

 

Lue lisää