Pääjohtaja Timo Ritakallio: ”Kolmannella sektorilla tehtävän mielenterveystyön rahoituspohja tulee kaikissa oloissa pitää riittävänä.”

Timo Ritakallio on johtanut Suomen oloissa valtavaa organisaatiota, OP Ryhmää, maaliskuusta 2018 alkaen. Hänellä on 12 000 alaista ja huoli henkilökunnan jaksamisesta on varsinkin koronakriisin aikana suuri. Työntekijöiden terveystilanteen kehittymistä seurataankin tarkasti.

OP Ryhmässä sairauspoissaoloja on korona-aikana ollut normaalia vähemmän ja erityisesti influenssasairauksia todella vähän. Myös terveysprosentti, joka kuvaa kuinka moni työntekijä on pystynyt työskentelemään koko vuoden ilman sairauspoissaoloa, on pysynyt korkeana.

”Vuonna 2020 terveysprosentti on toteutunut yli 60-prosenttisesti juuri edellä mainitusta syystä, kun hyväksi tavoitetasoksi olemme asettaneet 40 prosenttia.”

Koronakriisin pitkittyminen ja etätyö ovat samaan aikaan kuitenkin lisänneet pelkoa ja huolta. Murehditaan omasta ja läheisten terveydestä sekä taloudesta. ”Kriisin vaikutukset näyttäisivät kuormittavan ihmisiä aiempaa enemmän. Samalla työterveyshuoltoon tulleet yhteydenotot liittyvät yhä useammin mielenterveyden kysymyksiin ja uupumiseen”, kertoo Timo Ritakallio

Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi -tutkimuksen mukaan kuluva aika on erityisesti rasittanut keskijohtoa, kun johtaminen on muuttunut uuteen muotoon.

Yhä useampi työkyvyttömyyseläkkeelle – ja yhä nuorempana

Timo Ritakallio sanoo, että havainnot ovat sukua sille kehitykselle, joka on ollut nähtävissä työkyvyttömyyseläkkeissä. ”Vuonna 2019 Suomessa ensi kertaa suurin työkyvyttömyyden syy (33 % kaikista eläkepäätöksistä) olivat mielenterveyden ongelmat.Ne ohittivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet (31 %). Tämä kehitys on jatkunut suomalaisessa yhteiskunnassa jo pitkään, mutta nyt sekä mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot että niistä seuranneet työkyvyttömyyseläkepäätökset ovat nousset merkittävimmäksi ryhmäksi.”

Timo Ritakallio arvioi, että koronakriisi on vain kasvattanut ongelmaa. ”Johtaminen poikkeusoloissa on ollut rankkaa ja kuormittavaa monestakin syystä. On oltu uusissa tilanteissa ja jouduttu pohtimaan miten toiminta tulisi järjestää poikkeusoloissa. Toisaalta on oltu pakotettuja johtamaan mallissa, joka on erilainen kuin normaali tilanteessa. Ja kaiken aikaa taustalla on vaaninut iso huoli siitä, miten henkilöstö jaksaa. Tämän vuoksi voi käydä niin, että juuri johto kuormittuu tavallista enemmän.”

OP Ryhmän työterveyshuollossa asiaan on kiinnitetty paljon huomiota, jotta mahdollisiin ongelmiin päästäisiin puuttumaan niin varhain ja tehokkaasti kuin mahdollista. Timo Ritakallio uskookin, että mitä pidempään poikkeusolot jatkuvat, sitä enemmän mielenterveyskysymykset edellyttävät tarkkailua ja toimenpiteitä.

Jaksaminen, uudistuminen - sopeutuminen, ennakointi

Timo Ritakallio työskenteli työeläkevakuutusyhtiö Ilmarisen johdossa kymmenen vuoden ajan, niistä kolme viimeistä toimitusjohtajana. Tuona aikana mielenterveysongelmien vuoksi eläköitymisen kasvu oli jatkuva trendi. ”Onkin korkea aika herätä siihen, miten sitä voidaan yhteiskunnassa ehkäistä. Työnantajilla ja -yhteisöillä on oma roolinsa ja vastuunsa, mutta ongelmat eivät välttämättä synny työpaikoilla vaan ihan muista syistä ja elämäntilanteista.”

”Kuluva aika, jossa ihmiset ovat joutuneet rajoitusten vuoksi elämään suljetumpaa elämää ja tilanne, jossa linkki esimerkiksi työyhteisöön on hävinnyt, on hankala. Normaalin elämän sosiaalisten kontaktien puuttuminen näyttäisi aika tavalla kuormittavan ihmisiä.”

Kyky selviytyä vastoinkäymisistä, muutosjoustavuus eli resilienssi on sana, joka on erityisesti koronavuonna toistuvasti pulpahtanut esille, ja vaikka työyhteisöillä on oma roolinsa, eivät ongelmat suinkaan ratkea vain niiden toimenpiteillä.

”Yhteiskunnassa pitäisi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kyetä tarttumaan siihen miten jaksamista arjessa voidaan parantaa. Esimerkiksi syrjäytyminen on merkittävä mielenterveysongelmien synnyttäjä.”

