Suomen Mielenterveysseuran lausunto perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelmaan

Tähän artikkeliin liittyvät aiheet

Saat ilmoituksen sähköpostiisi mielenkiintoisista artikkeleista, kun kirjoitat sähköpostiosoitteesi alle.

Uutiset

Suomen Mielenterveysseuran lausunto Opetushallituksen lausuntopyyntöön 19.9.2014 35/041/2012
Perusopetuksen ja lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Perusopetusluonnos 2016

Yleiset osat

Hyvinvointi korostuu uudessa opetussuunnitelmaluonnoksessa. Terveyden ja turvallisuuden edistäminen koko kouluyhteisössä on tärkeää. Mielen hyvinvoinnin nostaminen terveyden käsitteen rinnalle tekee näkyvämmäksi mielenterveyden osuuden yksilön kokonaisvaltaisen terveyden edistämisessä. Tietoinen panostaminen mielenterveysosaamiseen vahvistaa lasten ja nuorten mielenterveystaitoja ja tukee työhyvinvointia.

Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo painottuvat luonnoksessa niin tavoitteissa kuin toimintakulttuurin kuvaamisessa. Molemmat vahvistavat kouluviihtyvyyttä, turvallisuutta, yhteisöllisyyttä sekä hyvinvointia yksilön ja yhteisön tasolla. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus tulla kuulluksi omassa arjessaan, ei pelkästään ryhmän jäsenenä ja päätöksenteossa, vaan omana arvokkaana yksilönään. Mielenterveyden edistämisen näkökulmasta on hienoa, että uusi opetussuunnitelma korostaa lapsen osallisuutta ja kuulluksi tulemista kouluyhteisössä.

Uusi opetussuunnitelma tukee kokonaisuuksien rakentumista ja laaja-alainen osaaminen ohjaa tulevaisuuden haasteisiin niin työelämässä kuin oman elämän ja arjen hallinnassa. Tällaisia taitoja tarvitaan muun muassa elämässä pärjäämiseen ja oman elämän hallintaan. Laaja-alaisen osaamisen sisällöt tukevat myös yhteisöllisyyttä ja kouluviihtyvyyttä. Viimeisimmässä luonnoksessa kuvataan selkeästi, mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa ja pitää sisällään.

Kiireettömyys on nostettu yhdeksi tavoitteeksi ja koulun toimintaperiaatteeksi. On tärkeää, että tätä kautta kiireettömyydelle annetaan painoarvoa ja tilaa koulun arjessa.

Kappaleessa 5 Oppimisen ja hyvinvoinnin edistäminen koulutyön järjestämisessä oli tehty tärkeä lisäys opettajan tehtäviin. Opettajan tehtäviin kuuluu erityisesti lapsen voimavaroja vahvistava toiminta, kuten oppilaan vahvuuksien arvostaminen ja niiden edistäminen.

Terveystiedon oppiaine

Vuosiluokat 1-6

On edistyksellistä, että terveystieto määritellään omana ja tasavertaisena tiedonalana ympäristöopissa. Terveystiedon kuvaus ”oppia ymmärtämään terveyden edellytyksiä ympäristössä ja ihmisten toiminnassa” on vaikeasti ymmärrettävä. Selkeämpänä näemme,
että puhutaan terveyttä tukevista ja suojaavista tekijöistä.

Käsitteet mielen hyvinvointi ja mielenterveystaidot löytyvät ympäristöopin sisällöistä. Mielen hyvinvointi ja mielenterveystaidot ovat laajoja ja kenties hieman vieraitakin käsitteitä opettajille. Näitä voisi avata esimerkiksi luettelemalla joitakin sisältöjä, mikä antaisi konkretiaa 1-2 ja 3-6 luokkien terveystiedon opetussisältöjen rakentamiseen opettajille. Esimerkiksi:
”Harjoitellaan tunnetaitoja ja mielen hyvinvoinnin edistämistä, kuten itsen ja muiden arvostamista, omien vahvuuksien ja itsetunnon vahvistamista, kaveritaitoja, selviytymistä arjen huolista ja kriiseistä sekä turvataitoja.” Tämä antaisi opettajalle raamit
opetussisältöjen rakentamiseen.

