Tommi Väyrynen: "Yhä useampi nuori käyttää YTHS:n palveluja mielenterveyssyistä"

Mielenterveystyön johtava ylilääkäri Tommi Väyrynen: "Viime vuosien trendi on ollut, että yhä useampi yliopisto-opiskelija käyttää YTHS:n palveluja mielenterveyssyistä johtuen."

Ensi kohtaaminen on aina mielenkiintoinen. Kun saapuu Tommi Väyrysen työhuoneeseen, on vastaanotto lämmin; on helppo aloittaa keskustelu. Hänestä huokuu valmius kuunnella sekä empaattisuus. Se pakottaa pohtimaan, miten hän on löytänyt selvästikin omalle alalleen.

”Varmaankin siihen on vaikuttanut, että äitini on ollut psykiatrisessa sairaalassa töissä jo varhaisesta lapsuudestani alkaen. On siis ollut kosketus psykiatrisen sairaalan maailmaan sitä kautta.”

Myöhemmin lukiovaiheessa Tommi Väyrynen auttoi äitiään tämän psykoterapiaopinnoissa englanninkielisten artikkelien kanssa. Sitäkin kautta syntyi kosketus alaan. ”Kun sitten päätin lähteä opiskelemaan lääketiedettä, oli suuntautuminen psykiatrian pariin aika luonnollista ja se tapahtuikin jo opintojen alkuvaiheessa.”

Tommi Väyrynen kertoo tehneensä psykologian sivuaineopintoja yliopistolla yhtaikaa lääketieteen opintojen alkuvuosina. Sekin edelleen vahvisti kiinnostusta mielen kysymyksiin.

Tommi Väyrysen tie maailmalle lähti Salosta mutta hän kertoo asuneensa jo yli puolet elämästään Turussa, jonka asioihin vaikuttaminen kiinnostaa myös valtuustotasolla. Hän on toista kautta Turun sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsenenä ja toimi viime kaudella jonkin aikaa myös varakaupunginvaltuutettuna.

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) palveluksessa Tommi Väyrynen aloitti kuluvan vuoden 2019 tammikuun alussa, silloin Turun ja Rauman terveyspalveluyksikössä mielenterveyden ylilääkärinä. Toukokuun lopulla hän siirtyi mielenterveystyön johtavaksi ylilääkäriksi.

Opiskelijoiden mielenterveyttä Tommi Väyrynen kommentoi toteamalla, että isossa kuvassa valtaosa voi kohtuullisen hyvin.

”Jos katsotaan korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen tuloksia niin vahva enemmistö arvio psyykkisen vointinsa ihan hyväksi. Mutta jos tarkastellaan oireilua, niin sitä näyttää olevan ja se on joiltain osin lisääntynytkin.”

Viime vuosien trendi on ollut, että yhä useampi yliopisto-opiskelija käyttää YTHS:n palveluja mielenterveyssyistä johtuen. ”Suurin osa näistä opiskelijoista hakee apua mielialaongelmien, ahdistuneisuuden tai jonkun kriisitilanteen takia. Näitä kaikista tapauksista on 80-90 prosenttia.”

Tommi Väyrynen kertoo, että korkeakouluopiskelijoiden parissa alkaa esiintyä yhä enemmän erilaisia kehityksellisiä, neuropsykiatrisia häiriöitä. Se heijastelee, että varhaisvaiheen diagnostiikka on parantunut. Yhä useammin jo lapsuus- tai nuoruusiässä tehdään tarkkaavaisuushäiriöiden diagnooseja.

”Toki nykyisin osataan myös hoitaa ja tukea näitä kehityksellisiä, neuropsykiatrisia sairauksia sairastavia jo peruskoulu- tai lukiovaiheessa. Näin he helpommin pääsevät opiskelemaan korkeakouluihin.”

”Vuosien antistigmatyö tuottaa tulosta”

Mielenterveysasioista ja -ongelmista puhutaan vuodesta toiseen yhä avoimemmin ja sen myötä todennäköisesti kynnys hakea tukea on madaltunut. Vuosien antistigmatyö tuottaa tulosta, häpeäleima hakea apua mielenterveyssyistä on vähentynyt.

