Raskausajalta keskilapsuuteen
Väitöskirja, Tampereen yliopisto, psykologia
Raskaus ja vanhemmaksi tuleminen muuttavat naista ja miestä niin biologisella, psyykkisellä kuin sosiaalisellakin tasolla. Nämä muutokset tarjoavat merkittävän mahdollisuuden kasvuun ja hyvinvointiin, mutta voivat myös altistaa mielenterveysongelmille. Lue lisää
Väitöspäivä 27.10.2017
Tekijä: Mervi Vänskä
Nimeke: From prenatal period to middle childhood : Maternal and paternal mental health predicting child mental health and development
Kollektiivinen asiantuntijuus perheneuvoloissa mukautuu lapsiperheiden tarpeisiin ja ajan vaateisiin
Väitöskirja, Itä-Suomen yliopisto, sosiaalityö
Kasvatus- ja perheneuvolat ovat useita vuosikymmeniä tukeneet lapsiperheitä muun muassa vanhemmuuteen ja lasten kehitykseen liittyvissä ongelmissa sekä erilaisissa ja eritasoisissa perheen sekä parisuhteen vuorovaikutusongelmissa. Lue lisää
Väitöspäivä 27.10.2017
Tekijä: Sirkka Aho
Nimeke: Perheiden tukena. Tutkimus kasvatus- ja perheneuvolatyöstä ja kollektiivisesta identiteetistä asiantuntijoiden tulkitsemina
Aleksitymia ja krooninen kipu
Väitöskirja, Tampereen yliopisto, terveystiede
Joka viidennellä kipupoliklinikan ensikävijällä oli vaikeutta tunnistaa ja kuvailla tunteitaan sekä käyttää mielikuvitusta. Ominaisuutta kutsutaan aleksitymiaksi. Aleksitymiset kipupotilaat kärsivät voimakkaammasta kivusta ja kivun aiheuttamasta haitasta ja olivat merkittävästi masentuneempia kuin ei-aleksitymiset kipupotilaat. Lue lisää
Väitöspäivä 3.11.2017
Tekijä: Anita Saariaho
Nimeke: Alexithymia and Chronic Pain : Reflections of early maltreatment in chronic pain patients with a special focus on alexithymia with depression and early maladaptive schemas
Joka kolmas ruoka-avun saaja häpeää ruoan hakemista
Itä-Suomen yliopiston tiedote 25.10.2017
Keskeinen syy häpeän kokemiselle on se, että ruoka-avun saaminen poikkeaa vallitsevista sosiaalisista normeista. Nykyihmisellä on paineita käyttää samanlaisia vaatteita, omistaa samanlaisia asioita ja harrastaa samanlaisia harrastuksia kuin muut omaan viiteryhmään kuuluvat. Lue lisää
Suomalaiset eivät käytä alkoholia ’eteläeurooppalaisemmin’, vaikka humala vähenee
THL:n uutinen 25.10.2017
Suomalaisten alkoholin kulutus on vähentynyt vuoden 2007 jälkeen 15 prosenttia, mikä on historiassa poikkeuksellisen pitkään jatkunut hyvä kehitys. Suomalaisten juomatapoja kulutuksen vähentyminen ei ole kuitenkaan tehnyt ’eteläeurooppalaisemmiksi’. Lue lisää
