Videot yksi tapa käsitellä vaikeitakin asioita: Median ja mielen hyvinvoinnin pajoja yläkoululaisille

Perjantaipäivä 29.3. oli normaalista poikkeava, kun satakuntalaisen Pellonpuiston yläkoulun seitsemäsluokkalaiset pohtivat Taiteen edistämiskeskuksen ja Satakunnan mielenterveysseuran pajoissa rasismia ja mielenterveyden kysymyksiä. 


Auringon säteisiin nuoret kirjoittivat minkä tahansa iloisen asian.

Satakunnan mielenterveysseuran Iris ja Pertti Pale sekä Taiteen edistämiskeskuksen Maikki Kantola pitivät oppilaille uudenlaisia oppitunteja nostaen esille tärkeitä aiheita kuten yhdenvertaisuutta, suvaitsevuutta ja mielen tasapainoa.

Kantolan ohjaamassa mediatyöpajassa oppilaiden tehtävänä oli luoda oma pienoiselokuva tai mainos, jonka otsikkona toimisi ”unelmista tulee totta” tai ”rasismin vastaisuus”. Käsikirjoituksia oppilaat olivat jo luoneet etukäteen, joten paja keskittyi lähinnä teosten kuvaamiseen.

”Video ja elokuva ovat mielettömiä työkaluja. Niiden avulla voi tuoda minkä vaan teeman esille ja millä vaan eri tyylillä. Videot voivat olla esimerkiksi fiktiivisiä, sketsiä tai vakavia dokumentteja. Ne ovat yksi tapa käsitellä vaikeitakin asioita”, Maikki Kantola kertoi.

Oppilaat kuuntelivat tarkasti Kantolan ohjeita luokkahuoneessa ennen kuin lähtivät ympäri koulua luomaan taideteoksiaan. Kantola olikin ihastunut oppilaiden intoon. ”Rekvisiitat otettiin mukaan ja lähdettiin. Ilmassa oli mieletön tekemisen palo!”


Taiteen edistämiskeskuksen Maikki Kantola ohjasi yläkoululaisia.

Kantola työskentelee Taiteen edistämiskeskuksessa kulttuurisen moninaisuuden läänintaiteilijana eli auttaa työkseen ulkomaalaistaustaisia taiteilijoita eteenpäin urallaan sekä erilaisin projektein edistää suvaitsevaisuutta ja rasismin vastaisuutta.

Suvaitsevaisuutta pyritään luomaan nuorten keskuuteen erityisesti positiivisuuden kautta. Kantola kertoi, että Lauttakylän alakoulussa olikin samana päivänä japanilaistyylisen origamipajan vetäjänä Tomie Cho.

”Pienemmissä paikoissa lapset eivät ole välttämättä edes nähneet ulkomaalaista. Kun Tomie vetää origamipajaa, kaikki on hauskaa ja ihmeellistä. Samalla lapset saavat pienen palan tietoisuutta.”

Toisella puolella Pellonpuiston yläkoulua Palen pariskunta piti nuorille pieniä harjoitteita mielen hyvinvointiin liittyen. Ohjelmaan kuului muun muassa positiivista palautteenantoa, erilaisuuden ja samanlaisuuden pohtimista, tunteiden erittelyä, ”Mä pärjään” -pinssien valmistusta ja rentoutusharjoituksia.


Satakunnan mielenterveysseuran Pertti ja Iris Pale haastoivat nuoret pohtimaan.

Satakunnan mielenterveysseurassa toimivat Iris ja Pertti Pale tekevät työtään vapaaehtoisina. Heillä on halu vaikuttaa, ja siksi he tuovatkin tärkeitä asioita esille. He myös uskovat mielenterveydestä puhuttaessa nimenomaan ongelmien ennaltaehkäisyyn.

”Ongelmat kehittyvät useimmiten nuorena ja siksi nuoret ovat tärkein kohderyhmämme. Kaikki, mitä heidän eteen voidaan tehdä, on kotiinpäin. Esimerkiksi kiu-saamisesta ja sen ehkäisystä on varmasti puhuttu kyllästymiseen asti, mutta työtä riittää edelleen.”

Kiusaamisen vaikutuksista esimerkkinä toimi tavallinen paperi, joka rypistämisen jälkeen ei palautunutkaan täysin ennalleen, vaikka kuinka yritti suoristaa.


Mielen hyvinvoinnin pajassa jokainen askarteli ”Mä pärjään” -pinssin.

Nykypäivänä mielenterveydestä puhuminen on enemmän esillä kuin ennen. Pertti Pale tuokin esille THL:n kohorttitutkimukset 1987 ja 1997, joissa kyseisten vuosien ikäluokkia on tutkittu samoin menetelmin.

”Vuonna -87 syntyneet ovat laman lapsia, kun taas -97 lapset ovat Nokia-aikakaudella kasvaneita. Vaikka talous olikin kunnossa, Nokia-lapsilla kaikki on huonommin. Ongelmia on paljon enemmän esimerkiksi mielenterveyden, itsetunnon ja syrjäytymisen kanssa.”


Lilli Koskisuo, Ninni Stenberg, Sanni Pirttimäki, Ella Nieminen ja Elisa Taivalmäki pohtivat, mitä tunteita haluaa näyttää ja mitä peittää.

Myös nuorilla oli vahva ja yksimielinen mielipide mielen hyvinvoinnista keskustelemiseen. Lilli Koskisuo, Ninni Stenberg, Sanni Pirttimäki, Ella Nieminen ja Elisa Taivalmäki sanoivat yhteen ääneen, että puhuminen mielenterveydestä on tärkeää. Tyttöjen mielestä on myös parempi, että koulun ulkopuolelta tullaan puhumaan, kuin että omat opettajat pitäisivät mielenterveyteen liittyviä tunteja.

”Jos aina vain kesken kouluviikon puhuttaisiin tällaisista asioista, niihin ei jaksaisi keskittyä kunnolla.”

Yleisesti työpajat toivat tyttöjen mukaan hauskaa vaihtelua koulupäivään. Ainakin musiikki oli erilaista kuin mitä he kuuntelevat.

TEKSTI JA KUVAT: PIHLA KANKAANPÄÄ
Alkuperäisjulkaisu: Lauttakylä-lehti 10.4.2019

Lue lisää