Kohdennettujen tukimateriaalien tuottaminen on tärkeää uuden terveystiedon opetuksen kehittämiseksi 1-6 luokilla. Tukiaineistoja on myös tärkeää saada monialaisten kokonaisuuksien toteuttamisen tueksi.

Vuosiluokat 7-9

Vuosiluokkien 7-9 terveystiedon opetussuunnitelmaluonnoksen tavoitteissa ja sisältöalueissa on nostettu oleellisia asioita esiin. Sisällöissä on huomioitu kattavasti niin fyysinen, psyykkinen kuin sosiaalinenkin terveys. Hienoa, että käsitteet voimavaralähtöisyys ja mielenterveys näkyvät. Vuorovaikutukselle ja yhteisöllisyydelle on luonnoksessa annettu iso merkitys, esimerkiksi vastuun ottamisella omasta ja lähiympäristön terveydestä. Tavoitteissa jää kaipaamaan, että oppilas oppisi näkemään tunteiden ilmaisun ja säätelyn merkityksen omalle psyykkiselle, fyysiselle ja sosiaaliselle terveydelleen.

Vuorovaikutus- ja tunnetaitojen osaamisen arviointi on ymmärrettävästi haastavaa. Esittelyn, kuvaamisen ja päättelyn rinnalla olisi tärkeää näkyä taitojen arvioiminen myös toiminnan tasolla. On hyvä, ettei arviointi kohdistu oppilaan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin tai arvoihin, mutta on tärkeää, ettei vuorovaikutustaitoja mitata vain tiedollisella tasolla.

Mielenterveysseura

Suomen Mielenterveysseura on kansanterveys- ja kansalaisjärjestö. Seura edistää Suomessa asuvien mielenterveyttä, tekee ehkäisevää mielenterveystyötä ja rakentaa vapaaehtoisen kansalaistoiminnan edellytyksiä mielenterveyden alalla.

Mielenterveyttä suojaavien tekijöiden vahvistaminen on tärkeä osa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämistä koulujen ja päiväkotien arjessa. Suomen Mielenterveysseurassa on 2000-luvun alkupuolelta asti koulutettu tuhansia lasten ja nuorten kanssa toimivia ammattilaisia sekä kehitetty materiaaleja, joiden avulla lasten ja nuorten mielen hyvinvointia edistetään.

Yhteiskunnallisen kehityksen myötä mielenterveys on yhä tärkeämpi pääoma sekä yksilöille että yhteisölle. Mielenterveyttä suojaavien ja vahvistavien tietojen, taitojen ja osaamisen tukeminen on tärkeää saattaa kansalaistaidolliseksi osaamiseksi jo lapsuudesta alkaen. Lapsuudessa luodaan mielenterveyden perusta, joka on edellytys yhteiskunnan kestävälle kehitykselle. Voimavaralähtöinen työ tuottaa tuloksia; lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseen sijoitettu pääoma palautuu 1-5 vuodessa takaisin jopa viisinkertaisena verrattuna sijoitettuun pääomaan. (Euroopan komissio, 2011)

Mielenterveysseuran asiantuntijuus ja pitkäkestoinen yhteistyö koulujen ja oppilaitosten kanssa sekä yhteistyön tuloksena syntyneet ja edelleen kehitettävät koulutusmallit ja
–aineistot ovat käytettävissä opetussuunnitelmauudistuksen täytäntöönpanoa suunniteltaessa ja toteutettaessa.

Helsingissä 14.10.2014
 
Marita Ruohonen

toiminnanjohtaja
Suomen Mielenterveysseura
 

Takaisin