Tiina Kivisaari: ”Haluamme taata jokaiselle lapselle ja nuorelle urheiluympäristön, jossa hän voi kokea olevansa hyväksytty ja turvassa.”

Viimeisten vuosikymmenten, mutta erityisesti viime vuosien aikana, on keskustelu mielenterveydestä noussut yhä voimakkaammin esille myös urheilun parissa. ”Kyllä meillekin kantautuu sellaisia asioita, joiden ei olisi suonut tapahtuvan, liittyivätpä ne sitten urheilu-uraan tai sen ympärillä tapahtuneisiin asioihin”, sanoo liikunnan vastuualueen johtaja Tiina Kivisaari opetus- ja kulttuuriministeriön nuoriso- ja liikuntapolitiikan osastolta.

”Myönnän esimerkiksi paljon pohtineeni 25-vuotiaana lopettaneen painija Petra Ollin tilannetta. Vaikka hän varmasti hyvin harkiten teki ratkaisunsa, panee se silti miettimään, olisiko jotain voitu tehdä toisin ja jäikö joku keskustelu käymättä.”

Tiina Kivisaari sanoo, että mielenterveys ja mielen asiat näyttäytyvät hänen arjessaan kahdellakin tavalla. Ministeriön liikuntayksikön työhyvinvointi on tärkeä asia mutta samaan aikaan mielen kysymykset kulkevat liikunnan vastuualueella kaikkialla mukana. ”Se, millä mielellä liikettä tehdään, on erittäin tärkeää liikkumisen edistämisessä.”

Ministeriössä on seurattu tarkasti mm. niitä tutkimusaineistoja, joissa on havaittu, miten masentunut mieli elpyy liikunnan avulla. ”Olemme paljon pohtineet millaisia toimenpiteitä voisimme ministeriön näkökulmasta tehdä, jotta edistäisimme ihmisten kokonaisvaltaista hyvinvointia.”

Kilpaurheilussa on havahduttu siihen, miten nuori ensin kasvaa liikkujaksi ja myöhemmin mahdollisesti huippu-urheilijaksi.

”Psyykkisen valmennuksen tulo urheiluun ja liikuntaan näkyy, ja olemme eri toimijoiden kanssa miettineet tuki- ja avustusmuotoja liittyen mielen hyvinvointiin.”

TEHYLI eli Terveyden ja hyvinvoinnin ohjausryhmä toimi reilun 10 vuoden ajan ja kokosi yhteen ison joukon asiantuntijoita, jotka joko tutkien tai ”kädet savessa” tekivät työtään. ”Se oli paikka, jossa tuotiin tuorein tutkimustieto ministeriöidenkin tietoon ja käytiin keskustelua mm. siitä, mikä on valtion rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.”

Nyt TEHYLI on korvattu liikuntapoliittisella koordinaatioelimellä, jossa ovat mukana ulkoministeriötä lukuun ottamatta kaikki muut ministeriöt. Se on kokoontunut vasta kerran ja sen työsuunnitelmaa ollaan juuri linjaamassa. ”Jo seuraavaan kokoontumiseen tulee mukaan ministeriöiden nimeämien edustajien lisäksi kansalaisjärjestöjen edustus sekä asiantuntijajäseniä. Mielenterveysasiat täytyy tietenkin pitää mukana työsuunnitelmassa.”

Huonoa johtamista, epäasiallista käytöstä, kiusaamista

Niin harrastamisen kuin kilpaurheilunkin yhteydessä on viime aikoina puhuttu paljon erilaisista huonoon johtamiseen, epäasialliseen käyttäytymiseen, häirintään ja kiusaamiseen liittyvistä asioista. Tuoreimpana ovat esillä olleet muodostelmaluistelun valmennukseen liittyvät ei hyväksyttävät toimintatavat.

Liikunnan vastuualueella on viimeisen vuoden aikana paljon mietitty sellaisten ilmiöiden ennaltaehkäisyä, joilla on vahva yhteys mielenterveyteen sekä siihen, miten lapset ja nuoret kohdataan liikunta- ja urheiluharrastuksissa. ”Siihen on mietitty ratkaisuja ja esimerkiksi MIELI ry:n kanssa on käynnistynyt hanke, jossa paneudutaan yläkouluikäisten henkiseen hyvinvointiin.”

Seuraavia askelia voidaan ottaa kun ”vastuullisuuspaketti” saadaan selväksi eli kaikki urheilussa sitoutuvat sellaisiin yhteisiin sääntöihin, jotka takaavat että jokaisella on sportin parissa hyvä olla – henkisesti ja fyysisesti.

”Tarvitaan urheilu- ja liikuntayhteisön yhteistyötä siihen, miten ohjaajille ja valmentajille luodaan työkaluja, joilla he kykenevät paremmin auttamaan lapsia ja nuoria - miksei aikuisiakin - jotka tulevat liikuntaharrastuksen pariin, löytämään ovat vahvuutensa, ja myös toimimaan tarvittaessa pahan olon varaventtiilinä.”

Liikunnan kannalta yläasteikäiset ovat tärkeä ryhmä. Heidän harrastamisensa ja harjoittelunsa on saattanut jatkua jo vuosia, ja on tultu vaiheeseen, jossa on mahdollisuus tehdä valintoja. Harrastuksen vaihtaminen ole huono juttu, jos tarjolla on uusia ja mielekkäämpiä vaihtoehtoja. ”Kyseessä on nuorille kriittinen ikävaihe. He joutuvat jo tuolloin pohtimaan, mihin haluavat suuntautua, mitä tekevät isona. Paineet oikeiden valintojen tekemiseksi ovat kovat.”