”Olen myös paljon miettinyt, onko taustalla ihmisten luonnolliseen henkilökohtaiseen sosiaaliseen verkostoon perustuvien tukimahdollisuuksien heikentyminen. Jos aiemmin oli aivan luonnollista kääntyä omien vanhempien, jonkun vanhemman sukulaisen tai luotettujen ystävien puoleen, niin onko näitä mahdollisuuksia enää yhtä lailla tänä päivänä? Aiheesta on tehty myös joitain sangen luotettavia ja kiinnostavia tutkimuksia.”

Jos luotettuja ihmisiä ei ole, heijastuu se esimerkiksi YTHS:n palvelukysyntään eli käännytään ammattilaisten puoleen. Opiskelijat ovat myös siinä suhteessa erityinen ryhmä, että opiskelun alussa Suomessa kovin monessa tapauksessa joudutaan muuttamaan toiselle paikkakunnalle, irti juurilta. Opintojen alkuvaiheessa siis ystäväpiiri muuttuu ja kun sukulaisia ei ole lähellä, on se riski.

”Surkuhupaisaa on, että jos katsotaan ystävien lukumäärää sosiaalisessa mediassa niin siellä voi olla sadoittain kavereita mutta todellisessa lähiympäristössä sellaisia ihmisiä, joiden puoleen tohtisi kääntyä ei ehkä olekaan silloin kun kohdataan jokin vaikea elämäntilanne.”

Itsemurhat ovat mielenterveystyötä tekeville realiteetti, jolta on vaikea välttyä. Työssä joutuu hoitamaan potilaita, joilla on itsetuhoisia ajatuksia, jotka ovat yrittäneet itsemurhaa tai vahingoittaneet itseään muista syistä tahallisesti. ”Se kuuluu näiden häiriöiden luonteeseen.”

”Suomessa oli 1980-luvun puolivälin paikkeilla merkittävä itsemurhien ehkäisyprojekti ja sen jälkeen kävi niin onnellisesti, että itsemurhat lähtivät vähenemään ja niin tapahtuikin parin vuosikymmenen ajan. Nyt itsemurhien ehkäisy on taas noussut julkiseen keskusteluun ja on pohdittu, että tulisiko käynnistää uudelleen vastaavan kaltainen hanke kuin 80-luvulla. MIELI ry on ollut sitä nostattamassa ja se on tietenkin hyvä asia.”

Tommi Väyrynen muistuttaa, että vaikka itsemurhat ovat Suomessa vähentyneet, tehdään niitä silti länsimaalaisittain paljon.

Kannabiksen ja huumeiden käyttö on kasvussa

Tommi Väyrynen on ollut paljon tekemisissä päihdelääketieteen kanssa ja sanoo, että korkeakouluopiskelijat eivät ole sellainen väestönosa, johon päihdeongelmat erityisesti kasautuisivat. Nuoret myös käyttävät alkoholia aiempaa vähemmän. ”Se on ollut pitkän ajan trendi mutta samaan aikaan kannabiksen ja muiden huumausaineiden käyttö on väestön keskuudessa yleistynyt ja tämä kehitys tuskin tulee muuttumaan.”

Iso osa kannabikseen liittyvistä ongelmista liittyy siihen, että kyseessä on laiton huume. ”Jos taas lääketieteellisesti arvioidaan kannabiksen terveysriskejä liittyvät ne siihen, milloin kannabista käyttää. Nuoruusvuosiin (murrosiän aikaan) ajoittunut kannabiksen käyttö lisää selvästi muun muassa psykoosin riskiä.”

Tommi Väyrynen pitääkin erityisen tärkeänä, että pystyisimme suojelemaan nuoria kannabiksen käytöltä. ”Aivan samoin kuin olemme kieltolain jälkeen pyrkineet suojelemaan kansalaisia alkoholilta ja myöhemmin myös tupakalta. Senkin käytön ikärajaa on nostettu 16 vuodesta 18 ikävuoteen. On tärkeä tietää ja tunnistaa näiden kaikkien aineiden terveysriskit, mutta demonisointiin ei ole syytä.”

Jos yleisenä tavoitteena olisi kaikkien kansalaisten osalta kokea parempaa mieltä, niin mitä yhteiskunnassa voisi tehdä - yhtenä asiana on nostettu esiin terapiatakuu?

Tommi Väyrynen aloittaa pohdintansa toteamalla, että ensin täytyy osata pitää erillään mielenterveys ja mielenterveyden ongelmat tai häiriöt.