Itse asiassa työ näyttäisi monessa tilanteessa olevan tärkeä mielenterveyden ylläpitäjä ja resilienssin luoja. Toki samaan aikaan joissain tilanteissa työyhteisön kuormitus voi olla hankaloittamassa jaksamista. Ratkottavana on laaja ja monipolvinen kokonaisuus.

Timo Ritakallio näkee, että poikkeusolot ovat koetelleet erityisesti lapsiperheitä, joissa on ollut pakko pystyä yhdistämään etätyö, koulu, ateriat ja myös vapaa-aika, kun harrastusmahdollisuudet ovat olleet rajoitettuja. ”Kuormitus on lisääntynyt vaikka samaan aikaan työmatkoihin ei ole kulunut aikaa ja työmatkustaminen on vähentynyt tai loppunut. Tämäkin on hyvin moniulotteinen asia.”

Uuden normaalin alla

”Uudessa normaalissa” yhteiskunnalla on kuitenkin velkataakkaa aiempaa huomattavasti enemmän ja edessä ovat toimenpiteet sen kattamiseksi. Kansalaisjärjestöjen ja kolmannen sektorin osalta tulevaisuus on siksi utuinen, varmasti ollaan uuden edessä.

Timo Ritakallio sanoo, että kolmannella sektorilla ja siellä tehtävällä mielenterveystyöllä on tärkeä rooli. ”Sen rahoituspohja tulee pitää kaikissa oloissa riittävän vahvana. Se on tärkeää koko yhteiskunnan kannalta, koska sillä vältetään syrjäytymisen riskiä ja viime kädessä työkyvyttömyyseläkkeiden kasvua, joka on Suomelle todella kallis tie.”

Timo Ritakallio muistuttaa, että mielenterveysongelmien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle päätyvien keski-ikä on alhainen. ”On olemassa jopa selvästi alle 40-vuotiaita ihmisiä, jotka jäävät pysyvästi pois työelämästä. Silloin jää aika pitkä pätkä normaalista työurasta toteutumatta, mikä on myös yksilöiden kannalta hyvin ongelmallista.”

”Onkin tärkeää että löytyy paikkoja, joista ihminen voi saada tukea ja juuri kolmannella sektorilla on tässä tärkeä rooli. Erityisesti nyt kun ollaan poikkeusoloissa on tärkeää panostaa työhyvinvointiin ja työn mielekkyyteen. Samalla pitää huolehtia sellaisista toimenpiteitä, jotka mahdollistavat niidenkin ihmisten jaksamisen, joiden voimavarat ovat keskimääräistä heikommat.”

Yksi kriisiajan opetus: toistemme fyysinen kohtaaminen on tärkeää

Pohtiessaan kolmannen sektorin roolia Timo Ritakallio sanoo, että yhteiskunnassa on monia osa-alueita, joissa voimavara syntyy vapaaehtoistyön kautta. ”Olen itse HelsinkiMission valtuuskunnan puheenjohtaja. Meidän ’missiomme’ on yksinäisyyden vähentäminen ja poistaminen, ja sitä kautta ennaltaehkäistä mielenterveysongelmien syntyä sekä syrjäytymistä. Tämänkin järjestön kautta kolmannen sektorin työn vaikuttavuus on helppo havaita.”

Timo Ritakallio on myös johtanut neljän vuoden ajan Suomen olympiakomitean hallitusta ja tietää hyvin, ettei suomalaista liikuntaa ja urheilua olisi ilman vahvaa vapaaehtoistyötä. ”Seurayhteisöt tai muuten liikunnan ja urheilun kautta syntyvä yhteisöllisyys ovat hyvää ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä. Ihmiset tarvitsevat tukipisteitä, joita työn ohella tarjoavat harrastukset ja ne toimijat, jotka tulevat apuun kun on kaikkein vaikeinta.”

Timo Ritakallio pohtii, että kriisit parhaassa tapauksessa vahvistavat yhteenkuuluvaisuutta, ”mutta vasta aika näyttää kävikö tämän kriisin osalta niin”. Hän voikin avainpaikalta tarkkailla suomalaista yhteiskuntaa. Jo hänen johtamansa organisaatio on kuin pieni kaupunki.

”Meneillään oleva kriisiaika paljastaa entistä selvemmin, kuinka tärkeää meille ihmisille on toistemme fyysinen kohtaaminen. Saamme toisistamme energiaa, joka auttaa jaksamaan arjessa. Meidän tuleekin järjestää ihmisille mahdollisuus kohdata toisiaan sekä työssä että vapaa-ajalla. Sulkeutuminen karanteenin kaltaisiin olosuhteisiin pois sosiaalisista kontakteista uuvuttaa, jos ei aivan kaikkia, niin valtaosaa meistä.”

Jo sen tiedostaminen tekee viranomaisten ohjeiden noudattamisen helpommaksi, jotta koronan jälkeiset kohtaamiset olisivat mahdollisimman lähellä.

TEKSTI: JOUKO VUOLLE

Lue lisää