Liikkuvan koulun rinnalle Hyvän mielen koulu

Liikkuva koulu -ohjelma on onnistunut hyvin tavoitteissaan ja 90 prosentissa kouluista on tuntien lomaan saatu lisättyä fyysistä aktiivisuutta. Ei kaiketi olisi lainkaan hassumpaa, jos ohjelman rinnalle rakennettaisiin Hyvän mielen koulu -ohjelma.

Tiina Kivisaari sanoo, että ajatus on oivallinen. ”Olisi oikein hyvä jos koulussa annettaisiin työkaluja myös siihen, miten hoidan mieltäni. Opastetaanhan nuoria myös esimerkiksi parempiin taloustaitoihin.”

Toki jo nyt mielen hyvinvointi on mukana Liikkuvassa koulussa, jossa ei niinkään tavoitella suorittamista, vaan tavoitteena on aktivoida aivoja ja tuoda liikkeen myötä endorfiinia koulupäivän keskelle. ”On myös haluttu parantaa opettajien ja henkilökunnan viihtyvyyttä. Liikkeestä pitäisi tulla energiaa myös heidän jaksamiseensa ja henkiseen hyvinvointiinsa.”

Tiina Kivisaari toistaa, että opetusministeriölle yläasteikäiset nuoret ovat tärkeä kohderyhmä. ”He jos ketkä tarvitsevat tukea ja ministeriöiden (STM ja OKM) sekä MIELI ry:n kanssa yhdessä kehitelty ja rahoitettu Nuori Mieli Urheilussa -hanke tarjoaa siihen työvälineen. Hanke tukee valmentajien ja muiden seuratoimijoiden välityksellä nuoren turvallista kasvua ja kehitystä ja näin osaltaan harrastuksen jatkumista myös nuoruuteen liittyvässä murrosvaiheessa.”

”Haluamme taata jokaiselle lapselle ja nuorelle sellaisen urheiluympäristön, missä hän voi kokea olevansa hyväksytty ja turvassa niin fyysisesti kuin henkisesti.”

Ohjaajille mielen työkaluja

Pitää siis huolehtia että ohjaajilla ja valmentajilla on riittävästi tietoa, taitoa ja työkaluja, jotta lasten liikkumisympäristö on turvallinen. Ja vain sellaisessa ympäristössä on mahdollista tavoitella menestystä myös kilpaurheilussa.

”Olennaista on, että vapaa-ajan toiminta ja harrastukset tukevat nuoren kokonaisvaltaista kasvua ja opinnoissa jaksamista. Pitää olla paikka, jossa konkreettisesti kokee olevansa tervetullut ja haluttu, ja jossa kaverit ovat. Urheiluharrastus voi olla toimintaa, jonka avulla osa lapsista löytää itsestään sen vahvuustekijän, jonka kautta heidän itsetuntonsa voi kasvaa ja kehittyä.”

Urheilussa on perinteisesti keskitytty kehollisuuteen, ravintoon ja uneen mutta nyt on selkeästi löydetty myös mieli. ”Lisäksi on oivallettu, että mielenterveystaitoja pitää opettaa. Ohjaajat ja valmentajat tarvitsevat apua, koska joutuvat kohtaamaan suuren määrän erilaisia yksilöitä, joiden kaikkein sopeutuminen on tärkeää.”

Kansanomainen määritelmä hyvästä lasten ohjaajasta voisi kuulua vaikka, että hän on joko saanut pedagogisen koulutuksen, tai hänellä on omia lapsia tai ainakin noin 30 vuoden elämänkokemus. Vain harvoin kovin nuorelta ohjaajalta löytyy sitä henkistä kypsyyttä, joita nuorimmat ohjattavat kaipaavat. ”Valmentajalta vaaditaan paljon muutakin kuin vain teknisten suoritusten opastamista. He ovat kasvattajia ja roolimalleja.”

Liikettä ohjaavat tarvitsevat siis mentorointia ja työnohjausta yhtä lailla kuin me kaikki.

Tiina Kivisaari muistuttaa, että suuri osa suomalaisista lapsista voi paremmin kuin koskaan. Myös vanhempia syyllistetään kovin usein turhaan. ”Haluaisin samalla rohkaista kaikkia, jotka niin itse haluavat tai kykenevät, ryhtymään vanhemmiksi.”

On tärkeää tunnistaa niitä ajassa olevia uusia haasteita, joita nuoret tänään pohtivat. Heidän tulee tietää kovin varhain mitä elämältään haluavat esimerkiksi opintojen suhteen, ympäristön tila ja ilmastonmuutos mietityttävät ja sodat sekä väkivalta saavat aikaan pakolaisvirtoja. ”Eikä sosiaalinen media suinkaan helpota oloa, vaan pahimmassa tapauksessa asettaa odotukset omasta itsestä tosi korkealle. Some tuo kovat ulkoiset paineet nuorten arkeen, ellei sitä osaa tulkita oikein.”

Tiina Kivisaari on työskennellyt opetus- ja kulttuuriministeriössä vuoden 2016 lokakuusta alkaen ja saanut sinä aikana kokea monenlaisia urheiluhetkiä, myös Matti Nykäsen kuoleman. ”Sen voin sanoa, että en halua suomalaiseen urheiluun enää yhtään sellaista urheilijaa, jolla on hänen kohtalonsa. Siitä meidän on kannettava vastuuta, olkoonkin että hänen kohdallaan on jälkikäteen vaikea sanoa mitä olisi voinut tehdä toisin.”

TEKSTI: JOUKO VUOLLE

 

Lue lisää