Raportti: Velat ja mielenterveys – mitä tiedämme, mitä pitäisi vielä tietää? Näyttöön perustuvat suositukset käytännön työhön

Lataa raportti (pdf)

Siihen nähden, että suomalaisten velkaantuminen ja velkaongelmat ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosikymmeninä, hyvin vähän on puhuttu velkaongelmiin liittyvistä kansanterveydellisistä riskeistä, ylivelkaantuneiden mielenterveydestä tai siitä, miten velkaongelmat tulisi huomioida mielenterveystyössä ja -politiikassa.

Mitä tiedämme velan ja mielenterveyden yhteydestä?

Kansainvälinen tutkimuskirjallisuus osoittaa, että velat kietoutuvat vahvasti heikompaan mielenterveyteen, itsetuhoisuuteen, masennukseen sekä muihin spesifeihin mielenterveysoireisiin niin nuorilla, aikuisilla kuin iäkkäämmillä. Muutamat suomalaiset määrälliset tutkimukset ovat osoittaneet, että velkaongelmista kärsivillä on selvästi suurempi riski mielenterveyden häiriöihin, työkyvyttömyyseläkkeisiin mielenterveyssyistä sekä mielenterveyteen liittyvään lääkitykseen. Useat kotimaiset laadulliset tutkimukset ovat dokumentoineet velkaantuneiden kokemaa häpeää, sosiaalista leimaa, koettua stressiä sekä toivottomuutta, jotka yhdistyvät erityisesti masennuksen syihin.

Vakuuttavaa kansainvälistä näyttöä on kertynyt siitä, että velkaongelmilla on ainakin osittainen syy-yhteys heikompaan mielenterveyteen. On myös mahdollista, että heikompi mielenterveys altistaa velkaantumiseen tai että muut sosioekonomiset ongelmat voivat aiheuttaa sekä heikompaa mielenterveyttä että velkaongelmia. Kausaalitulkintaa mahdollistavia tutkimuksia ei ole Suomesta.

Näyttöön perustuvat suositukset mielenterveystyöhön ja -politiikkaan

Käytännön mielenterveystyössä tulisi
•    tiedostaa velkaongelmat merkittävänä yksilön mielenterveyden määrittäjänä
•    ohjata ylivelkaantuneet saamaan apua velkaongelmiinsa
•    vähentää velkaongelmiin liittyvää stigmaa ja häpeää
•    viestiä ylivelkaantuneille, etteivät he ole yksin velkaongelmiensa kanssa.

Politiikan tulisi
•    ehkäistä velkaongelmia esimerkiksi rajoittamalla epäedullisten velkatuotteiden tarjontaa ja erityisesti niiden kohdennettua markkinointia mieleltään hauraille väestöryhmille
•    integroida velkaneuvonta- ja mielenterveyspalvelut tiiviimmin
•    tarjota raskaasti ylivelkaantuneille maksuttomia mielenterveyspalveluita
•    tukea velkaongelmaisia lapsiperheitä
•    tarjota erityisesti sellaista velka-apua, joissa yhdistetään eri velkoja, ja jossa otetaan huomioon velallisten mahdollisesti heikentynyt mielenterveys
•    selvittää ja arvioida henkilökohtaisen konkurssin mahdollisuutta ylivelkaantuneiden elämänlaadun ja mielenterveyden parantamiseksi.

Raportin kirjoittaja, London School of Economics and Political Science -tohtoriopiskelija Aapo Hiilamo tutkii ikääntyneiden velkaantuneisuutta ja mielenterveyttä.
 

Yhteystiedot

Meri Larivaara
Johtava asiantuntija, asiantuntijalääkäri
Mielenterveyden edistäminen, vaikuttamistyö ja kansainvälinen yhteistyö

+358 44 534 0152Maistraatinportti 4 A, 7. krs, 00240 Helsinki