”Olen paljon puhunut opiskelijajärjestöjen kanssa mielenterveyden edistämisestä, koska yleensä keinoksi siihen nähdään ainoastaan korjaavien palvelujen tai mielenterveyden häiriöiden hoidon sekä niihin annettavan tuen parantaminen, mutta silloin ei puhuta mielenterveyden edistämisestä.”

”Hallituksen koulutuspolitiikka vaikuttaa suoraan 250 000 ihmiseen”

Mielenterveyden edistämisen näkökulmasta tärkeää voisi olla tietoisuuden lisääminen mielenterveysasioista, ja jos puhutaan opiskelijoista, niin mielenterveyden edistämiseen vaikutetaan parhaiten tekemällä oikeita koulutuspolitiikkaan liittyviä ratkaisuja.

”Kun maan hallitus päättää jotain korkeakouluopiskelijoihin liittyvää, vaikuttaa se heti 270 000 ihmiseen ja mahdollisesti myös heidän mielenterveyteensä.”

YTHS pyrkii parantamaan opiskelijoiden hyvinvointia terveyskampanjoilla ja hankkeilla sekä tekemällä yhteistyötä paikallisesti yliopistojen ja ylioppilaskuntien kanssa. ”Vuosien 2019-2020 teemana on ravitsemuksen edistäminen, jolla tietenkin on myös merkitystä mielenterveyteen.”

Tommi Väyrynen sanoo, että jos oikeasti halutaan edistää laajan joukon tai jopa kaikkien mielenterveyttä, ei terapiatakuu tule olemaan siihen ratkaisu. ”On tärkeää, että se on otettu esille mutta ensin pitäisi tietää mistä puhutaan. Pitäisi määrittää termistöt.”

Monelle tulee sanasta terapia mieleen, että se on sama kuin Kelan tukema kuntoutuspsykoterapia. ”Terapiatakuun liikkeelle panijoiden tarkoituksena ei kuitenkaan ole, että kaikki pääsevät Kelan tukemaan kolmivuotiseen kuntoutuspsykoterapiaan vaan jotain ihan muuta. Olenkin hiukan huolissani, että ymmärretäänkö se, että tässä yhteydessä terapialla voidaan tarkoittaa myös jotain aivan muuta, kuten perusterveydenhuollon psykoterapeuttista apua.”

Tommi Väyrynen sanoo, että jos terapiatakuu tulee suuntamaan voimavaroja lyhyempiin psykoterapioihin tai psykoterapeuttisiin hoitoihin, jotka käynnistyvät nopeammin ja ovat alkuvaiheessaan riittävän intensiivisiä, on kyseessä hyvin kannatettava asia.

”Siis mielenterveysongelmiin ammatillista apua matalalla kynnyksellä ja nopeammin kuin miten sitä tällä hetkellä on monin paikoin mahdollista saada.”

Hoitoon nopeammin ja matalalla kynnyksellä

Tommi Väyrynen summaa keskustelua sanomalla, että niin hänen nykyisessä kuin aikaisemmassakin työssään iso ongelma on ollut hoitoon pääsyn hitaus; eli miten luodaan toimivia palveluverkkoja siten, että kun tarvitsee apua, pääsisi matalalla kynnyksellä nopeasti riittävän intensiivisen hoidon piiriin.

”Jotta sellainen järjestelmä saadaan pyörimään, on kyseessä siinä mielessä investointi, mutta pidemmällä aikajänteellä se vähentää tarvetta sairaslomiin ja kalliisiin pitkäkestoisiin hoitoihin. Pitää osata puuttua ennen kuin mieli menee rikki.”

Mielenterveyden edistämisen näkökulmasta yhteisöllisyys on keskeinen teema.

”Ihmisten tulisi voida kokea kuuluvansa johonkin. Uskottuja ja luotettavia ihmisiä pitäisi olla lähellä ja meidän tulisi kyetä olemaan kiinnostuneita toisistamme muuallakin kuin sosiaalisessa mediassa.”

”Onkin aika traagista, että samaan aikaan, kun suomalaiset pakkautuvat asumaan yhä pienemmille alueille, ollaan lähellä asuvien ihmisten kanssa yhä vähemmän tekemisissä”, päättää Tommi Väyrynen.

TEKSTI: JOUKO VUOLLE

Tommi Väyrynen

  • Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) mielenterveystyön johtava ylilääkäri
  • Psykiatrian erikoislääkäri
  • Psykoterapeutti

 

Lue lisää