Raskaan koronakevään jälkeen kesä elvyttää

Kesän kuluessa koronaviruksen ote Suomesta on hellittänyt. Elämme suvantovaihetta. Lähes kaikki voivat hengähtää helpotuksesta ja elää vapaampaa arkea.

Päivittäiset tartuntaluvut kuitenkin muistuttavat, että virus liikkuu yhä keskuudessamme. Kesäriemun taustalla häivähtää hetkittäin epävarmuus tulevasta: toinen aalto saattaa tulla syksyllä ja viikoittaiset tartuntaluvutkin vaihtelevat.

Pandemiatoimien kanssa tarvitaan mielenterveystietoisuutta

Mielenterveys nousi koronaviruspandemian ja sen mukanaan tuomien rajoitusten myötä aivan uudella tapaa tietoisuuteen. Julkisessa keskustelussa ja kodeissa oivallettiin, että mielenterveys on jotain, mitä meillä kaikilla on. Se on hyvinvoinnin tila, joka vaihtelee. Ympäröivät olosuhteet, yksilöllinen elämänhistoria ja opitut mielenterveystaidot ja -valmiudet vaikuttavat siihen, minkälainen mielenterveyden tila kulloinkin on.

Kesän kynnyksellä YK varoitti maailmaa mielenterveyspandemiasta, joka seuraa koronapandemian jalanjäljissä. Lisäksi monet muut yhteiskunnalliset toimijat esimerkiksi Euroopassa ottivat kantaa mielenterveystyön tarpeisiin koronapandemian aikana ja jälkeen.

Suomessa julkaistiin kansallinen mielenterveysstrategia vuosille 2020–2030 alle kuukausi ennen pandemian saapumista Suomeen. Vaikka strategia oli valmisteltu ennen pandemiaa, sen linjaukset toimivat myös korona-ajassa ja ovat yhteneväisiä kansainvälisten kannanottojen kanssa. Esimerkkejä linjauksista ovat mielenterveysosaamisen vahvistaminen ja yhteiskunnan eri sektoreiden välinen yhteistyö.

Mielenterveystaidot vahvistavat samalla kriisinkestävyyttä

Pandemia on vaikuttanut eri ihmisten mielenterveyteen eri tavoin. Riippumatta omasta tilanteesta on hyvä tunnistaa, että jokainen kanssaihminen on kokenut kevään tapahtumat kukin omalla tavallaan. Jotkut ovat olleet toisia haavoittuvampia pandemian vaikutuksille.

Tähän on vaikuttanut esimerkiksi työn ja toimeentulon epävarmuus, oman tai läheisten sairaus tai turvaverkkojen vähäisyys.

Kevään mittaan keskusteluun nousi myös tarve vahvistaa yhteisöjen ja yksilöiden kriisinkestävyyttä. Yhteiskunta ja lähiyhteisöt voivat kannatella yksilöä kriiseissä. Näin tapahtuikin heti kriisin alusta lähtien.  Kriisinkestävyyden vahvistamisessa yhteiskunnan tasolla tarvitaan eri toimijoiden välinen yhteistyötä ja vaikuttavien toimintamallien hyödyntämistä.

Yksilöllistä kriisinkestävyyttä voi vahvistaa oppimalla ja kehittämällä mielenterveystaitoja. Mielenterveyttä voi todellakin vahvistaa, myös koronakriisin keskellä. Vanhemmat ja muut läheiset rakentavat lasten ja nuorten mielen hyvinvointia. Kevät ja kesä ovat koetelleet erityisesti ikääntyneiden mielen hyvinvointia. On tärkeää, että myös ikääntyneet itse, heidän läheisensä ja ammattilaiset pyrkivät huomioimaan mielenterveyden ja löytävät sen vahvistamiseen käytännönläheisiä keinoja.

Kesäpolun varrelta voi poimia toiveikkuutta ja aineksia elpymiseen

Kriisistä toipuminen voi edetä monenlaisia polkuja pitkin. Jokainen meistä voi yrittää poimia kesäpolun varrelta syksyn ja talven varalle aineksia voimien elpymiseen, toiveikkuutta ja tulevaisuuden uskoa. Vaikka hallinnan tunne saattoi joskus kevään kivikoissa ajoittain kadota, polun reunan kukkasista voimme saada voimaa menetysten ja vastoinkäymisten hyväksymiseen.

Parhaimmillaan vaikeudet ovat kirkastaneet sitä, mikä on itselle merkityksellistä, ja polun mutkassa voi odottaa aarre uusien mahdollisuuksien muodossa.

Kevään eristyksen jälkeen tarvitsemme läheisiämme ja vuorovaikutusta toisten kanssa enemmän kuin tavallisesti. Kesäpolulle kannattaakin ottaa mukaan kanssakulkijoita, joihin voi tarvittaessa tukeutua tai joita voi itse auttaa juurakoiden yli. Voimien palatessa voi tuntea taas voivansa vaikuttaa itse siihen, mihin oma polku johdattaa.

Älä jää yksin – kesälläkään

Kesälläkään ei tarvitse jäädä yksin, jos olo on vaikea. Apua on saatavilla. Kriisipuhelin ja Sekasin-chat ovat matalan kynnyksen keskustelupalveluja. Ne ovat kattavasti auki, eikä yksin tarvitse jäädä murehtimaan.

Myös MIELI ry:n kriisikeskusverkosto tarjoaa vastaanottoaikoja. Katso kriisikeskusten ajanvarausnumerot täältä.

TEKSTI: Meri Larivaara